Mistä laulu kertoo? Laulu kertoo Louisianan bayou countrystä, Mississippin alajuoksulla asuvasta ranskaa äidinkielenään puhuvasta cajun-kansasta, jotka muuttivat Louisianaan Kanadasta, pakoon brittivalloitusta 1700-luvulla. He säilyttivät kielensä ja katolisen uskontonsa, mutta kehittivät aivan omintakeisen kulttuurinsa
Goodbye Joe, me gotta go, me-oh-my-ohBayou on suomeksi pudas - joesta erkaneva sivuhaara, joka joko bifurkoi mereen tai myöhemmin yhtyy takaisin jokeen. Mississippin alajuoksu ja suisto on tunnettu siitä, että se on läpitunkematonta ryteikköä. Täältä bayou countrysta kanadanranskalaiset cajunit löysivät turvapaikan - ja he sanovat, että pudas tarjoaa eväät koko elämälle, jos sitä pystyy kunnioittamaan. Cajunien matala, tasapohjainen ruuhi, pirogue, on kuin tehty Mississippin sivuhaaroissa liikkumista varten.
Me gotta go, pole the pirogue on the bayou
My Yvonne, sweetest one, me-oh-my-oh
Son of a gun, we'll have big fun on the bayou
Jambalaya, crawfish pie and fillet gumboKun ruukinmatruuna joskus aikoinaan kuuli laulun ensimmäistä kertaa, hän ihmetteli mitä tuo jambalaya oikein on. Mutta laulussa puhuttiin pippaloinnista ja siinä mainittiin rapupiiras ja fileegumbo, niin hän päätteli sen olevan kai jotain sapuskaa.
'Cause tonight I'm gonna see ma cherie, mio
Pick guitar, fill gruit jar and be gay-o
Son of a gun, we'll have big fun on the bayou
Ja sitähän se onkin.
Jambalaya on riisistä, vihanneksista ja siipikarjasta tai äyriäisistä haudutettu pata, joka muistuttaa risottoa ja paellaa, mutta jota ei hauduteta kuiviin. Jambalayalle ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa reseptiä, vaan reseptejä on yhtä paljon kuin kokkejakin.
Entäpä rapupiiras ja fileegumbo? Rapupiiras on toinen tunnusomainen cajun-keittiön ruoka. Se on sukua quichelle, ja oheisen linkin takaa löytyy yksi rapupiiraan resepti. Nimellä gumbo kutsutaan puolestaan lukuisia eri ruokia, jotka ovat joko muusimaista soosia tai soosimaista muusia - mutta joiden raaka-aineisiin kuuluu aina selleri, paprika ja sipuli. Gumbo on alunperin ollut paastonajan ruokaa, jolloin on kieltäydytty lihasta, mutta ateria on kuitenkin ollut tuhtia.
Thibodeaux, Fontainbleau, the place is buzzingLaulun sanat ovat cajun-englantia. Ne sisältävät runsaasti louisianalaisia sanontoja ja gallismeja, ja Thibodeau sekä Fontainbleu ovat varsin ranskalaisia sukunimiä, ja Yvonne puolestaan tyypillinen cajun-etunimi.
Kinfolks come to see Yvonne by the dozen
Dress in style, go hog wild, me oh my oh
Son of a gun, well have big fun on the bayou.
Jambalaya...
Laulusta on olemassa ainakin kaksi suomennosta, jotka molemmat ovat sanalla sanoen surkeita. Sen enempää Saukki (Sauvo Puhtila) kuin sen toisenkaan sanoituksen tekijä eivät ole joko tienneet tai ymmärtäneet, mitä jambalaya on, ja teema on viety Mississippin putaiden salaperäisestä viidakosta jonnekin Baton Rougen tai New Orleansin merimieskapakoihin. Ei hyvä. Oikeastaan vain Meiju Suvaksen versio Moliendo Cafesta on käännöksenä pahempi fiasko. [Moliendo on siis aktiivin gerundi verbistä molir, jauhaa, ei paikannimi.]
Settle down far from town get a pirogueCajuneita elää Louisianassa yhä noin 450,000 ja Teksasissa 50,000. Vaikka kaikki cajunit osaavat englantia, he kuitenkin yhä pitävät ranskaa kotikielenään, ja cajun-ranska on lingvistikolle samanlainen ehtymätön aarreaitta kuin Pitcairnin englanti. Vaikka cajunit olivat pitkään halveksittu vähemmistö, he ovat kuitenkin säilyttäneet vahvasti omaleimaisen kulttuurinsa, ja varsinkin heidän ruoka- ja musiikkikulttuurinsa on maailmankuulua.
And we'll catch all the fish in the bayou
Swap your mon' to buy Yvonne what she need-o
Son of a gun, well have big fun on the bayou
Jambalaya...
Ja myös Creedence Clearwater Revivalin laulu Born on the Bayou viittaa cajuneihin. Laulussa mainittu hoodoo puolestaan viittaa cajunien uskomukseen rougarousta (standardiranskaksi loup-garou, ihmissusi) - ylimaallisesta hengestä, joka toisaalta suojelee cajuneja mutta myös rankaisee jokaista, joka ei noudata paastomääräyksiä tai käy messussa säännöllisesti.
Termi dixieland on cajuneilta peräisin. Ranskan dix tarkoittaa lukua "kymmenen", ja Louisianassa käytössä olleissa kymmenen dollarin seteleissä luki isolla DIX toisella puolella ja toisella TEN. Louisiana sai näiden seteliensä ansiosta nimen dixieland - "dix'ien maa".
Ai niin. Ne, jotka tulivat tänne haulla "Jambalaya tab" tai "Jambalaya soinnut", niin todettakoon, että laulu voidaan soittaa normaalilla toonika-subdominantti-dominantti -kierrolla. Fogerty esittää sen D-duurissa, eli D-G-A.


3 comments:
Termi dixieland on cajuneilta peräisin. Ranskan dix tarkoittaa lukua "kymmenen", ja Louisianassa käytössä olleissa kymmenen dollarin seteleissä luki isolla DIX toisella puolella ja toisella TEN. Louisiana sai näiden seteliensä ansiosta nimen dixieland - "dix'ien maa".
Mielenkiintoinen detalji. Minä luulin, että dixieland tarkoittaa koko Etelää ja oli saanut nimensä Mason-Dixon -linjasta.
Ks. Origin of DIxie.
Eikös se Veikko Tuomen laulama versio yhtään miellytä?
http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Jambalaya
Post a Comment