To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility.
- John Stuart Mill -

None shall be one's slave, none shall be one's master; everyone shall have the same rights, same priviledges, same justice.

- Antti Chydenius -

Any sufficiently sophisticated human thought is impossible to distinguish from artificial intelligence.

- The Ironmistress -

Tuesday, July 28, 2009

Japanin pimeä puoli

Japani hirtti kolme vankia tänä aamuna. Yksi hirtetyistä oli Kiinan kansalainen, joka oli syyllistynyt Japanin maaperällä kolmeen murhaan. Kuolemantuomiot pantiin toimeen Ósakan ja Tokion keskusvankiloiden teloituskammioissa.

Yhdysvaltojen ohella Japani on ainoa ensimmäisen maailman maa, jossa kuolemantuomio on sekä de facto että de jure voimassa - ja sitä myös käytetään. Japanissa kuolemantuomio on pantu täytäntöön vuodesta 1868 lähtien siviilirikoksista hirttämällä ja sotilasrikoksista ampumalla. Hirsipuu korvasi aikaisemmin käytössäolleet menetelmät, mukaanlukien ristiinnaulitsemisen sekä miekalla mestaamisen. Hirttäminen tehdään pitkällä pudotuksella. Hirttäminen tehdään samassa keskusvankilassa kuin minkä prefektuurin tuomioistuimessa tuomio on langetettu.

Japanissa kuolemanrangaistus on mahdollinen murhasta sekä maanpetoksesta. Tuomarin mukaan kaikki tällä kertaa hirtetyt miehet syyllistyivät vakaviin ja säälimättömiin murhiin, jotka olivat kokonaisuutena tarkastellen hyvin julmia ja epätavallisia.

Hiroshi Maeue, 40, murhasi vuonna 2005 kolme ihmistä, joista yksi oli 14-vuotias. Hän oli tutustunut uhreihinsa erikseen internetin keskustelupalstalla, jolla oman elämänsä päättämistä suunnittelevat tekivät yhteisiä "itsemurhasopimuksia". Maeue sopi tapaamisen uhriensa kanssa sillä verukkeella, että he tekisivät yhteisen itsemurhan häkämyrkytyksellä. Maeue sensijaan kuristi heidät ja samanaikaisesti teki heille seksuaalista väkivaltaa. Maeue on kertonut saaneensa seksuaalista nautintoa nähdessään uhriensa tukehtuvan. Hän ei osoittanut minkäänlaista katumusta. Yukio Yamaji, 25, puolestaan raiskasi ja puukotti kuoliaaksi siskokset, varasti heidän rahansa ja sytytti heidän asuntonsa tuleen vuonna 2005. Hän oli tappanut äitinsä 16-vuotiaana 2000. Maeue ja Yamaji hirtettiin Ósakassa. Kiinalainen Chen Detong, 41, puolestaan hirtettiin Tokiossa. Hän oli murhannut kolme maanmiestään ja ryöstänyt heidän rahansa.

Japanissa teloitetaan vuosittain 15-25 ihmistä. Määrä on noussut viime vuosina. Vaikka buddhalaisuus suhtautuu teloittamiseen hyvin kielteisesti, kuolemantuomio nauttii ylivoimaista kannatusta maallistuneiden japanilaisten keskuudessa - siitäkin huolimatta, että maassa on ensimmäisen maailman alhaisimmat rikollisuustilastot. Viimeksi tammikuussa Japani teloitti neljä vankia. Rikoslukujen alhaisuuteen suhteutettuna Japani käyttää kuolemanrangaistusta yhtä ahkerasti kuin Texas.

Vaikka ruukinmatruuna tunnustautuukin nipponofiiliksi, niin Japanilla on pimeä puolensa. Usen on sanottu, että yhteiskunnan sivistystason voi päätellä siitä tavasta, miten se suhtautuu kaikkein heikoimpiinsa - lapsiin, vammaisiin, sairaisiin, mielenterveysongelmaisiin, rikollisiin - ja Japanissa tapa on sydäntä kylmäävä. Vaikka Japanissa onkin vammaisten surmaamisesta jo päästy eroon, harmoniaa ja yhtenäiskulttuuria korostavassa maassa tapa suhtautua heikoimpiin on julma, ja japanilaiset vankilat ovat varsinaisia käärmekuoppia. Japanin poliisi on hyvin brutaalin maineessa, ja Amnesty Internationalin mukaan tunnustukset usein puristetaan painostuksella tai suoranaisella kidutuksella - ja kerran aikaansaatua väärää tunnustusta on lähes mahdotonta korjata. Laki lisäksi kieltää epäilyä saamasta asianajajaa kuulustelujen ajaksi.

Japanilainen kuolemanselli on kenties vielä ikävämpi paikka kuin amerikkalainen. Tuomituille ei kerrota heidän teloituspäiväänsä. Tämä liittyy shintolaiseen uskomukseen kuoleman epäpuhtaudesta - jos teloitettu tietää kuolevansa ja valmistautuu siihen, hän saastuttaa sielunsa. Niinpä tuomittu elää jatkuvassa epätietoisuuden tilassa - koskaan ei voi tietää, onko seuraava aamu se viimeinen. Tuomituille ei myös kerrota vetoomuksista eikä siitä, onko kuolemantuomio peruutettu tai muutettu. Noin puolet kaikista kuolemantuomioista muutetaan elinkautisiksi. Omaisille ei myöskään kerrota teloituksista etukäteen eikä heille anneta mahdollisuutta tavata tuomittua sukulaistaan: heiltä kysytään teloituksen jälkeen, että haluatteko haudata teloitetun sukulaisenne vai huolehtiiko vankila ruumiin hävittämisestä.

Japanissa kuolemanrangaistusta vastustavat kaikkein eniten maan buddhalaiset ja kristityt. Kummankin uskontokunnan mukaan kuolemanrangaistus on yksiselitteisesti murha, ja buddhalainen oikeusministeri Seiken Sugiura (ministerinä 2005-2006) kieltäytyi allekirjoittamasta yhtäkään teloitusmääräystä, muuttaen ne elinkautisiksi.

Myös hirttämiset tehdään salassa. Kaikki Japanin pyövelit kuuluvat yhteen tiettyyn buraku-sukuun, jonka nimi pidetään salassa. Todistajina toimivat vain vankilan henkilökunta, uhrin omaiset ja yksi tai kaksi median edustajaa. Valokuvaaminen on, shintolaisen kuoleman epäpuhtauden johdosta erittäin ankarasti kiellettyä. Mutta silminnäkijäkuvauksen mukaan japanilainen teloituskammio on valkeaksi maalattu tila, jossa on sypressilattialla ruskea tamminen hirsipuu, jonka alla on tamminen luukku. Itse hirttämiseen käytetään valkoista köyttä. Teloituskammiota kuvataan "julmalla tavalla minimalistisen kauniiksi". Kun lääkäri toteaa teloitetun kuolleeksi, pyöveli lyö gongiin shintolaisen seremonian tapaan. Mutta hirttäminen ei ole koskaan pomminvarma teloitustapa; vaikka britit kehittivätkin hirttämisestä tiedettä, aina toisinaan käykin ettei teloitetun niska murrukaan ja kuolema ole silmänräpäyksellinen ydinjatkoksen repeytyessä irti aivoista, vaan tuomittu jää roikkumaan köyteen ja kuristuu hitaasti kuoliaaksi. Jopa Britanniassakin kävi useasti näin, vaikka tuomitun paino ja köyden pituus oli tarkoin laskettu. Ainakin kerran Japanissa on käynyt niin, että vankila on kieltäytynyt luovuttamasta ruumista omaisille, koska teloitetun pää irtosi - pudotus oli liian pitkä. Japanilaisesta teloituksesta on kuitenkin tehty yksi äänidokumentti, joka salakuljetettiin vankilasta ja radioitiin Nippon Cultural Broadcastingissa 2008 - se herätti yleisössä kauhua. Monet japanilaiset eivät tienneet hirttämisestä mitään, ja moni oli ihmetellyt ai, hirtetäänkö heidät ihan oikeasti - minä luulin, että se oli pelkkä sanontatapa, ja että heidät nukutetaan jollain myrkyllä.

Kuten kuolemanrangaistuksen aina ollessa kyseessä, teloitusta edeltävä vankeus voi venyä pitkäksi. Teloitettujen keski-ikä on ollut lähempänä 60 kuin 50 vuotta, ja monet rikolliset voivat virua vuosikymmeniäkin vankilassa - tietämättä, onko seuraava päivä viimeinen. Itsemurhayritykset ovat yleisiä.

On selvää, että suurin osa kuolemaantuomituista on miehiä, joita et haluaisi naapuriksesi, ja varmasti suurin osa heistä onkin syyllistynyt rikokseen, josta heitä syytetään. Mutta jos lex talionis merkitsee laillistettua kostoa - silmä silmästä, hammas hampaasta - niin, että rikos ja rangaistus ovat yhtä suuret, niin onko se enää kostoa, jos murhaajan teloittamista edeltää pitkä henkinen ja sosiaalinen kidutus? Jos ruukinmatruunan mielipidettä kysytään, se ei enää ole kosto, se on overkill. Ja tässä on japanilaisen yhteiskunnan pimeä puoli: se syyllistyy hyvin helposti overkilleihin, aiheessa kuin aiheessa.

13 comments:

LS said...

RM: "Usen on sanottu, että yhteiskunnan sivistystason voi päätellä siitä tavasta, miten se suhtautuu kaikkein heikoimpiinsa - lapsiin, vammaisiin, sairaisiin, mielenterveysongelmaisiin, rikollisiin [...]"

Heikot rikolliset? Heikot murhaajat?
???

Nooh, meillä Suomessa on onneksi Laki ja oikeus turvanamme.

Ironmistress said...

LS, lain symbolina on vaaka siksi, että katsotaan rikoksen ja rangaistuksen olevan tasapainossa. Silloin, kun rangaistus on paljon ankarampi kuin itse rikos, tällöin kyseessä ei enää ole rangaistus eikä edes kosto. Tällöin kyseessä on brutalismi.

Suurin osa rikollisista on todellakin heikkoja - heikkolahjaisia, tyhmiä, köyhiä, alkoholisteja. Tyypillinen suomalainen rikos on kännipäissä tehty pahoinpitely tai tappo. Mutta väkivalta-, seksuaali- ja henkirikoksissa psykopaattien määrä on moninkertainen valtaväestöön verrattuna.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nakkivarkaita pitäisi lähettää vankilaan psykopaattien seuraan, kuten Suomessa vielä 1970-luvulla tehtiin.

(Logiikka oli, että mustelmat kyllä paranevat, mutta kerran syötyä nakkia ei saa enää syömättömäksi...)

LVirus said...

Itse olen sitä mieltä että pelolla on hyvä hallita koska ihminen on eläin loppu peleissä.

Markku said...

Minustakin Japanissa on monia hyvin vastenmielisiä ja epäilyttäviä puolia. En missään tapauksessa haluaisi asua ja tehdä töitä Japanissa. Japani pakotettiin ydinpommittamalla demokratiaksi mutta henkisesti japsit eivät ole vieläkään kokonaan päässeet orientaalisen tyrannian painolastista.

LS said...

No nyt iski uteliaisuus. Mikä on ruukinmatruunalaisen koulukunnan mukaan oikeudenmukainen rangaistus

a) törkeästä pahoinpitelystä?
b) törkeästä raiskauksesta?

Ironmistress said...

LS, Suomen laki määrittää aika hyvin sekä törkeän pahoinpitelyn että raiskauksen määritelmät ja rangaistukset, eikä niitä ole syytä muuttaa.

Mutta koko skaalaa voi käyttää, ei vain alapäätä - ja psykopaatteihin tepsii vain erityisestävyys, eli jos psykologisilla testeillä voidaan todeta tuomitun olevan psykopaatti, niin rangaistuksen tulisi olla aina maksimipituinen.

Kuohitseminen ei ole oikeudenmukainen rangaistus, ja Singaporessa käytettävä kepittäminen kuuluu sekin jonnekin historian roskatynnyriin.

Ironmistress said...

Todettakoon, että istuva presidenttimme teki aikoinaan gradun ehdonalaisesta ja sen yleisestävyydestä. Kävi ilmi, että ehdonalainen on riittävä rangaistus noin 75% tapauksista - he eivät uusi.

Mutta se 25% jotka uusivat ovat ongelma. Heidän kanssaan ehdonalaisen ei pitäisi olla mikään patenttirangaistus.

Mutta mitä oikeusjärjestelmään tulee, niin ruukinmatruuna suoraan sanoen olisi mieluummin murhasta syytettynä Teksasissa kuin Japanissa. Japanilainen systeemi on kauniisti sanoen screwed up.

Homo Garrulus said...

Olet uskomaattoman taitava kirjoittamaan melkein mistä vaan. Kiitos RM

LS said...

Kak bumaga vot bumaga, kak praktika vot praktika, kuten Matruunakin on todennut. Se, että skaalassa on varaa antaa kovempia tuomioita ei hyödytä jos skaalan yläpäätä ei käytetä. Otetaan yksittäinen esimerkki linkittämästäni tekstistä:

Eräs vantaalaismies:
- törkeä pahoinpitely
- lyönyt ja potkinut maassa makaavaa uhriaan ylävartaloon ja päähän
- aiheuttanut aivovamman
- hovioikeuden mukaan pahoinpitely oli tehty erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja että teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä
Tuomio: Yksi vuosi ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta.
[KKO]

Eli 0 päivää vankeutta (ehdollinen ei ole vankeutta). Tämä lähettää selkeän viestin uhrille ja hänen omaisille: Uhrin henkinen ja fyysinen terveys sekä koskemattomuus väkivaltatilanteessa ovat Suomen valtiolle ja oikeusjärjestelmälle yhdentekevää.

Koko suomalaisen farssin kruunaa se, että vaikka tekijä joutuisi vankilaan uhri maksaa tekijän 'täysihoidon' (muistaakseni noin 50 000€/v) veroissa (olettaen että uhri käy töissä ja tekijä ei).

Tällaiset tapaukset ja muutkin valtioiden toilailut hivelevät hyvin mustaa huumorintajuani.

"I don’t make jokes. I just watch the government and report the facts."
- Will Rogers

Täällä Radio Jerevan.
- Meiltä kysytään:
Miksi Sveitsissä on merenkulkuministeri?
- Me vastaamme:
Onhan meilläkin oikeusministeri.

Juho said...

RM: "lain symbolina on vaaka siksi, että katsotaan rikoksen ja rangaistuksen olevan tasapainossa. Silloin, kun rangaistus on paljon ankarampi kuin itse rikos, tällöin kyseessä ei enää ole rangaistus eikä edes kosto. Tällöin kyseessä on brutalismi."

Avainsana lienee tasapaino. Jos kolmoismurhasta tuomitaan kuolemaan, niin mitä vikaa on silloin rikoksen ja tuomion tasapainossa? (Tuomio on tietysti liian lievä, mutta pahempaakaan ei ole tarjolla.)

Millaisen rangaistuksen sinä antaisit kolmoismurhaajalle ja miksi se vastaisi paremmin rikosta kuin kuolemantuomio?

Alumiinitaivas said...

Juho:

En pysty Ruukinmatruunan puolesta vastaamaan, kunhan heilutan ikeniä omasta puolestani.

Itse vastustan kuolemanrangaistusta siksi, etten usko ihmisten tai tuomioistuimien erehtymättömyyteen. Varsin "selvissäkin" tapauksissa kun on todellisuudessa usein paljon harmaan sävyjä, vähemmän selvistä puhumattakaan.

Voisin tietyissä tapauksissa kannattaa kuolemanrangaistusta, jos erehtymisen mahdollisuutta ei kertakaikkiaan olisi; tämän todennäköisyys on kuitenkin samaa luokkaa kidutuksen puolustamiseen käytetyn "tikittävä aikapommi"-skenaarion kanssa. Ja vaikka täysi varmuus saavutettaisiinkaan, kuolemantuomio ei edelleenkään tuo murhattuja takaisin.

Toisinaan minusta on hupaisaa havaita, että ihmiset, jotka muissa yhteyksissä mm. ovat sitä mieltä että oikeusvaltion tila on Suomessa kovin huono, kannattavat usein myös kuolemantuomiota. Nimenomaan tuo LS:n Radio Jerevan-vitsi on itselleni toiseksi tärkein syy vastustaa teloituksia.

Erityisestävyys saavutetaan tarvittaessa muillakin konsteilla, joissa on kuolemanrangaistukseen se valtavan hyvä puoli, että ne ovat ainakin teoriassa peruutettavissa ja korvattavissa mikäli tuomio osoittautuu perusteettomaksi.

Tärkein syy on ihan puhtaasti ideologinen ja arvokysymys: en usko, että modernin sivistysvaltion tulisi käyttää kuolemanrangaistusta.

Lisäksi on tietysti myös erilaisia tutkimuksia, joissa mm. todetaan, että 1) kuolemantuomion rikoksia ehkäisevästä vaikutuksesta ei ole selvää näyttöä, ja että kuolemantuomion olemassaolo voi jopa johtaa raaempiin rikoksiin, ja 2) todellisuudessa kuolemantuomio esim. Yhdysvalloissa on keskimäärin elinkautista kalliimpi yhteiskunnalle. Lakimiesten kanssa pelanneet arvannevat, miksi.

Sinänsä näiden tutkimusten totuusarvolla ei kuitenkaan ole minulle ratkaisevaa merkitystä, sillä nimenomaan uskoni ihmisten erehtyväisyyteen on minulle riittävän hyvä syy sanoa jyrkkä ei kuolemantuomioille.

Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että sitä rangaistusasteikon yläpäätäkin voisi Suomessa käyttää vähän ahkerammin, ja että joissain tapauksissa elinkautinen eristys muusta yhteiskunnasta on perusteltua.

tlajunen said...

Jos ja kun halutaan käyttää tarkkeita transkriboinnissa japanista suomeen, käytetään niitä sitten oikein. Ei Ósaka, vaan Ōsaka. :)

Jani Alander said...

Mjaa, vai suomalainen käytäntö henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa on oikea?

Huomattakoon nyt vain sellainen juttu että vankilatuomio päättyy aikanaan, mutta esim. vakava aivovaurio ei parannu koskaan.

Mitä kuolemanrangaistukseen tulee, niin oma kantani on että jos henkilö on suunnitelmallisesti tai huomattavalla raakuudella päättänyt ottaa toisen ihmisen hengiltä, niin mikä oikeus tälläisella ihmisellä on elämään? Ylipäätään katson ihmisoikeudet ehdollisiksi, jos rikkoo toisten oikeuksia ei niitä pidä itsekään omata.