Kristityt viettävät pääsiäistä Jeesuksen teloituksen muistoksi. Koska ruukinmatruuna ei ole kristitty, hän ei lähde spekuloimaan yklösnousemuksella, vaan keskittyy lähinnä itse teloitustapahtumaan ja sen ajankohtaan.
Pääsiäinen on alunperin juutalainen juhla (pesakh), ja sitä on vietetty Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Sen alkuajankohta on nisan-kuun täysikuu (juutalaisessa kuukalenterissa kuukausi vaihtuu uudestakuusta ja nisan-kuu on ensimmäinen kevätpäiväntasauksen jälkeinen kuukausi) ja se päättyy nisanin 21-päivänä. Juutalainen pääsiäinen on siis liikkuva juhla. Juutalaista pääsiäistä vietetään mm. aterioimalla pääsiäislammasta ja happamatonta leipää. Juutalainen pääsiäinen määrätään vietettäväksi VT:ssa.
Kristittyjen pääsiäinen on määritelmällisesti ensimmäinen kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Tämä määritelmä siksi, ettei juutalaisuuden ja kristinuskon täydellisen välirikon jälkeen kristillinen pääsiäinen osuisi vahingossakaan juutalaisten juhlan kanssa samaksi ajaksi.
Miksi tämä outo määritelmä? Miksei vain katsottu historiankirjoista, että milloin se ristiinnaulitseminen oikein tapahtui ja juhlita tuota päivämäärää?
Ongelma on siinä, että a) kristinuskolla on juutalaiset juuret - kristinusko on suoraa jatkumoa historialliselle farisealaisuudelle tai sen liberaalisiivelle (nykyjuutalaisuus on farisealaisuuden autoritaarisen siiven jatkumo), eli traditioista haluttiin pitää kiinni - ja b) teloituksen aktuaalinen ajankohta unohtui ajan myötä.
Jos lähdemme tekemään salapoliisityötä ja ajoittamaan pääsiäisen tosiasiallista ajankohtaa, niin meillä on täsmälleen kaksi johtolankaa. Toinen on se, että teloitus tapahtui Tiberiuksen hallintokaudella (16-36 jKr), ja toinen se, että silloin täysikuu osui perjantaille. Tiberiuksen hallintokaudella näitä vuosia oli neljä: 27, 30, 33 ja 34. Koska juutalaisessa kalenterissa päivä alkaa auringonnoususta, mutta kuukalenteri ei seuraa auringon rataa, täysikuu voi osua joko nisan-kuun 14. tai 15. päivälle. Mahdolliset ajankohdat ovat siis juliaaniseksi muutettuina 14 Nisan - 11.4. 27, 25.3. 30 tai 6.4. 33, ja 15 Nisan - 23.4. 36 Näistä ensimmäinen ja viimeinen päivämäärä voidaan poistaa. Ensimmäinen siksi, että ajankohta on liian aikainen, ja viimeinen siksi, että Paavalin kääntymys tapahtui perimätiedon mukaan 34 keväällä. Päivämäärä on siis joko 25.3. 30 tai 6.4. 33.
Vastaus löytyy Apt 2: 14:21. Pietari tekee terävän havainnon: Herran päivänä kuu värjäytyy verenpunaiseksi. Tämä on melko hyvä kuvaus kuunpimennyksestä. Eli siis ristiinnaulitsemisen päivänä tapahtui kuunpimennys. Tämä jättää täsmälleen yhden ainoan mahdollisen päivämäärän ristiinnaulitsemiselle, ja se on 6.4. 33. Tuolloin oli kuunpimennys, joka näkyi Lähi-Idässä.
Ruukinmatruuna käsitteli aiemmassa tekstissään joulun alkuperää, ja sitä, miten joulu lasketaan pääsiäisestä - ja mistä tämä laskuvirhe juontaa sitten juurensa, eli oikeampi päivä joululle olisi se, mitä nykyään vietetään loppiaisena.
Entäpä sitten se mämmi? Sen suomalaisempaa ruokaa saa etsiä, mutta silläkin on alunperin uskonnolliset perinteet. Se nimittäin symboloi happamatonta leipää (matzoa), jota juutalaiset syövät pääsiäisenä.
Friday, March 21, 2008
Subscribe to:
Post Comments (Atom)


No comments:
Post a Comment