To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility.
- John Stuart Mill -

None shall be one's slave, none shall be one's master; everyone shall have the same rights, same priviledges, same justice.

- Antti Chydenius -

Any sufficiently sophisticated human thought is impossible to distinguish from artificial intelligence.

- The Ironmistress -

Tuesday, September 18, 2007

Neljä jaloa totuutta

1. Elämä on kärsimystä.
2. Kärsimys johtuu elämänjanosta.
3. Kärsimys lakkaa, kun elämänjano tukahdutetaan.
4. Elämänjano tukahdutetaan Jalolla Kahdeksanosaisella Polulla.


Nämä neljä jaloa totuutta ovat peräisin Siddharta Gotamalta eli Buddhalta. Ne muodostavat buddhalaisen opin eli dharman perustan. Buddhalaisuudessa tavoite on siirtyminen samsarasta, täältä murheen alhosta, nirvanaan, autuuden, rakkauden ja kaikkitietävyyden tilaan. Termi samsara tarkoittaa siis, paitsi tätä materiaalista maailmaa, myös elämänmuotojen jatkuvaa kiertokulkua ja reinkarnoitumista tänne uudelleen - jatkuvaan kärsimykseen

Buddhalaisuus on helpointa summata suomalaiseen sananlaskuun itku pitkästä ilosta. Teit mitä tahansa tai yritit mitä tahansa, odotettavissa on vain pelkkää kärsimystä, eikä tämä matoinen maailma tarjoa mitään hyvää. Buddhalaisuus on siis hyvin pessimistinen uskonto - siinä ainoa hyvä löytyy tästä maailmasta poispääsyssä, valaistumisessa.

Mutta ehkä juuri tuon pessimistisyytensä vuoksi buddhalaisuus on kautta aikojen vedonnut nörtteihin. Varsinkin luonnontieteiden ja teknologian alan ihmiset kokevat vetoa buddhalaisuuteen, sillä he kokevat buddhalaisuuden pessimismin erittäin hyvin yhteensopivaksi teknologian perimmäisen filosofian, epätoivon, kanssa. Elämä on kärsimystä, mutta onneksi olemme masokisteja. Samoin se, että buddhalaisuus on, länsimaisessa muodossaan, pitkälti no-bullshit -uskonto - ei rituaaleja, ei mystiikkaa, ei eskatologiaa, ei irrationaalisia olettamuksia, ei metafysiikkaa - vetoaa rationaaliseen mieleen. Mutta ehkä myös juuri sen takia buddhalaisuus onkin jäänyt länsimaissa pienen piirin uskonnoksi. Se yksinkertaisesti on liian vaikea uskonto vedotakseen kansan syviin riveihin.

Mutta Buddhan neljä jaloa totuutta voidaan ymmärtää myös toisella tavalla. Ne nimittäin ovat ongelmanhallintaprosessin prosessikaaviossa ongelman neljä eri elämänkaaren vaihetta. Siddharta Gotamaa voidaan siksi pitää ITILin henkisenä isänä.

1: Elämä on kärsimystä (ongelman havainti ja sen kirjaus)
2: Kärsimys johtuu elämänjanosta (alkusyyn analysointi)
3: Kärsimys lakkaa, kun elämänjano tukahdutetaan (korjaustoimenpiteen identifiominen)
4. Elämänjano tukahdutetaan jalolla kahdeksanosaisella polulla (korjaava toimenpide)

Mikä tuo jalo kahdeksanosainen polku sitten on? Lyhyesti summattuna se on:

1. Oikea ymmärrys (tai oikea näkemys, oikea perspektiivi): Ymärrys siitä, että erään virren sanoin "ei ole täällä mitään pysyvää" - maailmassa kaikki on muutoksen alaista, mikään tässä maailmassa ei tuota pysyvää onnea, eikä mikään tässä materiassa ole absoluuttia.
2.Oikea aie (tai oikea päättäväisyys, oikea ajattelu): se, että pyritään vapautumaan pahantahtoisuudesta, pahansuopuudesta ja toisten vahingoittamisesta.
3. Oikea puhe - ole rehellinen, älä valehtele, älä juoruile, älä tee väärää valaa äläkä kylvä epäsopua vaan rakenna rauhaa - älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi
4. Oikea toiminta - älä tapa, älä varasta äläkä tee huorin.
5. Oikea elinkeino - älä ansaitse elantoasi millään sellaisella tavalla, josta koituu tietoista ja tuottamuksellista vahinkoa kenellekään tai joka on moraaliton tai epäsiveellinen.

6. Oikea yritteliäisyys - tahto ja yritys pois egon kahleista ja maailmaan takertumisesta, "vanhasta Aatamista".
7. Oikea valppaus - irtautuminen materiaalisen maailman kiusauksista, himoista ja vieteistä ja niiden vastustaminen, lihan kuolettaminen
8. Oikea meditaatio - pyrkimys kohti valaistumista (illuminatio, dhanya)

”Ja mitä, munkit, on oikea keskittyminen? (i) On tapaus, jossa munkki — vetäytyneenä aistinautinnoista, vetäytyneenä taitamattomista (mielen) ominaisuuksista — tulee ensimmäiseen dhyanaan: vetäytymisestä syntyvään mielihyvään ja iloon, johon liittyy suunnattua ajattelua ja tarkastelua. (ii) Ajattelun ja tarkastelun vaiettua hän tulee toiseen dhyanaan: keskittymisestä syntyvään mielihyvään ja iloon, tietoisuuden yhdentymiseen johon ei liity suunnattua ajattelua ja tarkastelua — sisäiseen vakuuttumiseen. (iii) Ilon hälvettyä hän pysyy tyynessä tasapuolisuudessa, tietoisena ja valppaana sekä tietoisena fyysisestä mielihyvästä. Hän tulee kolmanteen dhyanaan, josta Jalot sanovat: 'Tyynenä ja tarkkaavaisena, hänellä on mieluisa asumus.” (iv) Ylitettyään niin mielihyvän kuin kärsimyksenkin — kuten aikaisemmin katosivat ilo ja vastenmielisyys — hän tulee neljänteen dhyanaan: tyyneyden ja valppauden kirkkauteen, jossa ei ole mielihyvää eikä kärsimystä. Tätä, munkit, on oikea keskittyminen.

Näin siis teoriassa.

Käytännössä buddhalaisuus on pirstoutunut lukuisiksi eri koulukunniksi jotka - kaikkien muiden uskontojen tavoin - ovat toistensa kurkuissa kiinni, ja usein buddhalaisuuteen on synkretisoitunut mitä karkeinta pakanuutta ja taikauskoa, kuten esimerkiksi Thaimaassa. Jotkut buddhalaisuuden muodot ovat hyvin misogynistisiä. Kaupan päälle tuo nirvanan autuuden tila on kyetty selvittämään psykiatrian keinoin "vain" muuntuneeksi tajunnan tilaksi, jossa ei ole mitään mystistä.

The second thought-stopping technique is Meditation. If you spend 90 minutes or more a day in meditation, after a few weeks, there is high probability that you will not return to full Beta consciousness. You will remain in a fixed state of Alpha for as long as you continue to meditate. I'm not saying this is bad. If you do it yourself, it may be very beneficial. But know that you are causing your mind to go flat. I've worked with meditators on an EEG machine and the results are conclusive: the more you meditate, the flatter your mind becomes until, eventually and especially if used to excess or in combination with decognition, all thought ceases. Some spiritual groups call this nirvana -- which is just another manipulation. The mental state is simply a predictable physiological result. If heaven on earth is non-thinking and non-involvement, I really question why we are here.

(Dick Sutphen)

Pahaksi onneksi vielä buddhalaisuuteen on liittynyt syklinen aikakäsitys, jonka osoittautuminen tieteellisesti kestämättömäksi on ollut samanlainen hirttoköysi buddhalaisuudelle kuin darwinismi kristinuskolle. Sanalla sanoen buddhalaisuus on kokenut itämaissa samanlaisen henkisen konkurssin kuin kristinusko länsimaissa - ja siksi länsimainen buddhalaisuus eroaa itämaisesta kuin yö päivästä.

Mutta kaikista maailman uskonnoista buddhalaisuus muistuttaa eniten kristinuskoa - ja kristinusko muistuttaa buddhalaisuutta paljon enemmän kuin yhtäkään "aabrahamilaista" uskontoa (vaikka kristityt kyllä mielellään halauvatkin tämän kiistää). Sensijaan islam ja buddhalaisuus ovat toisistaan yhtä kaukana kuin kuu on maasta, ja islam on kaikkea sitä, mitä buddhalaisuus ei ole -

Islam on väkivaltainen - buddhalaisuus on pasifistinen
Islam on maailmallinen - buddhalaisuus on maailmapakoinen
Islam on eroottinen - buddhalaisuus on seksuaalikielteinen
Islam on nautintohakuinen - buddhalaisuus on askeettinen
Islam on hedonistinen - buddhalaisuus on intellektuaalinen
Islam on dogmaattinen - buddhalaisuus on individualistinen
Islam on ritualistinen - buddhalaisuus on meditatiivinen
Islam on suvaitsematon - buddhalaisuus on suvaitsevainen
Islam on fanaattinen - buddhalaisuus on vapaamielinen
Islam on autoritaarinen - buddhalaisuus on auktoriteettikielteinen
Islam on patriarkaalinen - buddhalaisuus on egalitaristinen

Kaikista maailmanuskonnoista buddhalaisuus on kestänyt huonoimmin islamin ekspansiota. Buddhalaisuus oli aikoinaan valtauskonto koko Keski-Aasiasa aina Afghanistanin rajoilta Pohjois-Intian kautta Indokiinaan ja Thaimaahan - hindulaisuuden nousu 500-luvulla merkitsi Intian menetystä, ja islamin ekspansio 900-luvulla merkitsi buddhalaisuuden väkivaltaista hävittämistä kaikkialta Keski-Aasiasta aina Myanmariin (Burmaan) saakka. Malesia menetettiin 1400-luvulla, ja nykyään myös Thaimaa on vaaravyöhykkeessä - siellä on vahva islamilainen vähemmistö, joka pyrkii sisällissotaan.

Sensijaan kristinuskon kanssa buddhalaisuudella on ollut hyvin vähän konflikteja ja hyvin paljon yhteistä. Ensimmäisen kerran buddhalaisuus ja sen opit mainitaan 200-luvulla kristillisessä kirjallisuudessa, ja pyhä Hieronymus tarkastelee buddhalaisuutta ja vetää sen kanssa yhtäläisyyttä kristillisyyteen. Buddhalaisuus ja kristillisyys ovat muistuttaneet toisiaan niin paljon, että Japanissa kristittyjä aluksi luultiin vain yhdeksi buddhalaisuuden lahkoksi - ja nykyäänkin on paljon synkretistisiä oppisuuntia, joissa molempien opit yhdistyvät. Molemmille yhteinen sääntö on kultainen sääntö, jonka Buddha opetti passiivimuodossa ja Jeesus aktiivimuodossa, ja joka muodostaa molempien eettisen perustan kohtele lähimmäistäsi kuten itseäsi haluaisit kohdeltavan.

Entäpä ruukinmatruuna itse? On selvää, että buddhalaisuus on vaikuttanut matruunan omaan ajatteluun, ja hän allekirjoittaa kaikki neljä jaloa totuutta. Ruukinmatruuna on kävellyt naturalismin, materialismin ja skientismin polun loppuun saakka ja siellä on pelkkä tyhjyys, ja naturalismin, materialismin ja skientismin säikeet kiertyvät yhteen nihilismin köydeksi, joka on riittävän vahva hirttämään koko sivilisaation.

Kristinuskon konkurssin jälkeen länsimaissa on jäänyt hirvittävä henkinen tyhjiö. Ruukinmatruuna totesi jo aiemmin voit ottaa ihmisen pois uskonnosta, mutta et uskontoa pois ihmisestä, ja kehitysmaista länsimaihin muuttaneet ihmiset kauhistelevat länsimaissa eniten länsimaalaisten köyhyyttä - ei materiaalista, vaan henkistä ja hengellistä köyhyyttä, kaikkea sitä matalamielisyyttä, avointa ja estelemätöntä irstautta, nihilismiä, tarkoituksettomuutta ja samsaraan takertumista, minkä kaksi maailmansotaa ja marxismi sai aikaan. Theodore Dalrymple tarkastelee tätä esseissään.

Kristinuskon konkurssi ei tehnyt länsimaalaisista rationaalisia, ateistisia tai mitenkään fiksuja ihmisiä. Se teki heistä kyynisiä ja hedonistisia nihilistejä, jättäen jälkeensä arvo-, moraali- ja uskontotyhjiön. Se tyhjiö täyttyy ennemmin tai myöhemmin, mutta se ei täyty ateismilla eikä materialismilla. Ja sopii toivoa, että täyttäjänä on jokin muu uskonto kuin islam.

5 comments:

Dr. Doctor said...

"Kristinuskon konkurssin" , "tyhjiön"...

Vielä toistaiseksi tilanne on "pieni alipaine"....

Itse ajattelisin että koska kristinuskon hiipumisesta ei seuraa mitää hyvää, ei sen ehkä kannattaisi antaa hiipua.

Ajan henki voi muuttua hyvinkin nopeasti.

Ironmistress said...

Näin voisi sanoa - ongelma on siinä, että ateistien kovaääninen mutta sitäkin piskuisempi eturyhmä eli Vapaa-ajattelijoiden Liitto oli pelkkä SKP:n lonkero, ja sitä motivoi, toisaalta viha länsimaista sivilisaatiota vastaan ja toisaalta idee fixe siitä, että oma dialektinen ideologia sisältää absoluuttisen totuuden.
'
Ruukinmatruunan omakohtainen kokemus on, että sana "vapaa-ajattelija" on oksimoroni.

SKP:n edustama dialektinen ideologia on kärsinyt täydellisen konkurssin, ja jäljelle on jäänyt enää pelkkä viha ja katkeruus. Luulenpa, että useimpia ateisteja motivoi kristinuskovihaan enää pelkkä katkeruus siitä, että on tullut veikattua väärää hevosta ja halu viedä mahdollisimman monta mukanaan tuhoon.

Mutta älä milloinkaan luota yhteenkään oikeistolaiseen vapaa-ajattelijaan.

Ocean said...

Mielenkiintoista pohdintaa. Esittäisin ateistina omat kommenttini asiaan jos sellainen sallitaan :). Ensinnäkin älkää vetäkö = merkkiä vapaa-ajattelijan ja ateistin välille. Ateisti voi kuulua vapaa-ajattelijoihin tai sitten ei, kristitty voi kuulua luterilaiseen kirkkoon tai sitten ei. Ateisti voi myös kuulua lutherilaiseen kirkkoon kuten kristitty voi kuulua vapaa-ajattelijoihin.

Kutsun itseäni ateistiksi, mutta tarkennetaan sen verran että olen 99% ateisti, eli olen lähes varma että mitään jumalaa joka on luonut kaiken tämän ja valvoo toimintaamme ei ole. En kuitenkaan voi varmuudella sanoa että sellaista ei ole, kaikki todisteet vain viittaavaat siihen suuntaan että jumalaa ei ole tai hän on onnistunut tosi hyvin piilottaan itsensä.

Hyväksyn sen että kristillinen kulttuuri on hieno asia ja merkittävä tekijä nykyisen länsimaalaisen yhteiskunnan tekijänä. Se mitä en allekirjoita on että tämä kehitys nykyiseen sivistyneeseen (omasta mielestämme ainakin) ja moraaliseen yhteiskuntaan olisi lähtöisin jostain yliluonnollisesta jumalolennosta tai hänen pojastaan. Kultainen käsky, minkä kristityt hanakasti omivat on paljon vanhempi keksintö kun kristinusko ja se on keksitty muissakin kulttuuri/uskonnoissa, ei välttämättä juuri samoin sanoin mutta samalla ideana.

Kristinusko sattui syistä jos toisista nousemaan suosioon sopivaan aikaan. Mielenkiintoinen kysymys on se että miksi juuri jeesuksen sanomana kultainen sääntö oli jotenkin erikoinen. Väittäisin että tähän liittyy jeesuksen ympärille rakennetut ihme teot ym. Olisi kiva tietää esimerkiksi se uskooko ironmistress vaikkapa siihen että Jeesus muutti ihan oikeasti 2000 vuotta sitten vettä viiniksi (siis H2O:ta monimutkaiseksi sekoitukseksi erilaisia molekyylejä), tai siihen että hänet ristiinnaulittiin ja hän oikeasti kuoli ja heräsi henkiin 3 päivän päästä.

Jos uskot kaikkiin raamatun ihmeisiin niin miksi et usko myös siihen että Jeesus lapsuudessaan hyväksikäytti yliluonnollisia kykyjään mm. muuttamalla leikkikavereitaan eläimiksi. Tämmöinen pikku yksityiskohta ja monta muuta Jeesuksen lapsuuden kertomusta löytyy evenkeleista joita ei raamattuun hyväksytty. Miksi niitä ei hyväksytty, eikö ole yhtä hullunkurista uskoa kuolleista heräämiseen, kun siihen että joku muuttaa toisen eläimeksi? Kummastakaan ei ole fyysisiä todisteita. Muutenkin miten uskovaiset voivat selittää kirkon kannan muuttumisen vuosien saatossa, miksi enään ei esimerkiksi polteta jumalan nimeen roviolla noitia (viimeisen roviolla poltettu noita euroopassa, joka muuten poltettiin siksi että hän oli esittänyt ateistisia ajatuksia poltettiin 1700 luvun alussa)? Tuliko jumala jossain vaiheessa 1700 luvulla kuiskaamaan papistolle että " ei perkele teitä ... olette nyt puolivuosituhatta tehnyt syntiä kun poltatte noitia lopettakaas tommonen ". Vai tapahtuiko noitien polton lopetus sen takia että ihmiset tajusivat että ei ole mitään järkeä polttaa ihmisiä erilaisten ajatusten takia, nuivia tietenkin sai vielä.

Mutta toiseen asiaan ... eli itselleni lapsuudesta saakka opetettiin luterilaista uskoa, eli Jumala on hyvä ja jos et tottele 10 käskyä niin joudut helvettiin (tämä noin niinkun pääpiirteittäin). Tämä oli ainakin lapsena kohtuu ahdistava ajattelutapa. Hyvän ja pahan opin erottamaan kyllä ilman tämmöistä pelotteluakin. Onneksi teini-iässä, kun luin raamatun ja viimeistään rippileirillä, jossa sielläkin opetettiin yliluonnollisten tapahtumien pohjalta miksi jokin on hyvä tai paha asia, aloin ymmärtämään että jos vähänkin jaksaa ajatella niin voi löytää ihan järkiperäisiä syitä sille miksi jokin asia on hyvä ja toinen paha, ei siihen tarvita mitään yliluonnollista. Tästä eteenpäin ja raamatun viitoittamana alkoi kääntyminen ateismiin. Erityisesti Taru Sormusten Herrasta ja Douglas Adamssin kirjat vaihvistivat käsitystäni, että ilman uskontoakin voi toimia moraalisesti. Mitä kuolemaan liittyviin asioihin tulee niin olen sitä mieltä että kuolemanjälkeisten asioiden miettimisessä ei ole hirvittävästi järkeä, parempi yrittää elää tätä elämää, sekin on riittävän hankalaa välillä.

Järjettömin asia uskonnoissa on se että ne väittävät tietävänsä kaiken. Syy miksi tiedemiehissä ja naisissa on keskimääräistä enemmän ateisteja on juuri se että tiedemiehet oikeasti etsivät ja välillä jopa löytävät järjellisiä vastauksia kysymyksiin mihin uskonto on yrittänyt vastata kaikkitietämyksessään ja ollut lähes poikkeuksetta väärässä. Törkeintä on tietenkin se että jos tiede kumoaa jonkin uskonnon esittämän "totuuden" niin uskonto onnistuu kuitenkin vääntämään oman totuutensa pienellä viiveellä sellaiseen malliin että kyseisen uskonnon Jumala pääsee taas johonkin tieteen varjoon piiloon ja itseasiassa uusi tieteen havainto onkin osoitus jumalan olemassa olosta.

Toivottavasti uskovaiset ette lue tätä laput silmillä ja luule että yritän käännyttää teitä. Haluan vain tuoda esille oman näkemykseni maailmasta. Olen nähnyt maailman uskonnollisin silmin lapsena mutta aikuisen olen tyytyväinen siihen että olen vapautunut uskonnon asettamista rajoitteista nähdä maailma sellaisena kun se on, ja olen myös oppinut hyväksymään että en voi tietää kaikkea. Itseasiassa tiedän kokoajan vähemmän ja vähemmän, mutta onneksi tiedän vähemmän ja vähemmän yhä suuremmasta ja suuremmasta määrästä ihan oikeata todistettavaa tietoa.

Ymmärrän kyllä uskovaisia, monet sukulaiset esimerkiksi ovat syviä uskovaisia, toivoisin ainoastaan että he kunnioittaisivat myös ateistista maailmankuvaa, eivätkä suoraan tai epäsuorasti vihjaisi että jos ei usko niin on automaattisesti moraaliton ja paha ihminen.

Ironmistress said...

Ocean, ruukinmatruuna tulee vielä tarkastelemaan viestiäsi erillisessä artikkelissa pääsivulla. Se oli hyvä kirjoitus ja ansaitsee tekstinsä.

Ironmistress said...

Ocean kirjoitti: Ensinnäkin älkää vetäkö = merkkiä vapaa-ajattelijan ja ateistin välille. Ateisti voi kuulua vapaa-ajattelijoihin tai sitten ei, kristitty voi kuulua luterilaiseen kirkkoon tai sitten ei.

Vapaa-ajattelijoiden liitto on julistautunut ateismin äänenkannattajaksi Suomessa. Se leimaa siis kaikki ateistit samalla tavalla kuin [täysin munaton, hengetön, sisuton ja lälly] luterilainen kirkko kristityt tai Abdullah Tammen porukka muslimit. Itse olen mahayanabuddhalaisuuteen kallistuva agnostikko. Agnostikko sen vuoksi, että tiedän, mikä käsite on muu.

"Ateisti voi myös kuulua lutherilaiseen kirkkoon kuten kristitty voi kuulua vapaa-ajattelijoihin."

Ihmettelen, miksi kukaan kristitty tekisi ehdoin tahdoin sosiaalista itsemrhaa. (Ja miksi kukaan ateisti roikkuu ehdoin tahdoin uskonnollisessa yhdyskunnassa, josta hän ei saa yhtään mitään ja joka on hänen vakaumustaan vastaan.)

Kutsun itseäni ateistiksi, mutta tarkennetaan sen verran että olen 99% ateisti, eli olen lähes varma että mitään jumalaa joka on luonut kaiken tämän ja valvoo toimintaamme ei ole.

Itse totean, että meillä ei ole mitään todisteita puolesta eikä vastaan, emmekä edes pysty saamaan mitään. Kysymys Jumalan olemassaolosta on siksi kuin alustamaton muuttuja C:ssä - muu.

Hyväksyn sen että kristillinen kulttuuri on hieno asia ja merkittävä tekijä nykyisen länsimaalaisen yhteiskunnan tekijänä. Se mitä en allekirjoita on että tämä kehitys nykyiseen sivistyneeseen (omasta mielestämme ainakin) ja moraaliseen yhteiskuntaan olisi lähtöisin jostain yliluonnollisesta jumalolennosta tai hänen pojastaan.

Pointti on siinä, että jollei meillä olisi uskontoa, joka a) kieltää orjuuden b) painottaa yksilöllisyyttä ja yksiöä c) jonka etiikka on universaali ja d) painottaa ihmisten tasa-arvoa, meillä ei olisi kapitalismia eikä demokratiaa. Eläisimme yhä orjanomistajayhteiskunnassa. Kapitalismi saattoi kehittyä vain buddhalaisuudessa, kristinuskossa tai juutalaisuudessa, mutta ei muissa kulttuuripiireissä.

Kultainen käsky, minkä kristityt hanakasti omivat on paljon vanhempi keksintö kun kristinusko ja se on keksitty muissakin kulttuuri/uskonnoissa, ei välttämättä juuri samoin sanoin mutta samalla ideana.

Se on yhteinen kaikille ns. korkeauskonnoille. Sensijaan pakanuus, wicca ja islam eivät tunnusta sitä - kuten eivät monet ateistitkaan. Esimerkiksi marxilaisuus kiistää täysin kultaisen säännön paikkansapitävyyden. Sensijaan buddhalaisuudesta se löytyy - passiivimuodossa. Ensimmäisenä sen esitti Zarathustra. Juutalaisuudessa sen esitti Hillel.

Kristinusko sattui syistä jos toisista nousemaan suosioon sopivaan aikaan. Mielenkiintoinen kysymys on se että miksi juuri jeesuksen sanomana kultainen sääntö oli jotenkin erikoinen.

Miksi ei olisi? Se ei kuulunut muihin tuon ajan uskontoihin, jotka olivat tarjolla - ja juutalaisuus rajoittui vain yhteen kansaan. Zarathustralaisuus oli roomalaisten perivihollisen, persialaisten uskonto, ja buddhalaisuus jäi vain pienen piirin uskonnoksi Roomassa.

Väittäisin että tähän liittyy jeesuksen ympärille rakennetut ihme teot ym. Olisi kiva tietää esimerkiksi se uskooko ironmistress vaikkapa siihen että Jeesus muutti ihan oikeasti 2000 vuotta sitten vettä viiniksi (siis H2O:ta monimutkaiseksi sekoitukseksi erilaisia molekyylejä), tai siihen että hänet ristiinnaulittiin ja hän oikeasti kuoli ja heräsi henkiin 3 päivän päästä.

Ruukinmatruuna on mahayanabuddhalaisuuteen kallistuva agnostikko. Suomeksi sanottuna nuo jutut ovat hänelle EVVK.

Siddharta Gotamankin elämään liittyy samoin paljon legendoja, jotka voivat olla tosia tai voivat olla epätosia, mutta jälkeenpäin niitä on mahdotonta sen enempää osoittaa tosiksi kuin epätosiksikaan. Mutta olennaista ovat hänen opetuksensa ja filosofiansa - kohtele lähimmäistäsi kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan sekä nuo neljä jaloa totuutta.

Jos uskot kaikkiin raamatun ihmeisiin niin miksi et usko myös siihen että Jeesus lapsuudessaan hyväksikäytti yliluonnollisia kykyjään mm. muuttamalla leikkikavereitaan eläimiksi.

Miksi oletat ruukinmatruunan olevan kristitty?

Tämmöinen pikku yksityiskohta ja monta muuta Jeesuksen lapsuuden kertomusta löytyy evenkeleista joita ei raamattuun hyväksytty.

Ruukinmatruuna on kyllä tutustunut pseudepigrafeihin ja tuntee nuo jutut. Tuo Johanneksen lapsuusevankeliumi tiedetään varmuudella väärennökseksi. Sensijaan Tuomaan evankeliumia pidetään aitona.

Miksi niitä ei hyväksytty, eikö ole yhtä hullunkurista uskoa kuolleista heräämiseen, kun siihen että joku muuttaa toisen eläimeksi?

Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ovat heränneet kuolleista - siinä ei ole mitään outoa. Yleensä elvytettyinä, mutta toisinaan spontaanisti. Tästä aiheesta kannattaa lukea vaikkapa Bardo Thödol eli "Tiibetin Kuolleiden Kirja" - buddhalaisuudessa tunnetaan kuolemanrajakokemukset oikein mainiosti, eivätkä ne ole kristinuskossakaan tuntemattomia. Mutta koska ne eivät ole verifioitavissa eivätkä toisaalta osoitettavissa vääriksikään, ruukinmatruuna kieltäytyy ottamasta kantaa.

Kummastakaan ei ole fyysisiä todisteita. Muutenkin miten uskovaiset voivat selittää kirkon kannan muuttumisen vuosien saatossa, miksi enään ei esimerkiksi polteta jumalan nimeen roviolla noitia

Niin, nykyään ihmisiä murhataan vain heidän rotunsa, yhteiskuntaluokkansa, ihonvärinsä, sosiaaliryhmänsä tai jonkun muun vastaavan ominaisuuden takia. Muistaakseni naapurissamme oli aivan tunnustuksellisen ateistinen valtio, joka murhasi miljoonittain ihmisiä heidän sosiaalisen syntyperänsä takia "kansanvihollisina".

Ihmisiä on murhattu milloin jumalan, milloin isänmaan, milloin edistyksen, milloin ideologian nimeen. En näe mitään eroa siinä, jos hihhulit polttavat noitia roviolla tai kommunistit heittävät ihmisiä elävältä masuuniin kansanvihollisina. Itse asiassa juutalaiselle kauppiaalle on yhdentekevää, murhaako Gestapo hänet juutalaisena vaiko KGB hänet kapitalistina.

(viimeisen roviolla poltettu noita euroopassa, joka muuten poltettiin siksi että hän oli esittänyt ateistisia ajatuksia poltettiin 1700 luvun alussa)?

Afrikassa poltetaan yhä edelleen noitia - pääsääntöisesti siellä, missä uskotaan animismiin. Ei noitien polttamiset ole mikään kristinuskon yksityispiirre - noituuteen uskomista on esiintynyt kaikkialla maailmassa ja pääsääntöisesti primitiivisissä kulttuureissa. Mutta en näe siinä mitään sen kummempaa kuin missään muussakaan massahysteriassa, kuten vaikkapa kulakkien likvidoimisessa. Ihmiset ovat perustyperiä olentoja.

Mutta toiseen asiaan ... eli itselleni lapsuudesta saakka opetettiin luterilaista uskoa, eli Jumala on hyvä ja jos et tottele 10 käskyä niin joudut helvettiin (tämä noin niinkun pääpiirteittäin). Tämä oli ainakin lapsena kohtuu ahdistava ajattelutapa.

Tyhmät ihmiset tarvitsevat selkeitä sääntöjä ja heitä pitää käskeä ja komentaa, sillä he eivät halua ajatella omilla aivoillaan. Tästä syystä islam on ollut länsimaissa kristinuskon konkurssin jälkeen niin menestyksekäs uskonto - se antaa selkeät säännöt, se on kokonaisvaltainen, siinä on selkeät rituaalit, ja siinä Allah uhkaa heittää palavan kiven päähän jos et tottele. Ja tästä syystä buddhalaisuus on jäänyt - ja tulee jäämään - länsimaissa vain pienen piirin uskonnoksi. Se yksinkertaisesti on liian vaikea uskonto useimmille, sillä se vaatii ihmisiltä ajattelua.

Oletko nähnyt elokuvan "Harrison Bergeron?" Kehotan katsomaan.

Hyvän ja pahan opin erottamaan kyllä ilman tämmöistä pelotteluakin.

Olet älykäs, fiksu ja viisas ihminen. Suomeksi sanottuna olet poikkeus säännöstä.

Ihmisen neljä perimmäistä ominaisuutta ovat ahneus, irstaus, typeryys ja laiskuus. Ihminen on luonnostaan paha, ja ihminen luonnostaan on hyvin hobbesilainen ja typerä otus. 90% ihmisistä on karjaa. Heitä pittää paimentaa. Jos he jäävät ilman paimennusta, seurauksena on yleinen hälinä ja härdeli. Juuri tämän takia ruukinmatruuna totesi "voit ottaa ihmisen pois uskonnosta, mutta et uskontoa ihmisestä". Ei kristinuskon konkurssi ole tehnyt ihmisistä fiksuja, viisaita ja omilla aivoillaan ajattelevia - se on vain jättänyt valtavan uskontotyhjiön, joka odottaa täyttymistään. Onko se täyttäjä sitten wicca, islam vai jokin muu, jää kysyttäväksi.

Onneksi teini-iässä, kun luin raamatun ja viimeistään rippileirillä, jossa sielläkin opetettiin yliluonnollisten tapahtumien pohjalta miksi jokin on hyvä tai paha asia, aloin ymmärtämään että jos vähänkin jaksaa ajatella niin voi löytää ihan järkiperäisiä syitä sille miksi jokin asia on hyvä ja toinen paha, ei siihen tarvita mitään yliluonnollista.

Ruukinmatruuna tarkasteli tätä esseessään "Relativismi, subjektivismi ja objektivismi". Sääli vaihn, että järkemme ei voi milloinkaan kertoa meille, miksi jokin asia on hyvä ja mikä paha - se on tunnepuolen asia. Etiikka ei milloinkaan voi perustua järkeen - se perustuu aina tunteille. Muuten rikotaan Humen giljotiinia vastaan.

Tästä eteenpäin ja raamatun viitoittamana alkoi kääntyminen ateismiin. Erityisesti Taru Sormusten Herrasta ja Douglas Adamssin kirjat vaihvistivat käsitystäni, että ilman uskontoakin voi toimia moraalisesti

Ruukinmatruuna itse on kävellyt ateismin, skientismin ja naturalismin polun loppuun asti. Sen polun päässä on tyhjyys. Ruukinmatruunalla on luonnontieteellinen koulutus, joten hänelle tuo elämänkatsomus oli luonnollinen valinta.

Ja kuten ruukinmatruuna jo totesi, ateismin, skientismin ja naturalismin säikeet kietoutuvat yhteen nihilismin köydeksi, joka on riittävän vahva hirttämään koko sivilisaation.

Tolkien oli umpikatolinen patakonservatiivi, joka ihannoi feodalismia, vihasi teknologiaa ja suhtautui vastenmielisesti demokratiaan ja kapitalismiin. Hänen kirjansa ovat ehkä hyvää luettavaa, mutta "Loru Sorbusten Herrasta" on terveellinen reality check. Aivan samalla tavoin kuin Thukydideen "Peloponnesolaissota" on terve reality check Platonin Valtion jälkeen. Me ihailemme Platonin ideaali-Spartaa, mutta todellisuudessa Sparta oli Thukydideen kuvaama läpikorruptoitunut umpimilitaristinen sotilasdiktatuuri, jonka johtaat persialaisten mukaan oli kaikkein helpoimmin lahjottavia kaikista kreikkalaisista.

Sama juttu Douglas Adamsin kanssa. Scifi voi olla kivaa luettavaa, mutta Frederik Pohl ja "Avaruuden portti" on terve reality check.

Ruukinmatruuna on lukenut riittävästi historiaa tietääkseen, miten ihmiset toimivat reaalimaailmassa. Yksilöt voivat olla moraalisia ja fiksuja ilman uskontoakin, mutta massat eivät. Uskonto ei ole pelkästään oopiumia kansalle, se on myös viinaa, dullaa, heppaa, spiidiä, essoa ja happoa. Massojen keskimääräinen älykkyys on aina alhaisempi kuin sen muodostavien yksilöiden, ja joukossa tyhmyys tiivistyy. Neuvostoliiton kohtalo kertoo liiankin selkeästi miten käy, kun kansakunnalta tuhotaan uskonto. Putin ei fiksuna, Macchiavellinsa lukeneena miehenä ole langennut samaan ansaan.

Macchiavelli kirjoittaa hyvin uskonnosta. Hän toteaa, että johtajalle on tärkeää olla toisaalta täysin amoraalinen ja toisaalta tärkeää näyttää hyvin tekohurskaalta ja uskonnolliselta - ja johtajan ei milloinkaan pidä kajota kansan uskonnollisuuteen. Uskonto on valtava voima, jota voi käyttää sekä menestyksekkäästi että tuhoisasti.

Mitä kuolemaan liittyviin asioihin tulee niin olen sitä mieltä että kuolemanjälkeisten asioiden miettimisessä ei ole hirvittävästi järkeä, parempi yrittää elää tätä elämää, sekin on riittävän hankalaa välillä.

Muistanet nuo neljä jaloa totuutta.

1. Elämä on kärsimystä
2. Kärsimys johtuu elämänjanosta
3. Kärsimys lakkaa, kun elämänjano kuoletetaan.
4. Elämänjano kuoletetaan Jalolla Kahdeksanosaisella Tiellä.

Täältä pääsee kyllä pois, ennemin tai myöhemmin. Se, mitä sitten tulee, on sen ajan murhe. Tietty peruskyyninen asenne auttaa paljossa.

Järjettömin asia uskonnoissa on se että ne väittävät tietävänsä kaiken. Syy miksi tiedemiehissä ja naisissa on keskimääräistä enemmän ateisteja on juuri se että tiedemiehet oikeasti etsivät ja välillä jopa löytävät järjellisiä vastauksia kysymyksiin mihin uskonto on yrittänyt vastata kaikkitietämyksessään ja ollut lähes poikkeuksetta väärässä.

Ruukinmatruuna tietää sen, että hän ei tiedä.

Hän ei ole ateisti vaan agnostikko. Juuri sen takia, että hän ei tiedä vastauksia perimmäisiin kysymyksiin, eikä hän edes kykenekään saamaan niihin vastauksia. Hän tietää myös, että todisteen olemattomuus ei ole olemattomuuden todiste. Jos meillä ei ole todisteita jumalten olemassaolosta, se ei merkitse sitä, että jumalia ei olisi. Se merkitsee vain sitä, että kysymys jumalten olemassaolostao on muu.

Buddhalaisuus ei ole ateistinen uskonto, kuten usein kuulee väittävän, vaan agnostinen. Se ei ota kantaa jumalten olemassaoloon - vain tathaghata-garbhaan.

Törkeintä on tietenkin se että jos tiede kumoaa jonkin uskonnon esittämän "totuuden" niin uskonto onnistuu kuitenkin vääntämään oman totuutensa pienellä viiveellä sellaiseen malliin että kyseisen uskonnon Jumala pääsee taas johonkin tieteen varjoon piiloon ja itseasiassa uusi tieteen havainto onkin osoitus jumalan olemassa olosta.

Ja vielä törkeämpää on se, että ateistit tekevät toisten jumalakäsityksistä olkinukkeja sen kaikkein lapsellisimman ja fundamentalistisimman uskonkäsityksen mukaan ja sitten lyövät niitä kumoon.

No, ei pitäisi koskaan pitää ilkeytenä mitään sellaista, minkä voi selittää typeryydellä. Ongelma on siinä, että uskovaisilla yleensä on hyvin alhainen älykkyys ja ateisteilla hyvin alhainen viisaus. Sellainen ihminen, joka olisi samaan aikaan sekä älykäs että viisas, on hyvin harvinainen otus. Ja ainahan on se mahdollisuus, että sekä uskikset että eikkikset ovat molemmat olleet väärässä, tai molemmat olleet oikeassa mutta vain tulkinneet asioita väärällä tavalla.

Olen nähnyt maailman uskonnollisin silmin lapsena mutta aikuisen olen tyytyväinen siihen että olen vapautunut uskonnon asettamista rajoitteista nähdä maailma sellaisena kun se on, ja olen myös oppinut hyväksymään että en voi tietää kaikkea.

Ja ruukinmatruuna on puolestaan kävellyt sen naturalistisen, skientistisen ja materialistisen ateismin tien loppuun saakka ja siellä on tyhjyys. Ei suinkaan se tyhjyys, minkä buddhalaisuus kuvaa olevan täynnä kaiken potentiaalia, vaan tyhjyys, missä ei ole mitään ja mistä kaikki puuttuu. Siellä ei ole vastauksia, siellä ei ole toivoa, siellä ei ole mitään. Siellä on pelkkä moraalis-älyllis-sosiaalinen konkurssitila. Sartren sanoin "ainoa rationaalinen teko on itsemurha". Siksi hän on agnostikko.

Itseasiassa tiedän kokoajan vähemmän ja vähemmän, mutta onneksi tiedän vähemmän ja vähemmän yhä suuremmasta ja suuremmasta määrästä ihan oikeata todistettavaa tietoa.

Ihminen, joka uskoo, että tieto on kaikki kaikessa, on kuin yöperhonen, joka etsii valoa ja lopulta lentää kynttilään - pimentäen kaiken ja tuhoten itsensä. Kokemusta nimittäin asiasta on.

Ymmärrän kyllä uskovaisia, monet sukulaiset esimerkiksi ovat syviä uskovaisia, toivoisin ainoastaan että he kunnioittaisivat myös ateistista maailmankuvaa, eivätkä suoraan tai epäsuorasti vihjaisi että jos ei usko niin on automaattisesti moraaliton ja paha ihminen.

Miksi oletat, että kristinusko on se ainoa mahdollinen uskonto?

Maailmassa on tuhansittain muitakin, ja Kaptahin sanoin "kannattaa uhrata jokaiselle jumlalalle, jokin niistä saattaa olla oikea". Ruukinmatruuna suosittelee tutustumista buddhalaisiin teksteihin.