Tätä.
Poliisin mukaan joka viides raiskausilmoitus on perätön. Raiskausilmoituksia käytetään peiteltäessä omaa uskottomuutta: syrjähyppy, johon on lähdetty joko tietoisesti tai hormonien hyrrätessä, selitetäänkin puolisolle raiskauksena ja siitä tehdään varmemmaksi vakuudeksi rikosilmoitus. Usein aviorikokseen on lähdetty kännipäissä (mikä muuten osoittaa Panimoliiton mainoksen "Kännissä olet ääliö" aivan todeksi, sanoivatpa femakot asiasta mitä tahansa) ja jälkiä sitten yritetään peitellä virkavallan avulla.
Tähän siis ollaan tultu. Osoittaa tietynlaista ns. viiden kirjaimen ihmiselle ominaista luonnetta ensin syyllistyä aviorikokseen ja sen jälkeen tehdä siitä valheellinen ilmoitus heti perään ja syyllistää tuo aviorikospartneri - ja mahdollisesti tuhota hänen elämänsä valheellisella ilmiannolla. Paljon on siis vettä Kemijoessa virrannut siitä feministien väitteestä, että "vain joka kymmenes raiskaus johtaa rikosilmoitukseen". Tässä asiassa lienee syytä uskoa enemmän poliisia kuin feministejä, sillä poliisilla on asiasta varma primäärilähde kun taas feministien lähteet ovat uskomuksia. Ruukinmatruunalla nimittäin on sekä omaa että toisen käden kokemusta. Omaa kokemusta sikäli, että hän on kahdesti joutunut päällekarkauksen kohteeksi ja toisen käden sikäli, että hän muistaa ruotsinlaivalta episodin, jossa muuan kännissä kuin käki ollut tantta kaatuili ja kompuroi, ja huusi sitten kovaan ääneen Toi löi mua! läsnäolleelle miehelle. Mitään väkivaltaa ei tilanteessa ollut: tantta yritti sälyttää oman sekoilunsa ja örveltämisen läsnäolleen miehen harteille, ettei joutuisi itse ottamaan vastuuta ääliömäisestä käytöksestään.
Samalla tuo chutzpa aviorikoksen peittelyssä on isku vasten niiden naisten kasvoja, jotka aivan oikeasti joutuvat seksuaaliväkivallan kohteeksi. Jokainen valheellinen rikosilmoitus leimaa kaikki ilmoittajat. Vanhan latteuden mukaan kiltit tytöt eivät joudu raiskatuiksi ja tuhmien ei pitäisi välittää siitä, mutta jokainen valheellinen raiskausilmoitus vain lisää klapeja tuon latteuden uuniin. Ja sellaisia miehiä, jotka saalistavat helppoja uhreja ja jotka tekevät seksuaaliväkivaltaa aivan tarkoituksella, todella on olemassa - ja mitä enemmän valheellisia raiskausilmoituksia tehdään, sitä vähemmän vakavasti heidän taholtaan tuleva riski naisia kohtaan otetaan.
Vakavasti: Joka lähtee pettämään puolisoaan, ottakoon itse vastuun petoksestaan älköönkä lähtekö työntämään sitä toisten niskaan. Aikuinen ihminen tietää mitä tekee ja kärsii itse tekojensa seuraukset, sillä aikuinen ihminen osaa käyttää järkeään eikä ole hormoniensa vietävänä. Sen verran pitää luonteenlujuutta olla, sillä ihminen, joka kykenee pettämään itselleen kaikkein läheisimmän ja rakkaimman ihmisen, kykenee kyllä pettämään ihan kenet tahansa.
Saturday, May 2, 2009
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
11 comments:
Vai aviorikos... Englannissa oli ainakin vielä Dianan aikaan voimassa laki, jonka mukaan kuningattaren kanssa makaamisesta tuomittiin hirtettäväksi (vai mestattavaksi?).
Usein aviorikokseen on lähdetty kännipäissä Alkoholi lisää testosteronin muodostumista naisellakin -> lisää seksihaluja.
Jotkut miehet näyttävät suosivan testosteronin muodostumista edistäviä rasvaisia ruokiakin.
"Miksi syrjähypystä tulee niin helposti raskaaksi"Niin, 10 käskyssä kielletään aviorikos, mutta sinkkujen seksielämää ei ohjeisteta mitenkään.
Kumitonttu, tuo kyseinen laki oli Henrik VIII:n peruja 1500-luvulta. Se tosin oli ristiriidassa Criminal Actin kanssa, jossa kuolemanrangaistus oli kielletty 1964 siviilirikoksista. Sotilasrikoksista se oli kielletty jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Se lakkautettiin Britanniassa lopullisesti 1996, kun se lakkautettiin kansainvälisillä alueilla tapahtuneista rikoksista, kuten merirosvouksesta.
Periaatteessa kuolemanrangaistus oli voimassa majesteettirikoksesta aina vuoteen 1996 asti, mutta tuo kuninkaallisen henkilön aviorikos on ollut blankopykälä jo Yrjö IV:n hallintokaudesta asti.
Pakko sanoa, että poliisin väite "joka viides raiskausilmoitus on perätön" ei ole mitenkään ristiriidassa feministien väitteen "vain joka kymmenennestä raiskauksesta tehdään rikosilmoitus" kanssa. Tietenkään poliisin väite ei myöskään todista femujen väitettä oikeaksi, mutta eipä se todista vääräksikään.
On, nähdäkseni, melko uskottavaa, että osaa todellisista raiskauksista ei ilmoiteta poliisille. Se, kuinka suuri osuus tämä on ilmoitetuista, onkin sitten ihan oma asiansa. En välttämättä usko, että se on niin suuri kuin ylilyödyimmät väitteet antavat ymmärtää, mutta en toisaalta usko, että se on aivan merkityksettömän pienikään.
Itse en oikeastaan osaa nähdä au-seksiä "pettämisenä". Se on au-seksiä ja sillä selvä, piste ja loppu.
Mitä hormoneihin tulee, niin useimmat ihmiset joilla suinkin mahdollisuus on (=fyysistä viehätysvoimaa, supliikkia, tilaisuuksia, kiinnostuneita partneriehdokkaita) antautuvat mielellään edes muutaman kerran elämässään puhtaasti niiden varaan. Se on kokemus sinänsä ja siitä voi oppia jotain.
Jotkut eivät tietenkään välitä lievistä raiskauksista niin paljoa, että vaivautuisivat poliisin puheille. Prostituoidut jättävät suurimman osan tai melkein kaikki tapaukset ilmoittamatta. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista, että jotkut vastaavasti tekevät perättömiä raiskausväitteitä.
Tampereella oli juuri se asematunnelin minuuttiraiskaajajuttu, jota Aamulehden sosiaalitantat pitivät esillä kunnes poliisi kuittasi, että tuntomerkkeihin sopivaa väitettyä raiskaajaa ei näy missään valvontakameroissa. Tyttö oli kuitenkin ilmeisesti harjoittanut seksiä.
Jos nainen on harjoittanut sen verran reipasta ja pervoa seksiä, että siitä on jäänyt naarmuja niin kai sitä joku selitys täytyy vakimiehelle keksiä?
Kai ryöstöistäkin 30% jätetään ilmoittamatta. Olisi hyvä vertailla, paljonko naiset jättävät ryöstöistä, keskinäisistä tappeluista ja raiskauksista ilmoittamatta.
Asematunnelissa katsoin kerran kun mustasukkaiset naiset tappelivat keskenään, ja mustasukkaisuuden kohde, mies, kuittasi, että hän ei naistensa tappeluihin puutu.
Kanarialla oli kerran 16 vuotias tyttö yksin matkalla ja hän sitten lähti illalla kahden miehen matkaan, jotka sitten raiskasivat hänet. Hänen mielestään hänen oma hölmöytensä oli raskauttava asianhaara, monen muun mielestä ei.
Lapsuudessani sattui niin, että tyttöä varoitettiin hengailemasta huonossa seurassa. Varoitus ei tehonnut, mutta tytön ruumis löytyi sitten muutamia kuukausia myöhemmin sorakuopalta.
Minä olen tavannut noita pervoja, joiden mielestä oman hengen ja terveyden vaarantaminen on seksuaalisesti kiihottavaa, sattumalta ihan kyllästymiseen saakka.
Tuttavarouvani oli nuorempana sillä tavalla vinksahtanut, että ajatteli väkivaltaisen miehen olevan turvallinen. Jossain vaiheessa hän sitten parani, ja huomasi väkivaltaisen miehen tarkoittavan vain sitä, että hän saa turpaansa säännöllisesti.
Mutta asian vierestä sopivasti:
Minun mielestäni kymmenkunta perätöntä syytöstä tehtaillut nainen ei ole sopiva äidiksi. Sosiaalitanttojen mielestä on? Hullujahan lapsista tulee tuollaisella kasvatusmenetelmällä.
Minä olen pikku hiljaa keräillyt pientä listaa asioista, mitä Raamattu ei kiellä. Se kun on peräisin aika erilaisesta kulttuurista ja ajasta kuin meidän niin niillä oli myös erilainen moraalikäsitys vaikka mainoksissa toisin väitetään.
Raiskaus on Raamatun mukaan ihan suotavaa toimintaa useimmiten. Se peltotyössä olevan tytön raiskauskielto taitaa olla poikkeus.
Qönttä, tarkasteletko Raamattua juutalaisessa vai kristillisessä kontekstissa?
Jos aiot tarkastella Raamattua juutalaisessa kontekstissa (mikä muuten on radikaalisti erilainen yhä tänäkin päivänä kuin kristillinen konteksti), niin suositeltavaa on lukea myös midrashit ja Talmud.
Qönttä, tekstistäsi on vaikea arvioida missä vitsin raja tarkalleen menee, mutta ainakin pistämäsi linkki viittaisi kovasti vapputunnelmiin.
Syvästi perehtyessäsi Raamattuun olet varmaankin huomannut, ettei avioliitto sen mukaan ala papin aamenesta. Siksi myöskään sinkkujen seksikäyttäytymistä ei ole ollut tarvetta ohjeistaa.
Ironmistressille kommentoisin ystävällisesti, että Raamatun itsensä mukaan juutalainen ja kristillinen konteksti ovat sama. Ainakin 'perinteiseen' juutalaiseen ja kristilliseen kontekstiin keskeisimpänä elementtinä sisältynyt Raamatun auktoriteetin ehdottomuus ei näin ollen mahdollista kovin suurta divergoitumista... toki samanaikaisesti totta on se, juutalaisiksi tai kristillisiksi itseään tulkitsevia viitekehyksiä on noin 4 x pii suunnista.
Kaikille: Todettakoon, että oikeusteoreettisesti aviorikos ei eroa kontekstiltaan mitenkään mistään sellaisesta rikoksesta, jossa väärinkäytetään toisen ihmisen luottamusta. Aviorikoksella ei siis ole periaatteellisella tasolla mitään eroa petokseen, kavallukseen, virka-aseman väärinkäyttöön, vakoiluun, vakuutuspetokseen tai valtiopetokseen verrattuna.
Aikoinaan viikingeille raiskaus ei ollut rikos, mutta aviorikos oli. Syy oli siinä, että katsottiin ettei heikolla ihmisellä ole oikeutta elämäänsä, omaisuuteensa eikä siveyteensä. Raiskaus on vahvan ihmisen rikos: raiskaaja ottaa haluamansa väkivalloin, ja jos uhri ei kykene puolustamaan, niin voi voi. Sensijaan aviorikos on heikon ihmisen rikos - se tehdään viettelemällä ja olemalla mielinkielin, ja siksi viikingit langettivat siitä kuolemanrangaistuksen - molemmille osapuolille. (Samasta syystä murha ja ryöstö eivät olleet rikoksia, mutta tappo ja varkaus olivat.)
Mutta asiaan. Todettakoon, että ruukinmatruunalla on ollut valtava määrä mahdollisuuksia ja tilaisuuksiaan pettää puolisoaan. Hän ei ole tehnyt sitä ikinä. Juuri siksi, että kyseessä on luottamuksen pettäminen ja epärehellisyys. Kyse on aivan samasta kuin jos hän kavaltaisi firman varoja tai ottaisi vastaan lahjuksia. Se olisi väärin sekä hänen puolisoaan että lapsiaan kohtaan. Mieluummin sitten vaikka ottaa eron - tai ei mene naimisiin ollenkaan - jos haluaa pelehtiä vieraissa.
Snowcamo, juutalaisessa kontekstissa tanakhia (VT:tä) tulkitaan midrashin (virallinen raamatunselitys) läpi, ja Halakhan (Mooseksen kirjallinen laki, ne 365 kieltoa ja 248 käskyä) ohella myös Mishna (suullinen laki, joka on kirjattu Talmudiin) pätee. Juutalainen ja kristillinen raamatuntulkinta siis eroavat radikaalisti toisissaan.
Talmudissa on, paitsi Mishna (suullinen laki) myös Gemara (sen selitykset). Se on rasittavaa luettavaa, mutta valottaa mainiosti sitä ilmapiiriä, missä kristinusko on syntynyt, ja miksi. Samoin Talmud on hieno katsaus juutalaiseen rabbiiniseen psyykeen. Oikeastaan vasta Talmudin lukemisen jälkeen todella tajuaa, kuka Jeesus oikeasti oli ja mitä hänellä oli mielessään, ja kuka ja mikä Paavali oli.
Todettakoon vielä, että ei ole olemassa yhtään antikristillistä instanssia, joka ei olisi samalla myös läpeensä antisemitistinen. Poislukien ne, jotka ovat juutalaisia.
Post a Comment