To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility.
- John Stuart Mill -

None shall be one's slave, none shall be one's master; everyone shall have the same rights, same priviledges, same justice.

- Antti Chydenius -

Any sufficiently sophisticated human thought is impossible to distinguish from artificial intelligence.

- The Ironmistress -

Wednesday, August 26, 2009

Päivän mietelmä

Ruukinmatruunaa on syytetty puskasta-ampujaksi, koska hän ei Jussi Halla-Ahon tai Panu Höglundin tapaan esiinny omalla nimellään vaan käyttää nimimerkkiä.

No, esitettyjen tosiasioiden valossa ruukinmatruuna kai sitten on puskasta-ampuja. Ainoa kysymys enää on, onko hänen aseensa kiikarikivääri vaiko väkipyssy.

10 comments:

Gc said...

Minusta siinä ei ole mitään vikaa, että käyttää nimimerkkiä.
Tommin
vanhan viisauden mukaan, ruumis ajatusten takana on epäolennainen, toisin kuin ajatusten sisältö.
Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että jotkut tänne kirjoittelevat fani"poikasi" haluaisivat kovin mielellään nähdä kuvasi. Ehkä se näiden syytösten varsinainen tarkoitus onkin :)

Tiedemies said...

Omalla nimellään kirjoittaminen on pätemistä ja siksi huonoa käytöstä. Täysin anonyymi kirjoittaminen osoittaa hyvää makua ja halua esittää asiat asioina ihmisistä riippumatta. Se kuitenkin synnyttää mielikuvan tietystä vastuuttomuudesta ja kevytmielisyydestä, kun ei joudu kohtaamaan esimerkiksi virheellisten väittämien paljastumisen häpeää.

Nimimerkki on näiden välillä jonkinlainen kompromissi, mutta valitettavasti jokseenkin epäkonveksi sellainen, so. nimimerkki yhdistää molempien huonot puolet.

Kari Rydman said...

Anteeksi nyt, "Tiedemies", mutta nimimerkkisi ja tekstisi välillä on huutava ristiriita. Nythän yrität nimimerkkisi avulla riistää itsellesi aivan muiden ihmisten työllään keräämää 'tieteellisyyden' arvovaltaa. Jos tämä ei ole 'pätemistä', niin mikä sitten?

Hopliitti said...

Suomalainen keskustelu- tai väittelykulttuuri on sen verran kehittymätöntä että keskustelu käännetään yleensä heti pois itse aiheesta ja siirrytään ruotimaan keskustelijoiden persoonia ja yritetään kaivaa esiin kätkettyjä motiiveja ja sidonnaisuuksia.

Henkilöllisyyden paljastamisen vaatiminen toimii myös erinomaisena suukapulana sellaisille henkilöille jotka työnsä, asemansa tai muun seikan vuoksi joutuvat pitämään virallisesti sordiinoa päällä. Esimerkiksi virkamiehet eivät osallistuisi omalla nimellään mihinkään keskusteluihin jotka sivuaisivat millään tavalla heidän haalintoaluettaan.

Toisekseen, "omaksi nimekseen" voi ilmoittaa ihan mitä hyvänsä. Useissa nettikeskusteluissa joissa nimi on näkyvissä on häkellyttävä määrä Matti Virtasia.

Gc said...

"Anteeksi nyt, "Tiedemies", mutta nimimerkkisi ja tekstisi välillä on huutava ristiriita. Nythän yrität nimimerkkisi avulla riistää itsellesi aivan muiden ihmisten työllään keräämää 'tieteellisyyden' arvovaltaa. Jos tämä ei ole 'pätemistä', niin mikä sitten?"

Tässä on nyt ehkä jokin kulttuurien välinen kuilu. Nuorempi sukupolvi ei ole vaikuttunut jos joku on nyt vaikkapa tiedemies tai säveltäjä. Sisältö ja erityisesti *asiat erikseen* ratkaisevat varsinkin jos käsiteltävä aihe ei kuulu ammatinhallinan piirin. Esimerkiksi filosofi on minulle arvoneutraali sana, eikä minua haittaa yhtään vaikka Jukka Relander ja Tuomas Nevanlinna kutsuvat itseään filosofeiksi. Toisin kuin edellä mainituilla herroilla, nimimerkki "Tiedemiehillä" on kuitenkin tieteellisiä julkaisuja ja tieteenharjoittajan yliopistovirka.

Qönttä said...

Eiväthän esimerkiksi suomalaisissa lehdissä omalla nimellään kolumneja kirjoittavat toimittajat useinkaan esitä omia ajatuksiaan vaan jostain puskasta maksettua propagandaa.

Vihreän Langan anonyymi kolumnisti perusteli, että puskasta ampumalla osuu paremmin.

Taloussanomien pankinjohtajarouva Virosta kirjoitti omalla nimellään muttei koskaan mitään pankeista mikä oli silmiin pistävää.

Aamulehden nimimerkki Kirsikkala kuvailee kirjoittavansa yhteiskunnan näköalapaikalta. Siitä huolimatta hän ei joskus tiedä mistä kirjoittaa ja joskus hän kirjoittaa propagandaa.

Aamulehden liitteen 3 suuren puolueen kolumnistit haukkuvat kilvan toisiaan häveliäästi nimimerkkien takaa.

Nimimerkki Veijo Miettinen on ollut Tekniikka & Talouslehdessä ikuisuuden. Kirjoittajat vaan vaihtuvat.

Halla-ahojen sun muiden pitää kirjoittaa omalla nimellään, koska he kirjoittavat poliittista propagandaa omia vaalejaan varten.

Minä en kirjoita koskaan oman alani ydinkysymyksistä, mutta teidän ei pitäisi olla niin fiksuja, että olisitte tämän huomanneet ...

Vasarahammer said...

Olen varma, että RM monen muun tavoin on punninnut omalla nimellä kirjoittamisen etuja ja haittoja.

Julkiseen luottamustoimeen pyrkivän on luonnollisesti kirjoitettava omalla nimellä samoin kuin ammatikseen kirjoittavan.

Jos taas ei pyri julkiseen virkaan, oman nimen käytöstä on pelkkää haittaa eikä mitään hyötyä.

Netti on täynnä häiriköitä eikä nimi häviä netistä koskaan sen jälkeen, kun sen on sinne esille laittanut.

Tiedemies puolestaan ei ole aito nimimerkki, koska kirjoittajan henkilöllisyys on miehen itsensä mukaan helposti selvitettävissä.

LVirus said...

Suomessa nykyisten "sananvapaus" ja "demokratia" tasojen ollessa semmoisia mitä ovat, en näe fiksuksi kirjoittaa omalla nimellä - tosin Facebookissa kyllä kirjoittelen pieniä mielipiteitä omalla nimellä mutta vain kavereiden nähtäväksi.

Jaska Brown said...

Anonymiteetti ei ole omalla nimellä kirjoittamisen vastakohta. Aiheesta on viisi eri astetta:
1) Täydellinen anonyymiys, missä keskustelun jokainen kommentti voi olla kenen tahansa kirjoittama
2) Keskustelukohtainen anonyymiys, missä yhdessä tietyssä keskustelussa jokainen keskustelija käyttää kyseistä keskustelua varten luotua nimimerkkiä (tämä lienee harvinaisin tapaus)
3) Todellisen nimimerkin käyttö
4) Nimimerkki, josta sen käyttäjä antaa esim. profiilissaan riittävät tiedot oikean henkilöllisyyden selvittämiseen
5) Omalla nimellä kirjoittaminen

Me, jotka olemme valinneet vaihtoehdon kolme, olemme sen tehneet yleensä hyvästä syystä. Useimmilla kyse on siitä, että ilmaisemme mielipiteitä, jotka poikkeavat ns. yleisestä mielipiteestä siinä määrin, että omalla nimellä kirjoittaminen aiheuttaisi yleensä ammatillisia ongelmia. Joillakin kyseessä on halu suojella omaa yksityisyyttään.

Molemmissa tapauksissa nimimerkillä kirjoittaminen on reilua peliä, kunhan tietyt ehdot täyttyvät.
Jos kirjoittaa nimimerkillä välttääkseen ongelmia työpaikalla, on oikeus käydä keskustelua myös omalla nimellään kirjoittavia vastaan. Kyseessä ei ole puskasta ampuminen, koska oma persoona ja nettipersoona ovat tässä yhteydessä kaksi eri asiaa. Peli on reilua niin kauan, kun Jaska Brown käyttää ainoastaan tietoja jotka hän on voinut hankkia vapaista lähteistä tai jotka hän on saanut nettipersoonanaan vaikkapa Blogger-sähköpostiinsa. Jaska ei saa käyttää jotakuta vastaan tietoja, jotka hän on voinut saada vain henkilönä, joksi hän muuttuu kirjautuessaan ulos Bloggerista. Tällaisessa tapauksessa nimimerkin käyttäminen olisi puskasta ampumista.
Jos taas haluaa pelkästään varjella yksityisyyttään, niin silloin ei tule hyökätä kenenkään omalla nimellään kirjoittavan kimppuun. Se olisi puskasta ampumista.

hannes said...

Ampuile sinä vaan puskista hyvä Matruuna - tarkkuuta tahi roiskintaa. :)