To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility.
- John Stuart Mill -

None shall be one's slave, none shall be one's master; everyone shall have the same rights, same priviledges, same justice.

- Antti Chydenius -

Any sufficiently sophisticated human thought is impossible to distinguish from artificial intelligence.

- The Ironmistress -

Thursday, February 21, 2008

Kunnia ja murhaaminen

Hesari pelkää kunniaväkivallan yleistyvän Suomessa.

Jokaista naislukijaa tuo varmasti koskettaa - ja järkyttää. Mutta eikös vain feministit ole valmiita sysäämään taas jälleen kaiken kantasuomalaisen miehen niskoille; feministit eivät ole ikinä piitanneet kunniaväkivallan uhreista tippaakaan, sillä se edustaa toiseutta, joka on feministeille tabu. Ruukinmatruuna tosin toteaa, että ei ole peilin vika, jos naama on vino.

Todettakoon vielä, että mustasukkaisuusmurha ei ole sama asia kuin kunniamurha. Mustasukkaisuus on Homo sapiens-nimiselle alastomalle apinalle luonteenomaista lajikäyttäytymistä, jolla on selkeä evolutiivinen ekologinen lokero: mustasukkaisuus tehostaa lisääntymistä varmistamalla omien geenien periytymisen; kontrolloimalla partnerin käyttäytymistä estetään kilpailijoita levittämästä omia geenejään. Niin kauan kuin on elämää, tulee olemaan myös mustasukkaisuuttakin - ja myös mustasukkaisuusmurhia. Kunniamurhat ja kunniaväkivalta puolestaan liittyy yhteisön moraalisääntöihin ja niiden rikkomiseen - kulttuurit jaetaan kunniakulttuureihin, syyllisyyskulttuureihin ja häpeäkulttuureihin. Kunniakulttuurit ovat tyypillisest hyvin sisäänpäinlämpeäviä ja endogaamisia yhteisöjä, kasteja tai kansanryhmiä, joissa elämää säätelevät tiukat säännöt oikeasta ja väärästä, kunniasta ja kunniattomuudesta (vrt. sanonta aateluus velvottaa), ja kunniakäsitteitä vastaan toimiminen on samalla rikos ryhmän normeja vastaan, josta omaisten on velvollisuus rankaista rikkojaa vastaan, tarvittaessa teloittamalla hänet.

Todettakoon myös samaan hengenvetoon, että eivät pelkästään naiset joudu kunniamurhan uhriksi. Myös poikia murhataan - ja yleisin syy pojalle kunniamurhan kohteeksi joutumiselle on homoseksuaalisuus.

Kärjistäen voidaan tehdä, että kunniamurha on sisäsiittoisen, laeista piittaamattoman ja järjestyneeseen yhteiskuntaan sopeutumishaluttoman yhteisön langettama kuolemanrangaistus jäsenelleen, joka on uhmannut yhteisön kunniakäsityksiä. Tällaisessa yhteisössä murhaaminen ei ole pelkästään optio, se on velvollisuus - isän, äidin tai veljen velvollisuus on teloittaa yhteisön sääntöjä vastaan rikkonut jäsen, yleensä tytär, sillä jos hän ei suostu teloittamaan omaa verisukulaistaan, sama rangaistus kohtaa yhteisön toimesta koko perhettä.

Ja tämä asia - se, että ei a) kyetä b) haluta näkemään, että kunniamurhaan syyllistyvät ihmiset kuuluvat sisäsiittoiseen, umpimieliseen ja antisosiaaliseen yhteisöön, joka haistattaa alapäät Suomen laeilla ja että kyse on aivan eri asiasta kuin perinteisestä suomalaiskansallisesta kännipäissä epätoivossa tehdystä mustasukkaisuusmurhasta - on asia, jota feministit ovat joko kyvyttömiä tai haluttomia tiedostamaan. Se, että kyse on omaamme verrattuna täysin erilaisesta eettisestä katsantokannasta - partikulaarisesta etiikasta, missä eettiset käyttäytymissäännöt koskevat vain oman ryhmän jäseniä ja muihin ihmisiin suhtaudutaan narsistin tavoin surutta hyväksikäyttäen - on asia, jota feministit eivät joko kykene tai halua nähdä. Ja juuri tästä - partikularistisesta etiikasta sekä umpimielisestä yhteisöstä - kumpuavat kunniamurhat. Kunniamurha on kuolemanrangaistus tällaisen yhteisön "lakien" mukaan (tällainen yhteisö ei luonnollisestikaan tunnusta Suomen lakia - miksi tunnustaisikaan?). Nyt meillä on täsmälleen kolme vaihtoehtoa:

1) Ymmärrämme kunniamurhan sellaisena kuin se on - yhteisön jäsenelleen langettamana kuolemantuomiona - ja hyväksymme sen monikulttuurisuuden nimessä emmekä rankaise siitä, sillä emmehän voi asettaa yhtä eettistä järjestelmää toista paremmaksi emmekä sanoa, että Suomen lait olisivat jotenkin parempia eettisesti kuin tällaisen umpimielisen yhteisön sisäiset säännöt. Tätä kutsutaan moraalirelativismiksi.

2) Toteamme, että meidän lakimme ovat paremmat kuin heidän kunniasääntönsä, ja rankaisemme, paitsi murhaajaa itseään murhasta, myös kaikkia murhaajan perheenjäseniä avunannosta murhaan sekä murhan suunnittelusta ja annamme signaalin, että Suomen valtio ei hyväksy kilpailevia oikeusjärjestelmiä rinnalleen, ja tarvittaessa karkoitamme kaikki murhaajan sukulaiset maasta. Tätä kutsutaan moraalisubjektivismiksi.

3) Tutkimme, kumpi tuottaa paremman tuloksen neutraaleilla, molemmille yhteisillä mittareilla - Suomen lait vaiko ko. ryhmän kunniasäännöt, valitsemme paremman mittakepiksi ja rankaisemme sitten sääntöjen rikkomista niiden säätämin keinoin. Emme siis aseta omaa järjestelmäämme paremmaksi kuin vierasta vain siksi koska se on omamme (tai päinvastoin) vaan määritämme, kumpi tuottaa paremmat tulokset, ja sitten rankaisemme sen rikkomisesta. Jos kunniamurhilla saadaan paremmat lopputulokset kuin moraaliliberalismilla, muutamme lakejamme niin, että kunniamurhat sallitaan; jos taas moraaliliberalismi tuottaa paremmat tulokset kuin kunniamurhaaminen, kriminalisoimme kunniamurhat ja rankaisemme niistä samalla tavoin kuin kohdassa 2. Tätä kutsutaan moraaliobjektivismiksi.

Näistä kolmesta tiestä moraalirelativismi on helpoin, moraalisubjektivismi luonnollisin ja moraaliobjektivismi neutraalein. Valinta on meidän - joko siedämme kunniamurhia tai sitten rankaisemme niistä, paitsi murhaajaa, myös murhaajan sukua - siksi, että he yrittävät perustaa Suomen oikeusjärjestelmän kanssa kilpailevaa oikeusjärjestelmää, joka pahimmassa tapauksessa nykylakien mukaan merkitsee valtiopetosta.

Ruukinmatruunan oma kanta on moraaliobjektivismi. Länsimaisessa maassa elettäessä oikeus ei saa väistyä vääryyden tieltä, eikä oikeuslaitoksen monopoli saa suvaita minkäänlaisia kilpailevia oikeusjärjestelmiä. Siksi ruukinmatruunan oma kanta on, että murhaaja vankilaan, myös murhaajan perhe vankilaan avunannosta murhaan, ja nollatoleranssi partikulaarisille moraalijärjestelmille. Yhteiskunnan on annettava vähemmistöryhmille riittävän voimakas signaali siitä, ettei se hyväksy lakiensa ja normiensa kanssa ristiriitaisia moraalikäsityksiä.

17 comments:

Markku said...

Kaikkien elegantein ratkaisu on olla ottamatta tuollaisiin ryhmiin kuuluvia maahanmuuttajia.

riikka.niskakari said...

Ne feministit, jotka relativistine dogmineen ovat vallanneet suurimman osan akateemisesta ja/tai kansalaisyhteiskunnan maailmasta, ovat niitä äänekkäimpiä. Heidän etiikkansa saattaa hyvinkin määrittää kunniamurhat Pahan puolelle, mutta koska tämän myöntäminen asettaisi heidän yleisen dogmansa vaikeasti puolustettavaan asemaan, he järkeilevät, että on KOKONAISUUDEN (so. feministinen hegemonia) kannalta järkevämpää pitäytyä toisessa kannassa tai mieluiten välttää aihetta. Harva perusfeministikään eksplisiittisesti puolustelee kunniamurhainstituutiota - tämä ei olisi järkevää. "Ota mukaan VHM ja laimenna"-metodi toimii sen sijaan yleensä aukottomasti. Koska se todellisuus, jota tämä metodi auttaa hahmottamaan, on feministisesti täydellinen, aukoton, Totuus. Se on kuin diskurssi, joka on kaikki, mutta samalla ei mitään. Sitä on mahdotonta falsifioida, koska sitä ei oikeasti ole.

Suhtautuminen monikulttuurisuuden lisäämään naiseuden alentumiseen ei ole läheskään ainoa ristiriita ko. "liikkeessä". Suurin osa ristiriidoista on kuitenkin muotoutunut juuri samalla tavalla: periaatteessa olisi "sopivaa" olla tiettyä mieltä, mutta jos olisi, lähtisi looginen pohja monelta muulta asialta. En nyt väitä, että naistutkijat varsinaisesti tekevät hyöty-kustannusarvioita kokonaismaailmansa pitävyyden suhteen, mutta jotain tällaista feminiinisellä valtakielellä kuorrutetuissa torneissa tapahtuu.

ämpee said...

Ruukinmatruunan rautaista logiikkaa on ollut miellyttävä seurata, toivottavasti aikaa ja voimia riittää lisää. Taas hyvä kirjoitus, ja tähän mennessä hyvillä kommenteilla.

lahtari said...

Kysymys ei ole yksinomaan maahanmuuttajista. Tätä ei yleensä uskalleta sanoa ääneen, mutta romaneilla on hyvin selkeä kunniamurhaperinne. Esimerkiksi suomenkielinen wikipedia toteaa sievistellen, että romaninaisen ei tarvitse alkaa käyttää romanihametta, mutta jos sen ottaa käyttöön, "paluuta entiseen ei ole". 90-luvulla Isnäsissä murhattiin nainen, joka romanimiehestään erottuaan oli lopettanut hameen käytön, ja puolustus todellakin vetosi tähän lieventävänä asianhaarana.
Romanimies, joka pukeutuu vaaleisiin housuihin ainoastaan hakataan.

Jukka said...

Hyvä juttu - kiitos!

Semmoisen varauksen teen että vaikka en ota mitään kantaa siihen onko kunniankulttuuri parempi vai huonompi, ajattelen että meillä suomalaisilla on oikeus valita meille itsellemme sopivin tapa, kirjoittaa se lakiin ja vaatia sen noudattamista.

Niin kauan kuin laillisuus Suomessa säilyy - mukaan lukien se että kunniamurhat ovat illegaaleja - on suomalaisten etu taistella kunnian kulttuuria vastaan.

Mutta jos tänne tekemällä tehdään laaja alakulttuuri joka toteuttaa kunnian kulttuuria niin silloin laillisuuteen sitoutumisen taakka poistuu myös suomalaisen miehen niskoilta.

Jukka said...

Se miksi vierastan mustavalkoista kunniankulttuurin demonisointia on se, että tilanteissa jossa ei ole mitään lakia ihmisten on pakko luoda jokin järjestelmä jolla he puolustautuvat.

Verikosto voi olla laittomuustilanteessa optimaalinen käyttäytymisstrategia. Suomessa se ei tietenkään sitä ole niin kauan kuin laillisuudesta pidetään kiinni.

Jukka said...
This comment has been removed by the author.
Jukka said...
This comment has been removed by the author.
Jukka said...
This comment has been removed by the author.
Vasarahammer said...

"Se miksi vierastan mustavalkoista kunniankulttuurin demonisointia on se, että tilanteissa jossa ei ole mitään lakia ihmisten on pakko luoda jokin järjestelmä jolla he puolustautuvat."

Kunniakulttuuri ei tietystikään kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon. Tosin täälläkin lain ulkopuolella toimivilla rikollisjärjestöillä on oma kunniakulttuurinsa.

riikka.niskakari said...

Noista vaihtoehtoisiksi laittamistasi ismeistä vielä sen verran, että kuvaamasi kaltainen moraalirelativismi voidaan hyvin sisällyttää moraalisen subjektivismin otsakkeen alle - kysehän on vain siitä, kummasta suunnasta asiaa katsoo, meidän vai heidän. Näille vaihtoehtoiseksi moraalinäkemykseksi helpoiten luonnistuu universalistinen moraali, jota tässä tapauksessa voidaan esimerkiksi puolustaa vetoamalla siihen, että tappaminen on väärin, kaikilla ihmisillä on oikeus olla tulematta tapetuksi, mies ja nainen ovat tasa-arvoisia ym. Me oikeauskoiset voimme sitten todeta, että jos ei kiinnosta nojautua universaaliin (=länsimaiseen?) moraaliin, voi pysyä poissa.

Tuosta moraalisesta objektiivisuudesta. Miten, näin teoreettisesti, niitä seurauksia sitten tulkitaan? Mikä moraalinen koodi ohjaa kertomaan, onko seuraus "hyvä" vai "huono"? Eikö tässä palata jälleen alkuun...?

Paitsi jos siis eksplisiittisesti ilmaisemme, että universalistinen moraalinäkemys koskien mm. ihmisten tappamista ja egalitaarisuutta on oikea. PISTE. Ota tai jätä - jos jätät, pysy omassa maassasi.

Jukka said...

Riikka.Niskakari:

"Näille vaihtoehtoiseksi moraalinäkemykseksi helpoiten luonnistuu universalistinen moraali, jota tässä tapauksessa voidaan esimerkiksi puolustaa vetoamalla siihen, että tappaminen on väärin, kaikilla ihmisillä on oikeus olla tulematta tapetuksi, mies ja nainen ovat tasa-arvoisia ym. Me oikeauskoiset voimme sitten todeta, että jos ei kiinnosta nojautua universaaliin (=länsimaiseen?) moraaliin, voi pysyä poissa."

Monimutkainen asia.

Minusta lännessä vallitseva universalismi - vaikka tavallaan onkin hieno ja kannatettava ajatus - on myös osasyy näihin syntyneisiin ongelmiin:

Universalismi - se että moraalisäännöt ovat yhteisiä ja koskevat kaikkia ihmisiä yhtä lailla - on se syy jolla suht vapaata maahanmuuttoa on perusteltu. "Afrikkalaisellakin on oikeus elämisen arvoiseen elämään". Tietenkään en tarkoita että jokainen universalismin kannattaja kannattaisi vapaata maahanmuuttoa.

Toisaalta:

En ensisijassa vierasta muslimien laajaa maahanmuuttoa siksi että he ovat usein partikularisteja. Pikemmin siksi että suuri muslimien maahanmuutto "jyrää meidät". Muuttaa sen tavan elää mikä meillä on. Laaja muslimiväestö saattaa olla jopa fyysinen uhkatekijä meille.

Jukka said...

Vasarahammar:

"Kunniakulttuuri ei tietystikään kuulu länsimaiseen oikeusvaltioon."

Ei niin. Mutta on paljon muitakin yhteiskuntia kuin länsimaisia oikeusvaltioita, mikä ehkä joskus unohtuu. Näissä yhteiskunnissa kunniankulttuuri voi joissain tilanteissa olla perusteltu strategia.

Ironmistress said...

Kyse on vain siitä, että miten tällaiset partikulaarisen etiikan alla elävät ihmiset saadaan noudattamaan universaalia etiikkaa.

Yksi vastaus siihen on nollatoleranssi. Esimerkiksi niin, että jos lapsi - olipa hän sitten tyttö tai poika - ympärileikataan ilman lääketieteellistä syytä, niin lapsi otetaan välittömästi huostaan ja vanhemmat pannaan vankilaan, seuraamuksista ja tuohtumuksesta välittämättä. Näin annetaan signaali, että ihmisen fyysinen koskemattomuus on oikeusvaltiossa voimakkaampi normi kuin uskonvapaus.

Kun eletään oikeusvaltiossa, silloin oikeusvaltion omien normien ja lakien kanssa ristiriidassa olevia oikeusjärjestelmiä ei pidä missään tapauksessa suvaita (= ne haastavat ja kiistävät valtion oikeusmonopolin, legitimiteettiperiaatteen ja samalla koko oikeusvaltion perustan) ja omankädenoikeudesta kuten kostosta tai kunniaväkivallasta, tai kilpailevien oikeusjärjestelmien toteuttamisesta, kuten uskonnollisista laeista, pitää rankaista ankarimmalla kädellä.

Niin paradoksaaliselta kuin se voi kuulostaa, paras lääke kunniaväkivaltaa kohtaan on suvaitsemattomuus. Siis se, että yhteiskunta antaa signaalin, että sillä on nollatoleranssi poikkeavia moraalikäsityksiä kohtaan.

Kunniakulttuuri on tyypillistä äärimmäisen köyhissä oloissa eläville paimentolaisille ja vuoristolaisille, joilla on hyvin vähän omaisuutta ja joiden omaisuus on helposti siirrettävää (ja varastettavaa), ja jotka elävät joko järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella, sen laitamilla tai miljöössä, missä järjestäytyneellä yhteiskunnalla ei ole otetta. Tällaisessa yhteiskunnassa ainoa oikeus on vahvemman oikeus ja ainoa, mihin ihminen kykenee turvaamaan, on hänen klaaninsa. Oloissa, joissa kiinteä asutus on vallitsevaa, jossa olot ovat vauraat ja joissa pääelinkeinot ovat maanviljely, kauppa ja teollisuus, ei myöskään ole kunniakulttuuria.

Jukka said...

Kulttuurinen hitaus vaikuttaa varmasti myös. Vaikka yhteiskunta olisi muuttunutkin paimentolaisuudesta teollisuuteen, ei kulttuuri muutu nopeasti. Ei alarakenne muutenkaan aina määrää ylärakennetta. Jos normien rikkojia rangaistaan tarpeeksi voimakkaasti kunniankulttuuri voi säilyä vaikka paimentolaisuus väistyisikin.

Ironmistress said...

Jukka, kansanperinteellä on paha taipumus kadota kun ylärakenne sanktioi alarakennetta riittävän tarmokkaasti. Eli kun toisaalta annetaan signaali, että kunniakulttuuria ja sen lieveilmiöitä ei suvaita ja toisaalta valtio ottaa aktiivisen roolin ristiriitojen selvittämisessä, silloin myös kulttuuri muuttuu. Asennekasvatus on yhtä tyhjän kanssa, mutta sopivalla määrällä sekä pamppua että porkkanaa muutos on hyvinkin nopeaa.

Jukka said...

"kansanperinteellä on paha taipumus kadota kun ylärakenne sanktioi alarakennetta riittävän tarmokkaasti. Eli kun toisaalta annetaan signaali, että kunniakulttuuria ja sen lieveilmiöitä ei suvaita ja toisaalta valtio ottaa aktiivisen roolin ristiriitojen selvittämisessä, silloin myös kulttuuri muuttuu. Asennekasvatus on yhtä tyhjän kanssa, mutta sopivalla määrällä sekä pamppua että porkkanaa muutos on hyvinkin nopeaa."

En ole eri mieltä.

Mutta esimerkiksi Jordaniassa, joka muuten ei ehkä ole mikään Irakiin verrattava valtio, valtiovalta ei edes sanktioi kunniamurhia. Edes teoriassa.

Joten kun toisaalta kunniankulttuuria toteuttava yhteisö ylläpitää itse kunniankulttuuria rankaisemalla tiukasti normien rikkojia ja toisaalta Jordanian valtio ei millään lailla asetu vastavoimaksi, ei pelkkä alarakenteen muuttuminen (teollistuminen, vierastyöläisten Qatarista lähettämä raha) nakerra kunniankulttuuria EHKÄ tarpeeksi.