Jokin aika sitten ruukinmatruuna kirjoitti tekstin Evoluutiosta ja vähän muustakin, jossa hän tarkasteli evoluutita ja sen mekanismeja sekä evolutiivista metodia ja vertasi sitä humanistien suosimaan dialektiseen metodiin.
Biologiassa evoluutio - biologinen evoluutio - on paradigma. Sen analogia kulttuuripuolella on kulttuurievoluutio, jonka katsotaan olevan verifioitavissa oleva fakta, ehkei jo paradigma. Biologisen evoluution mekanismit ovat jo melko hyvin tiedossamme, ja biologinen evoluutio tunnetaan darwinistisena prosessina, jossa vain perityt ominaisuudet periytyvät, ja jossa biologista informaatiota kantavat geenit (jotka puolestaan ovat yhtä tiettyä proteiinia koodaavia pätkiä DNA:ta, joka löytyy solutuman kromosomien kromomeereistä, ja ihmisellä on noin 25,000 geeniä.
Koska biologisen evoluution mekanismit ovat tiedossamme, niin tästä on luonnollisesti noussut kysymys: löytyykö kulttuurievoluutiosta samanlainen organismi, jolla kulttuurievoluution mekanismit voidaan selittää?
Kulttuurievoluutio on lamarckistinen prosessi. Siinä hankitut ominaisuudet periytyvät, ja siinä ominaisuuksien kantajat kykenevät muokkaamaan ominaisuuksia. Kulttuurievoluutiossa ominaisuuksilla ja kantajilla on siis takaisinkytkentä, mikä mahdollistaa paljon suuremman mutatoitumistaajuuden - ja paljon suuremman kehittymisnopeuden - kuin biologisessa evoluutiossa.
Richard Dawkins on esittänyt, että kulttuurievoluutiossa pienin, biologisen evoluution geeniä, vastaava informaatioyksikkö olisi geenille analoginen meemi. Meemit olisivat hänen mukaansa "informandeja" - pieniä kokonaisuuksia informaatiota, sävelmiä, arvoja tms, jotka muodostavat meemipleksejä, memeettisiä järjestelmiä, jotka kopioituvat ja pyrkivät yleistymään. Periaate memetiikassa olisi Dawkinsin, Susan Blackmoren ja muiden memeetikkojen tavoin sama kuin biologisessakin evoluutiossa:
1) Systeemit ovat jatkuvassa muutoksen tilassa, jolleivät ne ole saavuttaneet entropiamaksimiaan (termodynaamista tasapainotilaansa). Tämä periaate tunnetaan nimellä "panta rhei" eli kaikki virtaa. Muutoksia tapahtuu epäsäännöllisin väliajoin ja satunnaisesti, mutta niillä on takaisinkytkentä sekä toisiinsa että muihin evoluution muotoihin että miljööseen.
2) Kun resursseja on vähemmän kuin jakajia, syntyy kilpailu resursseista (olemassaolon taistelu). resurssit voivat olla ravinto, lisääntymiskumppanit, markkinat, hallintoalamaiset, rahavarat jne. Eri meemipleksit siis alkavat kilpailemaan keskenään ja joko lisääntymään mahdollisimman tehokkaasti tai eliminoimaan kilpailijoitaan.
3) Luonnonvalinnan seurauksena tässä kilpailussa parhaimmin menestyvät ne meemipleksit, jotka parhaimmin kykenevät vastaamaan ympäristön niille aiheuttamiin haasteisiin sekä tuottamaan suurimman määrän hengissäselviäviä ja lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Tämä tunnetaan nimellä kelvollisimpien eloonjääminen (survival of the fittest), joka usein suomennetaan väärin "vahvimmiksi".
4) Evoluutio ei tunne mitään suuntaa eikä päämääriä eikä se ole edeltäkäsin predestinoitua, vaan meemipleksit pyrkivät kehittymään sellaisiksi, että ne kykenevät mahdollisimman täydellisesti ja tehokkaasti hyödyntämään kaikki resurssinsa ja antamaan maksimaalisen vasteensa ympäristön niille asettamiin haasteisiin. Evoluutio siis vaikuttaa tässä ja nyt, ei milloinkaan tulevaisuudessa. Erilaisissa olosuhteissa samasta äitiorganismista voi evolvoitua lukuisia täysin erilaisia tytärorganismeja eri miljöissä. Samoin eri ominaisuudet voivat toisissa olosuhteissa olla hyviä ja toisissa huonoja.
Karkeita esimerkkejä meemeistä ja meemiplekseistä voisivat olla vaikkapa:
* Teknologia ja teknologiset artefaktit: koneet, autot, klemmarit jne. Teknologia demonstroi selkeästi sekä evoluutiota että kehittymistä - ja sitä, miten yksi innovaatio voi johtaa satoihin eri muunnelmiin, joista vain yksi tai muutama lopulta selviytyy voittajana.
* Sävelmät: melodiat, riffit, sävelkulut jne. Deep Purplen "Smoke on the Water" ja sen riffi on tunnettu esimerkki, samoin The Nokia Tune. Länsimaisen musiikin diatonia, harmonia, rytmi ja skaalat ovat tärkeitä perusasioita.
* Vitsit, aforismit ja sananlaskut, riippumatta ovatko ne valideja vaiko eivät
* Juorut ja iskulauseet
* Lastenkulttuuri, kuten leikit, pelit ja värssyt
* Eeppinen, runomittainen runous, joka on menneinä aikoina ollut hyvin tärkeä memeettisen informaation kantaja
* Tieteelliset teoriat ja paradigmat ovat hyvin tärkeitä meemipleksejä ja kehittyvät evolutiivisen metodin kautta
* Myös salaliittoteoriat noudattavat samaa kaavaa
* Nippelitieto
* Muotivirtaukset
* Ohjeet ja neuvot sekä maksiimit
* Uskonto ja ideologiat
* Pop-kulttuurin sanonnat, iskulauseet, aforismit jne
* Moraali- ja eettiset käsitteet, kuten vapaus, oikeus, omistajuus jne
* Poliittiset käsitteet, kuten oklokratia, oikeusvaltio, tasavalta jne
* Massapsykoosit, kuten antisemitismi, rasismi, cargo-kultit jne
* Murteet, jargonit ja slangit
* Tietoisuus ja ego
* Anekdootit, sadut ja tarut
Kaikenkaikkiaan meemiteorialla on hyvä ja vankka teoreettinen pohja sja sen perusteet ovat validit. Todellisuus näyttäisi siis tukevan teoriaa. Ongelma vain on siinä, että meemin käsitteelle ei ole olemassa (tai ainakaan löydetty) samanlaista konkreettista, kouriintuntuvaa informaatioyksikköä kuin geeni biologian puolella - se on puhtaasti virtuaalinen konsepti! Tästä syystä meemiteoriaa on kritisoitu voimakkaasti ja monet pitävät sitä hölynpölynä. Ongelma on vain siinä, että se selittää asiat liian hyvin ollakseen hölynpölyjä ja ollakseen pelkkä ad hoc.
Meemit ja meemipleksit siis teorian mukaan näyttäisivät osallistuvan kulttuurievoluutioon ja sen lamarckistiseen olemassaolon kamppailuun aivan samoin kuin geenit ja niiden muodostamat organismit darwinistiseen biologiseen. Tässä olemassaolokamppailussa on olemassa lukuisia eri strategioita:
1) Eliminoi vastustajasi mahdollisimman tehokkaasti. Meemi voi provosoida kantajansa äärimmäiseen väkivaltaan ja suvaitsemattomuuteen kilpailijameemejä kohtaan (vrt. aggressiiviset ideologiat tai uskonnot, jotka leimaavat kilpailijameemipleksit "luokkavihollisiksi", "alempirotuisiksi", "vääräuskoisiksi", "harhaoppisiksi" jne. Fyysinen väkivalta on siis yksi tapa eliminoida kilpailevat meemipleksit.
2) Leviä mahdollisimman tehokkaasti. Joka ainoa länsimaalainen ihminen tuntee Smoke on the Waterin riffin. Ritchie Blackmore synnytti äärimmäisen tehokkaasti leviävän meemin. Samoin roomalaiset kirjaimet ovat äärimmäisen tehokkaasti leviävä meemipleksi.
3) Valtaa kulttuurillinen lokero mahdollisimman tehokkaasti. Kapitalismi on osoittautunut paljon tehokkaammaksi talousjärjestelmäksi kuin mikään muu - juuri siksi, että se kykenee käyttämään resurssit mahdollisimman tehokkaasti ja vastaamaan paljon tehokkaammin ympäristön sille asettamiin haasteisiin - verrattuna vaikkapa orjanomistajayhteiskuntaan tai sosialismiin (jotka usein ovat sama asia).
4) Kehitä itsellesi mahdollisimman tehokas puolustuskyky. Vakiintunut teknologia pysyy hengissä uudesta teknologiasta huolimatta, vrt. amerikkalaisten naulajalkamittajärjestelmä.
Muitakin strategioita toki on Meemit kykenevät myös vaikuttamaan toisiinsa ja vaihtamaan informaatiota keskenään - hyvä esimerkki tästä on SI-järjestelmän kertoimet (kilo-, mega-, giga- jne), jotka ovat levinneet myös muihin mittajärjestelmiin ja mittaamsien ulkopuolellekin.
Onko olemassa "memeettisiä lokeroita" samalla tavoin kuin "ekologisia lokeroita"? Varmasti on - mietitäänpä vaikka muodit, pukeutumistyylit, liikennemuodot, musiikkityylit jne. Yhden ekologisen lokeron vapautuessa alkaa memeettinen kilpailu sen täyttymisestä.
Uskonto on esimerkki memeettisestä lokerosta. Jos sivuutamme sekä Marxin toteamuksen "uskonto on oopiumia kansalle" ja Dawkinsin "uskonnot ovat mielen viruksia" ja tarkastelemme asiaa pelkästi memetiikan kannalta, uskonto on selkeästi memeettinen lokero, jolla on selkeä vaikutus - se antaa mielihyvää ja elämälle tarkoituksen, se luo moraalisen järjestelmän pohjan ja sillä on hyvin tärkeä vaikutus ihmisen identiteetin muodostumiselle sekä kansankokonaisuuden synnylle - riippumata siitä, onko uskonto validi meemi vaiko ei, sille on olemassa selkeä tilaus. Ruukinmatruuna totesi tuolla aiemmin, että ateismi on kuin raivoraittiusideologia - toimii yksilöllä, mutta kansakuntaan sovellettuna aikaansaa katastrofin. Memeettinen lokero, samoin kuin ekologinen, pyrkii täyttymään. Jos memetiikka todella pitää paikkaansa, tällöin ateistien yritys luoda uskonnoton yhteiskunta on tuhoon tuomittu - ainoa, mitä sillä saadaan aikaan, on uskontotyhjiö, joka täyttyy keskenään villisti kilpailevilla uskonnoilla, joista yksi lopulta nousee dominoivaan asemaan, kukistaen muut - näin kävi esimerkiksi Rooman valtakunnassa perinteisen roomalaisen pakanuuden romahtaessa, ja tämä kilpailu on käynnissä esimerkiksi Kiinassa, jossa kommunismi on menettänyt uskottavuutensa, ja USA:ssa, joka on virallisesti uskonnoton valtio. Uskonnonvastainen työ voi tyhjentää memeettisen lokeron muttei tuhota memeettistä lokeroa - tämä tukee ruukinmatruunan lausahdusta voit ottaa ihmisen pois uskonnosta, mutta et uskontoa pois ihmisestä.
Eri uskonnoilla on erilaisia memeettisiä kilpailumekanismeja. Toiset pyrkivät olemaan mahdollisimman fanaattisia, aggressiivisia ja umpimielisiä (eliminoimaan kilpailijat ja puolustautumaan itse kilpailulta), toiset taas mahdollisimman yksinkertaisia ja huomaamattomia (helppoja omaksua), toiset taas synkretisoituvat helposti (levittävät oman memeettisen informaationsa muihin) jne. Suvaitsevaisuus kilpailijoita kohtaan merkitsee useinkin tappiolle joutumista, ellei suvaitsevainen uskonto kykene synkretisoimaan itseään muihin tehokkaasti..
Kielellinen evoluutio - kantakielen pirstoutuminen tytärkieliksi - on hyvin havainnollinen esimerkki memeettisestä evoluutiosta. Lingvistiikassa tärkein esimerkkikieli on latinan kieli ja sen pirstoutuminen romaanisiksi kieliksi. Tämä on hyvin tärkeä esimerkki, sillä sen pohjalta voidaan evoluutiossa liikkua molempiin suuntiin, ja esimerkiksi oppimisessa sitä voidaan käyttää hyväksi. Osaamalla yhtä romaanista kieltä, oppii helposti muut. Samalla tavoin yhden "meemipuun" oksan omaksumalla on helppoa kulkea kohti meemipuun "runkoa" ja omaksua muut.
Perheen kehitys (ydinperhe) on myös helppoa selittää memetiikalla. Perhemalli on pyrkinyt kehittymään sellaiseksi, että se tuottaa mahdollisimman tehokkaan vasteen ja niin, että kaikkien sidosryhmien - miehen, naisen, lasten ja yhteiskunnan - intressit maksimoituvat. Verrattuna muihin malleihin edut ovat kiistattomat. Polygamia ja haaremimalli merkitsee, että valtava määrä miehiä jää ilman puolisoa, josta seuraa verinen kilpailu ja jatkuva sisällissota - ja naiset ovat orjan asemassa, ja jtkuva kilailu merkitsee jatkuvaa lasten murhaamista. Suurperhemalli merkitsee, että kerrallaan vain yksi mies ja yksi nainen ovat todella itsenäisiä, ja muut perheenjäsenet alistussuhteessa heihin. ja valtavaa sisäistä kilpailua. Erilaiset kommuuni- ja kollektiivimallit merkitsevät valtavaa mustasukkaisuutta ja kilpailua sekä lasten heitteillejättöä. Yksinhuoltajuus merkitsee, että lasten kilpailuasema on merkittävästi heikompi kuin perheessä kasvaneiden. Ydinperhe siis ei ole orjuuden muoto, vaan perhemalli, joka tuottaa kaikkien intressiryhmien kannalta parhaat tulokset.
Ruukinmatruunan mielestä varsin hyvä olettamus sille, mikä on kulttuurievoluution mekanismi.
Sunday, September 23, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
5 feedbacks:
Omasta mielestäni memetiikka enemmän sotkee kuin selittää kulttuurievoluutiota. Dawkins suhtautui siihen minusta varauksella vielä Blackmoren kirjan esipuheessa. En tiedä miten nykyään.
En kyllä ole aiheen asiantuntija ja perustan näkemykseni lähinnä Boydin ja Richersonin kirjoituksiin kulttuurisesta siirrosta ja heidän kirjaansa Ei ainoastaan geeneistä ja Wilsonin Darwin's Cathedral kirjaan, jossa kulttuurievoluutio minusta selitettiin ensimmäistä kertaa niin, että tajusin siitä jotain :)
Tietysti riippuu siitä miten meemi määritellään. Mutta siis sellaisena geenin verrattavana yksikkönä se ei oman käsitykseni mukaan toimi.
Memetiikan ongelma on siinä, että se selittää kulttuurievoluution liian hyvin ollakseen pelkkää huuhaata. Kyse onb kuitenkin esitieteestä - emme vielä tiedä, mistä on kyse ja mitkä mekanismit ovat.
Kuitenkin ruukinmatruunan mielestä on järkevää olettaa että kulttuurievoluution mekanismit ovat analogiset biologisen evoluution kanssa, ja myös kulttuurievoluutiossa on olemassa samankaltainen informaation perusyksikkö.
Tärkein käsitteellinenero kulttuurievoluution ja biologisen evoluution välillä on se, että biologinen evoluutio on darwinistinen prosessi, kun taas kulttuurievoluutio on lamarckistinen prosessi - hankitut ominaisuudet periytyvät, ja ominaisuuksilla on takaisinkytkentä kantajiinsa. Kulttuurievoluution mekanismit selviävät ruukinmatruunan mielestä aika hyvin, kun tutustuu Jean-Baptiste de Lamarckin alkuperäisiin ideoihin (http://en.wikipedia.org/wiki/Jean-Baptiste_Lamarck). Olennaista on, että kulttuurievoluutiossa informaatio ei siirry hedelmöityksen ja parittelun kautta, vaan tarttumalla - aivan kuten virukset, riketsiat ja bakteerit levittävät omaa informaatiotansa. Samoin kulttuurievoluutiota leimaa voimakas takaisinkytkentä: hankitut ominaisuudet periytyvät, ja periytyminen antaa myös palautetta itse ominaisuuksiin.
Kulttuurievoluutiossa läheistin vertauskohde biologiseen evoluutioon on plasmidi-DNA:n kopioituminen, joka voi tapahtua solusta toiseen sekä viruksien ja riketsioiden kautta. Tämä on pitkälti analoginen meemiteorian perusteiden kautta. Ruukinmatruunanmielestä juuri virologia ja epidemologia ovat lähimpiä analogioita memetiikalle - niissäkin hankitut ominaisuudet (muutokset RNA:ssa ja plasmidi-DNA:ssa) periytyvät - takaisinkytkennällä.
Toinen ongelma memetiikkaan liittyy, että mikäli se on validi teoria ja muodostuu paradigmaksi, se merkitsee materialistisen monismin kaatumista. Meemi on konseptuaalisesti sama asia kuin "idea", ja meemiteorian osoittautuminen validiksi merkitsisi käytännössä sitä, että maailmassa olisi, paitsi materiaa, myös ideoita - jouduttaisiin kantilaiseen dualismiin.
Mutta meemiteoriassa on paljon hyvää ja selitysvoimaista. Se selittää mm. lähes täydellisesti Huntingdonin "kulttuurien konfliktin" ja sen, miksi islam on niin virulentti ja aggressiivinen uskonto kuin mitä se on - ja miksi islamilainen maailma on sellainen takapajula kuin miksi se on. Samoin meemiteoria osoittaa feminsmin stiiknafuuliaksi, ja kuten tekstistä jo kävikin ilmi, miksi yritykset luoda monikulttuurinen yhteiskunta ovat väistämättä tuomittuja johtamaan joko kaaokseen tai kulttuurienväliseen konfliktiin - kaksi tai useampia eri meemiä ja meemipleksiä eivät voi samanaikaisesti asuttaa samaa memeettistä lokeroa, vaan edessä on vääjäämättä konflikti, kilpailu ja olemassaolon taistelu.
Toistan aina samaa mielipidettä, mutta toistan nyt kuitenkin taas.
Richard Dawkinsia monin verroin vakavasti otettavampia kulttuurievoluution tutkijoita ovat Robert Boyd ja Pete Richerson:
Boydin kotisivu
ja J. Henrich.
"uskonto on selkeästi memeettinen lokero, jolla on selkeä vaikutus - se antaa mielihyvää ja elämälle tarkoituksen, se luo moraalisen järjestelmän pohjan ja sillä on hyvin tärkeä vaikutus ihmisen identiteetin muodostumiselle sekä kansankokonaisuuden synnylle"
Memeettinen lokero on siis yksinkertaisemmin kerrottuna tarve, jolla etsitään tyydyttäjä.
Poistamalla tarve, poistetaan myös tarve etsiä tyydyttäjä.
Ateistit ovat ihmisiä, jotka eivät tarvitse uskontoa tarjoamaan mielihyvää, elämän tarkoitusta jne.
Elämme aikaa jossa enenevästi yksilöt määrittävät mielihyvän lähteensä, elämänsä tarkoituksen jne. Siispä ateisteja on enemmän kuin aiemmin.
Uskonto ei enää pidä hallussaan lokeroa, joka sisältäisi mielihyvän, elämän tarkoituksen jne.
Sen sijaan ihmiset määrittävät mielihyvän lähteensä erillään elämän tarkoituksesta. Ei ole enää olemassa kaikenkattavia moraalisääntöjä, vaan päätökset tehdään tapauskohtaisesti, elämme siis mieluummin noudattaen periaatteita kuin sääntöjä.
Ei pidä unohtaa ristiriitojen vaikutusta, ne vähentävät uskonnon tuottamaa mielihyvää ja tekevät sen kertoman elämän tarkoituksen epäuskottavaksi.
Mielestäni uskonnot ovat tällä hetkellä puolustuskannalla, eivät valtaamassa lokeroita.
Joni, memeettinen lokero on enemmän kuin vain pelkkä tarve. Memeettinen lokero kattaa tarpeen, arvon, sosiaalisen tilauksen, funktion sekä suhteen toisiin meemeihin ja meemiplekseihin. Pelkkä tarpeen poistaminen ei tyhjennä memeettistä lokeroa - se vain vapauttaa sen uudelle meemille, luo tyhjiön, jonka uusi meemi valtaa.
Ateismi on memeettinen tyhjiö. Jotkut ihmiset kykenevät olemaan ateisteja, useimmat eivät - ja yhteisö ei milloinkaan. Uskonto parantaa yhteisön kestävyyttä ja kilpailukykyä kriisitilanteissa. Tästä syystä länsimainen yhteiskunta on vetelät housussa islamin edessä ja henkisesti täysin puolustuskyvytön islamia vastaan. Muslimit ovat fanaattisia, kiihkeitä ja valmiita kuolemaan meemiensä puolesta. Länsimaalaiset eivät. Kukaan ei halua kuolla vapauden, ihmisoikeuksien ja muiden länsimaisten arvojen puolesta, ja ainoa, joka hedonismia puolustaa, on palkkasoturi. Kukaan ei halua riskeerata henkeään hedonismin vuoksi.
Uskonto on olemassa ensisijaisesti yhteisöä varten - yksilöiden suhde uskontoon on sivuseikka. Tästä syystä ne yhteiskunnat, jotka ovat voimakkaasti uskonnollisia, kestävät parhaimmin kriisitilanteita, kuten sotia, luonnonkatastrofeja jne. Ja sama kääntäen: kun väkivaltakoneiston avulla ylläpidetty ateistinen valtio romahtaa väkivaltakoneiston romahtaessa, tällöin uskontotyhjiö täyttyy välittömästi - näin kävi Neuvostoliitossa. Ja kun verrataan, miten kävi hurrikaanin jäljiltä voimakkaasti maallistuneessa USA:ssa ja tsunamin jäljiltä voimakkaan buddhalaisessa Thaimaassa, ero oli silmiinpistävä: USA:ssa tuloksena oli anarkia, ryöstely ja täysi rähinä, jonne piti lähettää sotaväki avuksi, kun taas Thaimaassa ihmiset auttoivat toisiaan hädässään eikä ryöstelystä tai kaaoksesta ollut tietoakaan. Vanhan sanonnan mukaan kyllä jokainen on kippari kauniilla säällä..., eli uskonnon arvo tulee ilmi juurikin kriisitilanteissa.
Tarkastelet asiaa yksilön näkökulmasta. Ruukinmatruuna tarkastelee asiaa yhteisön näkökulmasta.
Kristinuskon romahdus ei ole tehnyt ihmisistä fiksuja ja rationaalisia. Päinvastoin, aivan kuten renessanssiajallakin, tilalle on noussut erilaisia kultteja - uuspakanuus, wicca, idän uskonnot ja ennenkaikkea islam, jotka kaikki ovat valtaamassa kristinuskon jäljiltä jäänyttä memeettistä lokeroa. Ja kuten tyhjentyneen ekologisen lokeronkin kanssa käy - memeettisen lokeron tyhjentyessä tilalle tulee valtava määrä kilpailevia meemejä, jotka kilpailevat villisti ja rajusti kunnes yksi pääsee dominoimaan tai muodostuu tasapaino.
Ruukinmatruunan oma arvio on, että a) joko tulevaisuudessa Eurooppa romahtaa lopullisesti islamin syliin, ja lopputuloksena on Eurabia ja uusi pimeä keskiaika - Eurooppa on täysin puolustuskyvytön islamin edessä, tai b) islamin uhan aktualisoituessa edessä on uusi fundamentalistisen uskonnollisuuden nousu ja kristillisyyden renessanssi. Mutta siihen mennessä ruukinmatruuna itse on jo ehtinyt vaihtaa hiippakuntaa.
Post a Comment