Siellä yritettiin posauttaa Suomen-asemalla seisova Leninin patsas jonnekin Alfa Centauriin. Väärin sijoitettu 300 grammaa räjähdysainetta onnistui kuitenkin vain pamauttamaan patsaasta pölyt ja saamaan siihen halkeaman (ja herättämään kaikki lähiseudun asukkaat sekä rikkomaan kaikki hehkulamput) mutta itse Venäjän kansakunnan suuri apuharventaja seisoi jaloillaan osoittaen sormellaan sitä suuntaa, josta hän hankki liivinsä. Tuntemattoman Vanhala voisi sanoa palo ukkelin perskarvat, kihihihihii. Ilkeämpi ihminen voisi sanoa, että Leninin patsas on nyt yhtä persaukinen kuin edustamansa ideologiansakin.
Venäjällä on menneisyytensä kanssa paljon setvittävää, ja Vilén on yksi näitä tuskanpunaisia pisteitä. Uutisen mukaan patsaan räjäyttämistä on uhkailtu aiemminkin.
Oli miten oli, kyseessä on kaikesta huolimatta taiteen vandalisoiminen. Suomen-aseman Leninin patsas on kaikesta huolimatta taideteos, ja sen suunnitellut taiteilija on pannut sen tekemiseen sielunsa. Me voimme olla Leninistä mitä mieltä haluamme, mutta patsas on kuitenkin taideteos, ja jollei sen paikka ole Suomen-asemalla, sen paikka kuitenkin tulisi olla joko taidemuseossa tai patsaspuistossa.
Suomessa ei ole patsaita juurikaan räjäytelty, ja hyvä niin. Yksi patsas, varsin, miten sen kauniisti sanoisi sosialistista realismia edustava Helsingin Hakaniemessä sijaitseva Maailmanrauha kyllä tervattiin. No, säännöllinen tervaus auttaa puupäitä pysymään kunnossa. Patsaan hahmot ovat sennäköisiä, että he taistelevat rauhan puolesta (makes as much sense as fucking for virginity).
Mutta sensijaan sen enempää Keisarinnan kiveä kuin Senaatintorillakaan sijaitsevaa tsaari Aleksanteri II:n patsasta ei ole koskaan edes yritettykään vandalisoida.
Suomalaisilla on kipeä piste omassa historiassaan, ja se on tsaarinvallan aika. Syy on siinä, että se oli todellisuudessa parempi aika kuin haluamme kuvitella. Jos jätämme huomiotta Nikolai II:n hallintokauden, joka alkoi tragedialla, joka oli keskivaiheiltaan sortokautta ja joka loppui katastrofiin, Venäjän tsaarit olivat Suomessa pääsääntöisesti hyvin kunnioitettuja ja heitä aivan oikeasti rakastettiin. Me haluaisimme muistaa Venäjän vallan lähinnä Nikolai II:n mukaan, mutta todellisuudessa juuri Venäjän vallan aikana Suomesta muotoutui kansakunta.
Ja tsaari Aleksanteri II oli yksi kaikkein kunnioitetuimmista keisareista. Jokainen ikinä tiernanuorena toiminut tuntee varmasti säkeistön
Keisari Aleksanteri, Suomenmaan suuriruhtinasLaulun sanoissa on vinha perä. Aleksanteri II tunnettiin uudistajana, ja hänen kaudellaan maaorjuus lakkautettiin Venäjällä, ja juuri hänen kaudellaan Suomi sai rautatiet, postilaitoksen ja oman rahan. Hänen kaudellaan käytiin voitokas Turkin sota, jossa Suomen kaarti näytteli tärkeää osaa Bulgarian itsenäisyyden ratkaisseessa Gornyi Dubnjakin taistelussa. Hänen murhansa 1881 käynnisti maansurun Suomessa.
Hän pois otti orjuuden,
hän pois otti styrangin
Hän kääntää, kaataa kaikki vihollisen maat
Siis kaikki kansat riemuitkaatt'
Kun olette päässeet vaivoistaan!
Patsaiden hävittäminen on, paitsi kulttuurivandalismia, myös äärimmäisen typerää. Se on signaali täydellisestä piittaamattomuudesta - historiaa ei kuitenkaan voida muuttaa eikä tehtyä saada tekemättömäksi - vaikka muistomerkit hävitettäisiinkin, itse muistoa ei voida mitenkään hävittää.


8 comments:
>vaikka muistomerkit hävitettäisiinkin, itse muistoa ei voida mitenkään hävittää.
Miten niin ei voida? Historiassa on paljon tapahtumia ja henkilöitä joita ei kukaan enää muista. Muisto häviää, jos kaikki dokumentit ja tapahtumista tietävät ihmiset tuhoutuvat. Joko ajan myötä tai tarkoituksella.
Olen samaa mieltä kanssasi jutun kaikista aiheista. Erityisen kiitollinen olen siitä mitä sanoit taiteen vandalisoimisesta. Voisin sanoa vielä vahvemmin, että se mahdollinen ajattelutapa jota vandalisti ehkä edustaa, ei ikinä voi olla parempi, humaanimpi tai kannatettavampi kuin se, mitä hän ilmaisee vastustavansa.
Ikävä kyllä maailmanhistoria on täynnä tällaista vandalismia, kirjastojen polttamisesta lähtien.
Uutiset kertoivat, että tuhannet ihmiset olivat vastustamassa huippukokousta Lontoossa, ja särkivät ja tuhosivat varmuuden vuoksi kaikkea mikä eteen sattui. Onkohan kukaan kysynyt heiltä, mitä vaihtoehtoa he ehdottaisivat tämän kokouksen tilalle?
Tampereella on Mannerheimin patsas, jonka vandalisointi on kansanperinne: räjäyttämistä kukaan ei ole kuitenkaan yrittänyt.
Rattokatsastaja on oikeassa; meillä on pari sanaa kuten "Saimaa" jäljellä kielestä, joka edelsi ugrilaisia kieliämme. Emme juuri itke heidän kadonnutta kulttuuriaan.
Haluammeko me muistaa tsaarinajan niin ikävänä? Itse muistan historiantunneilta, että tsaarinvallasta jäi positiivinen kuva ja että Aleksanteri kakkosta melkeinpä fanitettiin täällä. Ikävä sävy juttuun tuli vasta, kun Nikolai II pääsi valtaan - tai "valtaan" - ja alkoi venäläistäminen eli joskus 1900-luvun alussa.
Kyllä meillekin koulussa kerrottiin, että vielä Aleksanteri III:kin oli Suomessa äärimmäisen suosittu.
Aleksanterit ovat Suomessa patsaansa ansainneet. Sen sijaan en totisesti halua Porvoon tuomiokirkkoon Lenin-patsasta niinkuin kirkkoherra Molari, ja Rauhanpatsas olisi syytä poistaa ja Lenin-puiston nimi muuttaa niin kauan kuin sen voi tehdä ilman että Putin lähettää tankit.
Googlettamallakaan ei löytynyt, onko Putinista jo patsasta?
Ellei niin Suomi voisikin olla edelläkävijä edes tässä asiassa ;)
Patsaan suunnittelukriteereissä voisi painottaa "ympäristönkestävyyttä".
Jukka
Rattokatsastaja on oikeassa; meillä on pari sanaa kuten "Saimaa" jäljellä kielestä, joka edelsi ugrilaisia kieliämme. Emme juuri itke heidän kadonnutta kulttuuriaan.
Mikä tuo tuollainen kieli on?
Markku: Hyvä kysymys, onko muita kysymyksiä?
Jseppane: Ainakin kirkon häpeäpilkulla, kirkkoherra Juha Molarilla, on Putinin patsas kotonaan.
Post a Comment