To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility.
- John Stuart Mill -

None shall be one's slave, none shall be one's master; everyone shall have the same rights, same priviledges, same justice.

- Antti Chydenius -

Any sufficiently sophisticated human thought is impossible to distinguish from artificial intelligence.

- The Ironmistress -

Wednesday, September 12, 2007

Evoluutiosta ja vähän muustakin

Evoluutio on yksi tieteenfilosofian kiistanalaisimpia mutta samalla varmimmin todeksiosoitettuja tapahtumia. Lyhyesti sanottuna evoluutio tarkoittaa asioiden muuttumista alkutilasta johonkin toiseen tilaan.

Tunnetuin esimerkki evoluutiosta on biologinen evoluutio, joka toimii darwinististen periaatteiden pohjalta. Toinen esimerkki on kulttuurievoluutio, joka puolestaan on lamarckistinen prosessi (Lamarck siis oli väärässä biologian kanssa mutta oikeassa kulttuurin suhteen). Biologinen evoluutio on paradigma. Kulttuurievoluutio on fakta ja jo lähes paradigman asemassa.

Muita evoluution muotoja ovat

* kemiallinen evoluutio aminohappojen Miller-synteeseistä proteiineihin ja prokarioottisoluihin
* taloudellinen evoluutio metsästäjä-keräilijätaloudesta jälkiteolliseen globaalikapitalismiin
* kielellinen evoluutio kantakielistä tytärkieliin
* yhteiskunnallinen evoluutio heimokulttuureista liittovaltioihin
* sosiaalinen evoluutio despotioista demokratioihin
* teknologinen evoluutio - peruskoneista kyberneettisiin järjestelmiin

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja kaikki eri evoluution muodot ovat tiukassa vuorovaikutussuhteessa toisiinsa, ja vaikka kemiallinen evoluutio loi pohjan biologiselle, joka loi pohjan kulttuurievoluutiolle, ei voida sanoa, että jokin yksittäinen tekijä (Hegelin kansallisaate, Marxin talous) olisi koko prosessin primus motor.

Evoluutiossa on neljä kantavaa tekijää:

1) Systeemit ovat jatkuvassa muutoksen tilassa, jolleivät ne ole saavuttaneet entropiamaksimiaan (termodynaamista tasapainotilaansa). Tämä periaate tunnetaan nimellä "panta rhei" eli kaikki virtaa. Muutokset voivat olla reaktioita (kemiallinen evoluutio), mutaatioita (biologinen evoluutio), innovaatioita (kulttuurievoluutio) jne, joita tapahtuu epäsäännöllisin väliajoin ja satunnaisesti, mutta joilla voi olla takaisinkytkentä sekä toisiinsa että muihin evoluution muotoihin että miljööseen.

2) Kun resursseja on vähemmän kuin jakajia, syntyy kilpailu resursseista (olemassaolon taistelu). resurssit voivat olla ravinto, lisääntymiskumppanit, markkinat, hallintoalamaiset, rahavarat jne.

3) Luonnonvalinnan seurauksena tässä kilpailussa parhaimmin menestyvät ne organismit, jotka parhaimmin kykenevät vastaamaan ympäristön niille aiheuttamiin haasteisiin sekä tuottamaan suurimman määrän hengissäselviäviä ja lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Tämä tunnetaan nimellä kelvollisimpien eloonjääminen (survival of the fittest), joka usein suomennetaan väärin "vahvimmiksi".

4) Evoluutio ei tunne mitään suuntaa eikä päämääriä eikä se ole edeltäkäsin predestinoitua, vaan organismit pyrkivät kehittymään sellaisiksi, että ne kykenevät mahdollisimman täydellisesti ja tehokkaasti hyödyntämään kaikki resurssinsa ja antamaan maksimaalisen vasteensa ympäristön niille asettamiin haasteisiin. Evoluutio siis vaikuttaa tässä ja nyt, ei milloinkaan tulevaisuudessa. Erilaisissa olosuhteissa samasta äitiorganismista voi evolvoitua lukuisia täysin erilaisia tytärorganismeja eri miljöissä. Samoin eri ominaisuudet voivat toisissa olosuhteissa olla hyviä ja toisissa huonoja.

Nämä neljä evoluution peruskäsitystä ovat räikeissä ristiriidoissa sekä fundamentalistis-uskonnollisten käsitysten, humanististen käsitysten että ennenkaikkea dialektisten käsitysten kanssa. Dialektisiin ideologioihinhan kuuluu ajatus organismien sisäisistä ristiriidoista (ristiriidat haaskaavat energiaa ja merkitsevät evolutiivista tehottomuutta). muutosten tapahtumista käännepisteiden kautta (muutokset todellisuudessa voivat olla graduaalisia, ks. esimerkki Theseuksen laiva) ja että muutokset tapahtuisivat spiraaliena, ei sykleinä - että kehityksellä olisi jokin suunta ja että se olisi predestinoitua. Näin yksinkertaisesti ei ole eli dialektiset ideologiat yksinkertaisesti ovat väärässä.

Järjestelmät - niin kemialliset, biologiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset, sosiaaliset kuin muutkin - yksinkertaisesti pyrkivät luonnonvalinnan seurauksena kehittymään sellaisiksi, jossa ne tuottavat optimaalisimman tuloksen ja kykenevät tehokkaimmin vastaamaan ympäristön niille aiheuttamiin haasteisiin. Tästä seuraa, että keinotekoisesti suunnitellut ja ideologioiden pohjalta kehitetyt järjestelmät tuhoutuvat ennemmin tai myöhemmin - ne yksinkertaisesti eivät pärjää kilpailussa luonnollisesti kehittyneitä systeemejä vastaan.

Esimerkkejä:

* Kapitalismi on tämänhetkinen vallitseva luonnollisen talousevoluution tuottama optimaalisin järjestelmä. Se on kehittynyt sellaiseksi niin, että se kykenee parhaimmin vastaamaan ympäristön haasteisiin, ja tuottaa tehokkaammat tulokset kuin kleptokratia, sosialismi, valtiomonopolit, kommunismi feodaalitalous tai orjuus. Puutteistaan huolimatta kapitalismi tuottaa vähimmin huonot seuraukset kaikille osallisille.

* Ydinperhe on kehittynyt sosiaalisen evoluution myötä kaikkein tehokkaimmaksi perhemalliksi - se tuottaa vähimmin huonot tulokset niin miehen, naisen kuin lastenkin kannalta, ja tuottaa paremmat tulokset kuin muut perhemallit - yksinhuoltajuus, polygamia, kommuunit, haaremi, suurperheet, kollektiivikasvatus jne. Feministien päätavoite - perheiden hajottaminen - on käytännössä oikean käden hakkaamista vasemmalla irti, sillä rikkinäiset perheet merkitsevät valtavia sosiaalisia ongelmia, ja eniten kärsivät pitkässä juoksussa siinä naiset itse.

* Demokratia on osoittautunut yhteiskunnallisessa evoluutiossa kaikkia muita hallintomuotoja vastaan kaikkein vähimmin huonoksi, sillä demokratia on järjestelmänä kaikkein kestävin - hallinto voi kaatua mutta hallintokoneisto säilyy, ja demokratioissa esiintyy korruptiota kaikkein vähimmin. Tästä voi vakuuttua vertaamalla Platonin ideaalikuvausta Spartasta Thukydideen inhorealistiseen.

Koska ruukinmatruunalla on luonnontieteellinen koulutus (mutta ei sivistystä!) hän pitää evolutionismia yhteiskunnallisena paradigmana ja kaikkia muita teorioita yksinkertaisesti hölynpölynä. Ruukinmatruuna on yksinkertaisesti liian kyyninen ja pragmaattinen uskoakseen yhteenkään maailmojasyleilevään ja hienoon ideologiaan - jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti onkin.

Miksi ruukinmatruuna halveksii sivistyneisyyttä, varsinkin humanistista sellaista? Siksi, että se on evolutiivisessa mielessä resurssien haaskaamista, ja siksi että se helposti johdattaa ajatukset pois tosiasioista kohti ideologioita ja se ei anna minkjäänlaista ammattitaitoa. Luonnontieteellinen koulutus puolestaan avaa ovia hyviin työpaikkoihin ja antaa ammattitaidon - se siis on kilpailuvaltti yhteiskunnallisessa evoluutiossa ja resurssikilpailussa, jossa resursseina ovat työpaikat ja nettotulot. Myös yhteiskunnassa vallitsee jatkuva evolutiivinen - lamarckistinen, ei darwinistinen - kilpailu opiskelu- ja työpaikoista, eikä ruukinmatruuna halua liittyä niiden siskojensa joukkoon, joille työelämä on pomppimista pätkätöiden, hanttihommien, työttömyyden ja tilapäistöiden välillä. Siksi ruukinmatruuna hankkiutui epäsosiaaliseen ja epäseksikkääseen mutta hyväpalkkaiseen metalliteollisuuteen, jossa on runsaasti lokeroita lahjakkaille, päteville ja osaaville naisille, ja jossa ei tarvitse pelätä kilpailuja äänekkäiden mutta lahjoiltaan ja osaamiseltaan korkeintaan keskinkertaisten feministien taholta, joiden ainoa avu on sukupuoli ja siihen vetoaminen - jonka puolestaan pätevä, hyvinkoulutettu, osaava ja itsetietoinen nainen kokee itseään halveksivana ja raukkamaisena.

Jos kerran evoluutio on mielivaltainen, mielipuolinen, sokea ja kasvoton voima, niin voidaanko sitä mitenkään hallita? Kyllä voidaan - mutta ei suinkaan suunnittelemalla maailmoitasyleileviä halki-poikki-pinoon -ratkaisuja kuten dialektiset ideologiat tekevät, vaan ohjailemalla ympäristön asettamia haasteita. Esimerkiksi kapitalismin synnylle välttämätön tekijä oli orjuuden lakkauttaminen. Kapitalismi siis olisi saattanut syntyä vain sellaisessa kulttuurissa, joka kielsi orjuuden - kristillisessä, juutalaisessa, zarathustralaisessa tai buddhalaisessa, muttei pakanallisessa, islamilaisessa, hindulaisessa tai muissa orjuuden sallineissa kulttuureissa. Orjuuden kielto puolestaan liittyy kiinteästi uskontoon ja uskonnon ihmiskuvaan. Näin yhteiskunnalliset olosuhteet määräsivät ne haasteet, mitä talous joutui kohtaamaan ja ohjaamalla näitä olosuhteita (= käännyttämällä yhteiskunta sellaiseen uskontoon, joka kielsi orjuuden) myös kapitalismi saattoi kehittyä, sillä syntyäkseen kapitalismi vaatii voimakkaan keskiluokan, jollaista ei voi syntyä orjanomistajayhteiskunnassa.

Samalla tavoin esimerkiksi ohjailemalla verotusta, opetustointa, uskonnonvapautta, sosiaaliturvan tasoa, terveydenhuoltoa, jne voidaan vaikuttaa kulttuurilliseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen evoluutioon, niin hyvässä kuin pahassakin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kaikki virtaa.

No comments: