To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility.
- John Stuart Mill -

None shall be one's slave, none shall be one's master; everyone shall have the same rights, same priviledges, same justice.

- Antti Chydenius -

Any sufficiently sophisticated human thought is impossible to distinguish from artificial intelligence.

- The Ironmistress -

Saturday, October 31, 2009

Antisemitismi vihdoin romukoppaan

Juutalaisviha alkaa länsimaissa olla vihdoinkin lopullisesti katoavaa kansanperinnettä. Amerikanjuutalaisen Anti-Defamation Leaguen mukaan enää vain noin 12% amerikkalaisista suhtautuu juutalaisiin negatiivisesti.

Kysely on tehty vuosittain, ensimmäisen kerran 1964, jolloin liki 29% amerikkalaisista suhtautui juutalaisiin vihamielisesti.

Vuoden 1964 jälkeen paljon on vettä virrannut Mississippissä, ja yhteiskunta on muuttunut radikaalisti. Mistä tällainen muutos kielii?

Juutalaisvihalle on ollut perinteisesti kolme syytä:

1) Uskonnollinen: kristityt ja juutalaiset ovat olleet uskonasioista toistensa kurkuissa jo Jamnian synodista 90 jKr lähtien. Samoin Koraani on täynnä juutalaisvihaa, ja muslimien ja juutalaisten välillä ei paljoa ole rakkautta säästelty. Samoin monet pakanat ovat vihanneet juutalaisia monoteismin takia.

2) Nationalistinen: juutalaisia on pidetty epäisänmaallisina, nurkkakuntaisina, vihamielisinä ja petollisina ja heillä on vastenmieliset tavat (sapatti, kashrut, brith mila), ja juutalaisia on syytetty siitä, että he suhtautuvat goyimiin todella kylmäkiskoisesti. Tämä vihan muoto on paljon vanhempi kuin uskonviha, ja jo pakanalliset kreikkalaiset ja roomalaiset vihasivat juutalaisia tästä syystä.

3) Rasistinen: juutalaisten katsotaan olevan eri rotua ja jo biologisista syistä vihamielistä goyimille. Tämän antisemitistisen, "valistuneen" tai "tieteellisen" rotuvihan isä on Voltaire, ja se on vihan muodoista uusin, ja sitä on pyritty perustelemaan tieteellä. Hitlerin viha oli erityisesti rasismia, mutta myös Ku Klux Klan on vihannut juutalaisia nimenomaan rasistista eli rotuvihan syistä.

On totta, että juutalaiset ovat pitäneet kynsin hampain kiinni etnisestä identiteetistään - ja vihanneet kristinuskoa juuri tästä syystä; kristityksi kääntyminen merkitsee etnisen identiteetin riistämistä ja assimilaatiota. Samoin on totta, että monissa maissa juutalaiset ovat olleet harvinaisen nurkkakuntaista väkeä ja hyvin vähän tekemisissä valtaväestön kanssa - he ovat itse asiassa halunneetkin mariginalisoitua, sillä mariginalisoituminen merkitsee Esran kirjan sanoin "tulisen muurin" pystyttämistä "meidän" ja "niiden" välille. Etniseen identiteettiin takertumisen kääntöpuoli on kylmäkiskoinen ja pahimmillaan vihamielinen suhtautuminen muihin - toinen esimerkki tällaisesta kansakunnasta, jotka ovat kynsin hampain pitäneet etnisestä identiteetistään kiinni, ovat romanit.

Mutta ha-Šoa merkitsi lopullista kuoliniskua judaismille. Keskitysleirillä ei ole Jumalaa. Keskitysleireiltä hengissä selvinneet palasivat sieltä kotiin ateisteina; jos kerran Jumala ei kyennyt suojelemaan omaa valittua kansaansa, niin kykeneekö hän ylipäänsä pitämään omaa osaansa diilistä? Kaikkein pahin nöyryytys oli lisäksi se, että ne kansakunnat, jotka pelastivat juutalaiset joutumasta lopulliseen tuhoon, olivat kaupan päälle kristittyjä!

Tämä nöyryytys, pettymys, kärsimys ja disillusionoituminen merkitsi judaismin kuolemaa uskontona. Siinä, missä kristinusko kuoli Verdunin ja Passchendaelen mutaan, judaismi kuoli Auschwitzissa ja Chelmnossa kaasukammioihin ja hirsipuihin. Ei ollut enää Jumalaa, ei enää valittua kansaa. Oli enää vain kansakunta muiden joukossa, ilman kotimaata. Pieni lohtu oli sentään Israelin perustaminen 1948.

Mutta USA:n juutalaisista liki 70% on ateisteja. Juutalaisuus on enää pelkkä etninen määre, ei enää uskonnollinen. Ja tämä disillusionoituminen ja maallistuminen, ja toisaalta USA:n kristittyjen voimakas maallistuminen, pudotti pohjan pois uskontoon perustuvalta vihalta. Ei ollut enää vastakkainasettelua farisealaisten ja messiaanisten, talmudististen ja halakhististen, juutalaisten ja kristittyjen, välillä. Oli enää vain kaksi maallistunutta uskontokuntaa.

Ja tämä uskonnollinen disillusionoituminen ja maallistuminen toisaalta myös mursi sen tulisen muurin, jota juutalaiset olivat Esran päivistä lähtien 300-luvulta eKr ylläpitäneet goyimin suuntaan. Getossa on turvallista, mutta gettoutuminen herättää sen ulkopuolella epäluuloja ja epäluottamusta. Ja kun juutalaiset uskaltautuivat getoista pois, he huomasivat goyimin olevan itse asiassa aivan samankaltaisia kuin hekin. Samoin goyim huomasivat juutalaisten olevan itse asiassa ihan mukiinmeneviä tyyppejä. Uskonnollisen vastakkainasettelun hälveneminen merkitsi luottamuksen kasvua.

Ja tämä luottamuksen kasvu oli omiaan vähentämään juutalaisvihaa.

Entäpä sitten nationalistinen ja rasistinen viha? Juutalaiset ovat USA:ssa osoittaneet moneen otteeseen olevansa aivan yhtä isänmaallisia kuin muutkin amerikkalaiset ja olevansa osa amerikkalaista kansankokonaisuutta. He ovat osoittaneet olevansa lojaaleja nimenomaan amerikkalaisuudelle - eivät Israelille eivätkä toisille juutalaisille. Nationalistinen viha on hälvennyt yhdessä uskonnollisen vihan kanssa.

Jäljellä on enää rasismi, rotuviha. Ja tämän ruman vihan lopullinen kitkeminen voi olla vaikeaa. Mutta onneksi ei mahdotonta.

Mutta ikävä kyllä tämä antisemitismin vähittäinen häviäminen ei ole tullut juutalaisille ilmaiseksi. Judaismin häviäminen on myös merkinnyt juutalaisen identiteetin vähittäistä häviämistä ja assimilaatiota pikkuhiljaa amerikkalaiseen valtaväestöön. Siinä, missä 1960-luvulla juutalaisten avioliitoista oli vain noin 10-15% seka-avioliittoja, nykyään noin 45-55% juutalaisista menee kristityn tai ateistin kanssa naimisiin - joissakin päin USA:ta jopa liki 90% avioliitoista on seka-avioliittoja. Kaupan päälle juutalaiset ovat hyvässä maineessa puolisoina! Koska kristinusko on huomattavasti helpompi uskonto noudattaa kuin judaismi, usein lapset kasvatetaan kristityiksi. Judaismin hävitessä myös juutalainen identiteetti häviää lasten mukana.

Ja tästä juutalaiset USA:ssa itse pahoittelevat. Puhutaan "hiljaisesta holokaustista", the silent holocaust, kun juutalaiset, jotka ovat kynsin hampain 2500 vuoden pitäneet kiinni identiteetistään, nyt assimiloituvat. Ei suinkaan vihan vaan rakkauden kautta.

Mutta onko se hinta sille, että antisemitismi joutaa lopullisesti romukoppaan?

Hinta on kovin kallis maksaa, mutta vielä kalliimpaa on antisemitismi. Mutta ehkäpä tämä assimilaation uhka vie lopullisesti nuo kaksi uskontokuntaa, nuo Gamaliel Suuren aivolapset, joista toinen on syntynyt Shaulin, siis Paavalin ja toinen Johanan ben Zakkain kautta, siis judaismin ja kristinuskon, neuvottelupöydän ääreen eli "miten opitaan sietämään toisiamme ja tunnustamaan toinen toisemme". Olisi todella ikävää, jos assimilaatio merkitsisi juutalaisen kansakunnan häviämistä.

49 comments:

Utumies said...

Der Evige Araber.

Igor said...

Ruukinmatruuna: "Olisi todella ikävää, jos assimilaatio merkitsisi juutalaisen kansakunnan häviämistä."

Eiköhän Israelin olemassaolo pidä huolta ettei juutalainen kansakunta (vai rotu vai uskonto vai kulttuuri?) häviä.

Eurooppalainen said...

Eläköön erillaiset yhteisöt kansakunnat, alas yksilöllinen identiteettipelleily.

Kansallinen sosialismi, apartheid, ja kansallisuusaate savat loppunousun, hurraa!

kattoratsastaja said...

Mielestäni voisi lisätä vielä neljännen syyn, taloudellisen epäsuhdan kantaväestöön. Juutalaiset ovat aina nokkelana kansana pärjänneet hyvin taloudellisesti. Siksi heitä on maalattu kiskureiksi ja nylkyreiksi. Osaan juutalaisvainoista on ollut syynä ihan perinteinen ahneus: kuolleille ei tarvitse maksaa velkojaan takaisin.

Homo Garrulus said...

Verkostojen negatiivinen puoli on liikutettavuus eli kun rahalla tänä päivänä ostetaan tietoa ja ostetaan sisäänpääsyä on niillä, joilla on helpoin ja kestävin verkosto etuoikeus sanella monella tavalla tiedon ketteryyttä eli voivat vaikuttaa mediaan enemmän kuin muut koska ovat olemassa vanhana ja vahvana ei-paikallistuneena ryhmänä. Tämä vaikuttaa maailman medioihin tone-of-voice kääntyy miesmäiseksi jos juutalaisten kuva maailmasta on enemmän miehen kuin naisen (johtuen Raamatusta ja miten mies on ensin ja nainen kysykööt mieheltään). Tämä on osaksi sitä mistä USA:ssa nyt halutaan päästä pois ja se on ehkä myös vanhojen "kotkien" taustalla; ketterä tiedonsaanti ns. omilta.
Mutta kuten Fordista nähtiin, ei riittänyt enää yksinomaan vaan piti olla myös luova.

Sitä olivat kenties unohtaneet tai minun diagnoosi on se, että jos vain mies on jotain luovuus tyrehtyy koska luovuus tai emergenssi alkaa siitä mikä erottaa naisen ja miehen. Kantin 1 + 1 = 3 on sitä rakkautta ja uskoa mitä kaksi ihmistä voi keskenään innostuneena rakentaa. Luovuus vaatii siis myös iloa eikä pelkästään tuskaa.

Kari Rydman said...

Älä huolehdi, rakas Matruuna! Jos on uskominen Franz Werfeliä (Stern der Ungeborenen, 1945), 400 000 vuoden päästä maailmassa on tasan kaksi asiaa jotka me tuntisimme: Kardinaali - ja Rabbi...

Sapeli said...

Juutalaisviha tuskin koskaan katoaa kokonaan, koska heillä on talouselämässä niin vahva asema (heitä kadehditaan ja vihataan).

Hopliitti said...

Juutalaisvihan syyksi voisi vielä lisätä sen, että juutalaiset soveltuvat erinomaisesti "hyväksi viholliseksi" johon voidaan kanavoida porukan viha kun halutaan huomio pois ongelmien todellisista, yleensä vallanpitäjistä johtuvista syistä.

Ei antisemitismi mihinkään katoa. Juutalaiset sopivat liian hyvin syntipukeiksi milloin mihinkin vääryyteen tai kurjuuteen. Todelliseen tai kuviteltuun.

Tiedemies said...

Iso osa juutalaisten taloudellista menestystä juontaa siitä, että heidän uskontonsa ei kieltänyt koron ottamista ja siten juutalaiset kykenivät toimimaan pankkiireina silloinkin, kun kristityt eivät "voineet". Tämä oli myös iso osa juutalaisvihaa, koska koronottamista pidettiin moraalittomana.

Jos tarkastellaan asiaa eugeenisesti, niin juutalaisten assimilaatio voi olla todella hyvä juttu. (Ashkenazi) Juutalaiset ovat geneettisesti kohtuullisen homogeenistä porukkaa, jolla sattuu olemaan tavattoman hyvät geenit älykkyyden suhteen. Eristäytyneisyyden vuoksi on melko todennäköistä, että ne älykkyyteen vaikuttavat geenit, jotka ovat juutalaisilla yleisiä, eivät ole tarkalleen samat kuin muullla populaatiolla, joten assimilaation myötä populaation kokonaisälykkyys nousee.

Ironmistress said...

Tiedemies kirjoitti:

Jos tarkastellaan asiaa eugeenisesti, niin juutalaisten assimilaatio voi olla todella hyvä juttu. (Ashkenazi) Juutalaiset ovat geneettisesti kohtuullisen homogeenistä porukkaa, jolla sattuu olemaan tavattoman hyvät geenit älykkyyden suhteen.

Valitettavasti vain Israelin esimerkki ei tue tätä teoriaa.

Juutalaisilla on tavattoman hyvät geenit vain ollessaan vähemmistönä kristillisissä maissa. Sensijaan Israel ei eroa oikeastaan mitenkään edukseen muista länsimaista. Lynn ja Vanhanen saivat Israelin keskimääräiseksi ÄO:ksi 94 - mikä on viisi pistettä alempi kuin Suomessa. Ruukinmatruuna on tarkastellut asiaa aiemmin.

Todettakoon vielä, että juutalaisille on siunattu paljon älykkyyttä, mutta hyvin vähän viisautta. Sen pahemmin ei oikeastaan voi valttikorttejaan pelata väärin kuin mitä juutalaiset pelasivat keisari Hadrianuksen kanssa.

Ja todettakoon vielä, että juutalaisten tautiperintö on legenda - samoin kuin kaikkien homogeenisten geenipoolien populaatioiden :-(

Mitä taas koronkiskontaan tulee, niin islamilaisissa maissa kristityt ovat samanlaisessa maineessa kuin juutalaiset kristillisissä maissa. Pankki- ja rahoitustoiminta on heidän käsissään.

Tiedemies said...

Eihän Israelin keskimääräisen älykkyyden alhaisuus verrattuna euroopanjuutalaisiin ole mitenkään ihmeellistä, Israelin ashkenzim ovat heterogeenisempiä kuin USA:n ja euroopan vastaavat.
Lisäksi Lynn/Vanhasen tuloksissa on jotain hämärää muutenkin.

USA:ssa ashkenazim:n assimiloituminen on tapahtunut paljolti ylemmissä sosiaaliluokissa. Tällainen hidas assimilaatio on erittäin hyödyllinen yhteiskunnalle. Riittää katsoa, kuinka monen USA:laisen nobel-palkitun nimi on juutalaista alkuperää.

Tosin, hiha-arviona väittäisin, että ihan viime vuosiin asti he ovat olleet 100% juutalaisia. Aika monella näyttäisi olevan kuitenkin anglosaksisen nimen omaava puoliso. Aika näyttää.

Mitään morfogeneettistä kenttää, joka nostaa populaation ÄO:ta näiden ollessa vähemmistönä, ei ole olemassakaan.

Ironmistress said...

Tiedemies, Israelin ashkenazim ovat täsmälleen samaa geneettistä populaatiota kuin Yhdysvaltojenkin. Israel ei ole mitenkään erottautunut edukseen tässä suhteessa.

Mitä taas mallivähemmistöihin tulee, niin Wikipediassa on asiasta oma artikkelinsa.

Miksi sitten sefardim ja mizrahim ei ole onnistunut yhtä hienosti, vaikka genetiikka on täsmälleen sama? Syiden on oltava jossain muualla kuin genetiikassa. Suppea geenipooli saa aikaan vain vajaamielisyyttä ja geneettisiä sairauksia - rodunjalostus onnistuu vain silloin, kun epäkelvot yksilöt tapetaan ja poistetaan kierrosta. Tällaista ihmisillä ei ole tapahtunut. Resessiivisiä haittageenejä on hyvin vaikeaa kitkeä - ja ne yleistyvät kovin helposti suppeassa geenipoolissa.

Tiedemies said...

Tiedemies, Israelin ashkenazim ovat täsmälleen samaa geneettistä populaatiota kuin Yhdysvaltojenkin. Israel ei ole mitenkään erottautunut edukseen tässä suhteessa.

Ei pidä paikkaansa. Israelissa tyypillisesti tilastoidaan oman ilmoituksen mukaan ja karakterisointi on huomattavasti löyhempi kuin yleisesti.

Ashkenazim oli geneettisesti melko eristynyt porukka aina 1900-luvulle asti ja on vieläkin isoksi osaksi. Heillä todella on monia perinnöllisiä sairauksia, jotka ovat äärimmäisen harvinaisia muissa populaatioissa. Yksi näistä perinnöllisistä ominaisuuksista ashkenazeilla on juuri korkea ÄO.

Syitä eroihin on vaikea sanoa. Sefardeilla ainakin on myös joitain perinnöllisiä sairauksia useammin, mutta sairaudet ovat osin erit kuin ashkenazeilla.

Mizrahim taas ovat geneettisesti hyvin lähellä arabeja. Tästä lienee turha sanoa enempää.

Tiedemies said...

Suosittelen IM:lle Ethnic Genome-blogia, jossa juutalaisten älykkyyttä on käsitelty laajasti.

Ironmistress said...

Tiedemies, rasismia on Voltairen ajoista perusteltu genetiikalla suuntaan jos toiseenkin. Viimeksi tuota omaa korkeaa ÄO:taan ovat kai käyttäneet kansallissosialistit perusteenaan herrakansalle ja verukkeenaan maailmanvalloitushaaveilleen.

Mitä taas ashkenasien, sefardien ja mizrahimin genetiikkaan tulee, niin heidän kaikkien genetiikkansa on paljon lähempänä toisiaan kuin yhdenkään isäntäpopulaation. Sefardit ja mizrat ovat olleet aivan yhtä eristäytyneitä kuin askenashitkin. Kuitenkaan 1900 vuotta ei ole geneettisessä katsannossa kuin silmänräpäys - vain noin 60 sukupolvea. Perinnölliset sairaudet kyllä ehtivät siinä ajassa rikastua moneen otteeseen.

Totta ihmeessä juutalaisten genetiikka on lähellä arabeja, koska heillä on yhteinen esi-isä - Terah. Niin Abrahamin jälkeläiset (Israel, Edom, Amalek, arabit) kuin Lootin jälkeläiset (Ammon, Moab) ovat kaikki varsin hyvin samaa geenipoolia. Mytologia sikseen, mutta sekä lingvistiikka että genetiikka osoittavat, että sekä arabeilla että juutalaisilla on yhteiset juuret, ja kaikkein lähinnä juutalaisia genetiikaltaan ovat kurdit.

Syyn on siis oltava jossain muualla kuin genetiikassa. Samanlainen mallivähemmistö ovat esimerkiksi kristityt Japanissa - vaikka heitä on vain 1% japanilaisista, he ovat yliedustettuja kaikkialla taloudessa, sivistyksessä ja politiikassa. Miksi näin?

Syy on ilmeinen. Tällaisessa "mallivähemmistön" asemassa oleva populaatio on pääsääntöisesti hyvin vauras ja sillä on valtaisa määrä resursseja käytettävänään - koulutukseen, talouteen, investointeihin - ja sillä on jo lähtökohtaisesti paremmat tsargat menestyä. Toinen syy on, että tällainen mallivähemmistö arvostaa aina koulutusta, osaamista ja tiivistä sukua, ja jo pelkästään rintaruokinta saattaa lisätä ÄO:ta 7 pistettä. "Juutalaisäiti" on legenda jo sinällään, mutta kun tutkimme näiden mallivähemmistöjen perhemalleja, ne ovat pitkälti samanlaisia: hyvin tiiviitä ja avioerot ovat harvinaisia - mieluummin lasten ja suvun takia pidetään perhehelvetti loimuamassa kuin erotaan. Ja näin resurssit kyetään fokusoimaan - kohdentamaan koulutukseen, menestykseen ja keskittymään johonkin tiettyyn sektoriin yhteiskunnassa.

Silloin kun kansakunta on enemmistönä omassa maassaan, se joutuu "miehittämään" koko yhteiskunnan spektrin. Pääsääntöisesti sosiaalinen liikehdintä yhteiskunnassa on ylhäältä alas: yläluokan lapset sijoittuvat vanhempiaan alempiin tehtäviin. (Tämä tragedia on syy, miksi yhteiskunnan yläkerroksissa syntyvyys on alhainen - ei haluta, että lapset joutuvat tyytymään vähempään kuin vanhemmat itse.)

ÄO ei ole genetiikkaa. Se on myös ympäristöä, oppimista, koulutusta, ja jatkuvaa vuorovaikutusta yhteisön kanssa. Se ei ole mikään kiveenhakattu luku joka ei muuttuisi ajan funktiona. Ja itse asiassa ÄO:n ja älyllisten haasteiden välillä on dialektinen suhde - molemmat vaikuttavat toisiinsa.

Näin siis täälläpäässä ÄO:lla 159.

Tiedemies said...

Syyn on siis oltava jossain muualla kuin genetiikassa.

Tämä on täysin virheellinen johtopäätös. Väittämänä se voi tietenkin olla totta tai olla olematta, mutta argumenttisi muoto on non sequitur.

Perinnöllisten sairauksien yleisyys ashkenazim keskuudessa kertoo, että heillä oli lähtöjään pieni populaatio. Kanta voi olla samaa kuin muilla ja ero pieni, mutta avainasemassa on juurikin tämä pieni populaatio.

Voimme laatia hypoteesin näin: Otetaan joku kansakunta - ei ole oikeastaan väliä mikä - esimerkin vuoksi vaikka korealaiset. Nyt valitaan korealaisista pieni joukko esim. pelkän älykkyyden perusteella, vaikka niin, että otetaan 1500 korealaista, joilla on kaikillä ÄO yli 115.

Jos tällainen populaatio eristetään 60 sukupolven ajaksi ympäristöön, jossa on lisääntymiselle etua pärjätä älykkyyttä vaativassa ammatissa. Sovitaan, että heidän jälkeläisiään on 60 sukupolven jälkeen muutama miljoona. Voidaan arvata muutama asia: Ensiksikin, heidän keskimääräinen älykkyytensä on todennäköisesti vähän korkeampi kuin korealaisten yleisen populaation jälkeläisten. Lisäksi heillä on todennäköisesti keskimääräistä enemmän joitain perinnöllisiä sairauksia, jotka ovat selvästi harvinaisempia muilla.

Heillä on samat "kantaisät", mutta tämä on epäolennaista. Olennaista on, mitkä geenit ovat yleisimpiä suhteessa.

Genetiikkaa ei tee virheelliseksi se, että sitä käytetään väärin. Ei ydinfysiikkakaan ole epätotta siksi, että Hiroshima tuhottiin.

Ironmistress said...

Tämä on täysin virheellinen johtopäätös. Väittämänä se voi tietenkin olla totta tai olla olematta, mutta argumenttisi muoto on non sequitur.

Ei suinkaan. Meillä on geneettisesti täsmälleen samanlainen verrokkiryhmä, joka ei olekaan pärjännyt yhtä mainiosti - ja sama verrokkiryhmä sitten omana itsenäisenä kansallisvaltionaan ei eroa mitenkään länsimaisten keskiarvosta. Syy siis on jossain muualla kuin genetiikassa.

Perinnöllisten sairauksien yleisyys ashkenazim keskuudessa kertoo, että heillä oli lähtöjään pieni populaatio.

Sisäsiittoisuus saa aikaan perinnöllisten sairauksien yleistymistä. Espanjan ylhäisaateli on siitä erinomainen esimerkki.

Voimme laatia hypoteesin näin: Otetaan joku kansakunta - ei ole oikeastaan väliä mikä - esimerkin vuoksi vaikka korealaiset. Nyt valitaan korealaisista pieni joukko esim. pelkän älykkyyden perusteella, vaikka niin, että otetaan 1500 korealaista, joilla on kaikillä ÄO yli 115.

Jos tällainen populaatio eristetään 60 sukupolven ajaksi ympäristöön, jossa on lisääntymiselle etua pärjätä älykkyyttä vaativassa ammatissa. Sovitaan, että heidän jälkeläisiään on 60 sukupolven jälkeen muutama miljoona. Voidaan arvata muutama asia: Ensiksikin, heidän keskimääräinen älykkyytensä on todennäköisesti vähän korkeampi kuin korealaisten yleisen populaation jälkeläisten.


Voi olla tai voi olla olemattakin. Kyse on vain normaalijakaumasta. Samoin pitkällä aikavälillä kyse on myös regressiosta kohti keskiarvoa, eli keskimääräinen ÄO pyrkii alenemaan kohti korealaisten keskiarvoa, 105, ceteris paribus. Kuten todettu, ÄO ei ole mikään kiveenhakattu suure eikä se johdu yksinomaan genetiikasta.

Genetiikka ei myöskään selitä sitä, miksi täsmälleen sama populaatio sitten toisaalla ei olekaan tuottanut mitään älyn jättiläisiä.

On pikemminkin oletettavaa, että askenashijuutalaisten korkea ÄO on korkea täsmälleen niin kauan kuin he pysyvät vähemmistönä ja ylläpitävät kulttuuriaan; Israelissa on kaikesta päätellen jo alkanut tapahtumaan se regressio kohti keskiarvoa.

Sefardijuutalaisten keskimääräiseksiä ÄO:ksi on Israelissa mitattu noin 91. Kuitenkin genetiikka on täsmälleen sama kuin askenasheilla. Miksi näin? Todettakoon, että arabien keskimääräinen ÄO on noin 90 eli abouttiarallaa sama kuin sefardeilla.

Ruukimatruuna on taipuvainen tulkitsemaan, että toisin kuin askenasheilla, sefardien kulttuuri ei tue lukeneisuutta, oppimista, pitkäjänteisyyttä tai pyrkimistä yhteiskunnallisiin asemiin. Niinpä se sama geneettinen potentiaali ei kykene tuottamaan niitä samoja neroja kuin askenasheilla mallivähemmistön asemassa. Ympäristötekijät eivät tue potentiaalin hyväksikäyttöä. Genetiikka on sama, ympäristötekijät eri.

Genetiikkaa ei tee virheelliseksi se, että sitä käytetään väärin. Ei ydinfysiikkakaan ole epätotta siksi, että Hiroshima tuhottiin.

Genetiikan väärinkäyttö on luonut niin tieteellisen rasismin kuin holokaustinkin. Ja genetiikkaa on äärimmäisen helppoa sekä tulkita väärin että käyttää väärin.

Tiedemies said...

Meillä on geneettisesti täsmälleen samanlainen verrokkiryhmä, joka ei olekaan pärjännyt yhtä mainiosti - ja sama verrokkiryhmä sitten omana itsenäisenä kansallisvaltionaan ei eroa mitenkään länsimaisten keskiarvosta. Syy siis on jossain muualla kuin genetiikassa.

Tämä juuri on non sequitur, ja lisäksi vielä premissisi ovat väärät. Ashkenazit ja muut juutalaiset eivät ole täsmälleen samanlaisia, koska ashkenazim lähtöpopulaatio on pieni osajoukko koko juutalaisten populaatiosta ja siinä on todennäköisesti ollut eroja sephardim populaatioon nähden.

Israelin juutalaiset taas eivät ole geneettisesti samoja kuin ashkenazim, vaan diversiteetti on paljon suurempi. Tämä näkyy paitsi ÄO-tuloksista, myös perinnöllisten sairauksien jakaumasta. Ashkenazim ja muut juutalaiset jakavat kyllä yhteiset esi-isät, mutta tämä ei kerro mitään; toisella on silti ollut erilainen valintapaine ja populaatio on jaettu kahtia.

Israelissa on kaikesta päätellen jo alkanut tapahtumaan se regressio kohti keskiarvoa.

Kuten linkittämässäni tekstissä kerrottiin, tästä ei tosiasiassa ole mitään näyttöä. Regressio keskiarvoa kohti tarkoittaa sitä, että populaation outlierit saavat yleensä jälkeläisiä, jotka poikkeavat populaation keskiarvosta, mutta ovat lähempänä keskiarvoa kuin vanhempansa. Tämä on jakaumien ominaisuus kaikilla niilla ominaisuuksilla, joilla korrelaatio vanhempien vastaaviin on alle ykkösen.
(En mene nyt tässä monimutkaisempaan tilastomatematiikkaan, mutta tämä ilmiö on melko helppo osoittaa yksinkertaisilla jakaumilla; pointti on, että seuraavan sukupolven keskiarvonn odotusarvo on, ilman mitään valintapainetta, edellisen keskiarvo)

Ashkenazim keskiarvo, jota kohti poiketaan, on heidän edellisen sukupolvensa keskiarvo, ei juutalaisten tai ylipäätään ihmisten keskiarvo. Mikään sosiaalinen tekijä ei vaikuta suoraan älykkyyden geneettiseen komponenttiin, vaan ainoastaan sen ilmentymiin ja valintapaineeseen.

Sosiaalinen tekijä voi olla olemassa, ja se voi selittää ashkenazim-populaation eroavaisuuden, mutta mitään oikeaa evidenssiä tästä ei ole. Eikä yllä ole edes yhtään toimivaa argumenttia, vaan ainoastaan väittämä että näin on.

Ruukimatruuna on taipuvainen tulkitsemaan, että toisin kuin askenasheilla, sefardien kulttuuri ei tue lukeneisuutta, oppimista, pitkäjänteisyyttä tai pyrkimistä yhteiskunnallisiin asemiin.

En ole eri mieltä, mutta tämähän jo selittää, miksi ashkenazim pienenä populaationa on kehittynyt älykkäämmäksi. Tuollaisten ominaisuuksien arvostaminen on johtanut siihen, että Rabbeilla, pankkiireilla jne. on ollut ashkenazien joukossa enemmän jälkeläisiä kuin tyhjäntoimittajilla. Kun lähtopopulaatio on pieni ja sukupolvia on 60, tämä jo itsessään riittää tuottamaan perinnöllisiä eroja.

Sillä, mitä johtopäätöksiä joku tästä tekee poliittisesti tai muuten, ei ole relevanttia sen kannalta, onko se totta. Väärinkäyttöpotentiaali ei tee tiedosta virheellistä. Joko geneettisiä eroja on tai ei ole, mutta se selviää sekvenssejä tutkimalla ja selvittämällä, miten älykkyyteen vaikuttavat geenit toimivat, ei väittämien poliittista tarkoituksenmukaisuutta tarkastelemalla.

Ashekenazien ja sefardien sekoittuminen Israelissa laskee edellisen ja nostaa jälkimmäisen populaation keskimääräistä älykkyyttä. Tällä ei ole voimakasta vaikutusta keskiarvoihin, koska kuten sanoit, populaatiot ovat samankaltaisia muuten.

Sensijaan USA:ssa Ashkenazi-juutalaisten ja USA:n anglosaksisen älymystön sekoittuminen todennäköisesti nostaa syntyvän sekapopulaation älykkyyttä. Harjoitustehtäväksi jätetään selvittää miksi näin on.

Ironmistress said...

Tämä juuri on non sequitur, ja lisäksi vielä premissisi ovat väärät. Ashkenazit ja muut juutalaiset eivät ole täsmälleen samanlaisia, koska ashkenazim lähtöpopulaatio on pieni osajoukko koko juutalaisten populaatiosta ja siinä on todennäköisesti ollut eroja sephardim populaatioon nähden.

Askenasheja on noin 80% kaikista maailman juutalaisista. Lähtöpopulaatio ei ole ollut sen pienempi eikä suurempi kuin sefardeillakaan.

Israelin juutalaiset taas eivät ole geneettisesti samoja kuin ashkenazim, vaan diversiteetti on paljon suurempi.

Israelissa askenashit ovat täsmälleen samoja askenasheja kuin Yhdysvalloissa ja Itä-Euroopassakin.

Ashkenazim ja muut juutalaiset jakavat kyllä yhteiset esi-isät, mutta tämä ei kerro mitään; toisella on silti ollut erilainen valintapaine ja populaatio on jaettu kahtia.

Molemmilla on ollut täsmälleen samanlainen valintapaine. Populaatio on jakautunut kahtia sen mukaan, onko eletty pohjoiseurooppalaisessa vaiko eteläeurooppalaisessa kulttuuripiirissä. Mizrat puolestaan ovat eläneet islamilaisessa kulttuuripiirissä.

Ashkenazim keskiarvo, jota kohti poiketaan, on heidän edellisen sukupolvensa keskiarvo, ei juutalaisten tai ylipäätään ihmisten keskiarvo

Mitä pitemmälle aika kuluu, sitä kauempia esivanhempia kohden regressio kohti keskiarvoa tapahtuu.

Mikään sosiaalinen tekijä ei vaikuta suoraan älykkyyden geneettiseen komponenttiin, vaan ainoastaan sen ilmentymiin ja valintapaineeseen.

Mikään geneettinen älykkyyspotentiaali ei pysty tuottamaan hedelmää ilman suotuisia sosiaalisia tekijöitä. ÄO jää väistämättä tällöin alhaiseksi.

Ja sama kääntäen: vähän heikommillakin älynlahjoilla saa mainioita tuloksia, kunhan ulkoiset tekijät ovat suotuisia. Ahkeruus kovankin onnen voittaa.

Sosiaalinen tekijä voi olla olemassa, ja se voi selittää ashkenazim-populaation eroavaisuuden, mutta mitään oikeaa evidenssiä tästä ei ole. Eikä yllä ole edes yhtään toimivaa argumenttia, vaan ainoastaan väittämä että näin on.

Ei sen enempää kuin että kyse olisi genetiikastakaan - varsinkaan kun vertailupopulaatio on olemassa.

En ole eri mieltä, mutta tämähän jo selittää, miksi ashkenazim pienenä populaationa on kehittynyt älykkäämmäksi.

Hankitut ominaisuudet eivät periydy.

Tuollaisten ominaisuuksien arvostaminen on johtanut siihen, että Rabbeilla, pankkiireilla jne. on ollut ashkenazien joukossa enemmän jälkeläisiä kuin tyhjäntoimittajilla.

Tämä puolestaan ei pidä historian valossa paikkaansa. Eniten jälkeläisiä askenasheilla on ollut nimenomaan kaikkein köyhimmillä, sekä niillä, jotka ovat lähteneet mukaan Lubavitcher-liikkeeseen. Samoin kaikkein ultra-ortodoksisimmilla juutalaisilla (jotka puolestaan ovat olleet kaikkein köyhimpiä ja kurjimpia) on ollut eniten jälkeläisiä.

Tämä muuten on tilanne kaikkien uskontojen keskuudessa: kaikkein fanaattisimmat ja konservatiivisimmat ovat aina kaikkein köyhimpiä - ja heillä on aina eniten lapsia. Suomessakin tulevaisuus kuuluu lestadiolaisille - ei suinkaan ateisteille.

Ashekenazien ja sefardien sekoittuminen Israelissa laskee edellisen ja nostaa jälkimmäisen populaation keskimääräistä älykkyyttä. Tällä ei ole voimakasta vaikutusta keskiarvoihin, koska kuten sanoit, populaatiot ovat samankaltaisia muuten.

Niin. Pitkällä aikavälillä nuo erot pyrkivät tasottumaan ja Israelissa keski-ÄO vakiintumaan tuonne 94 pintaan.

Sensijaan USA:ssa Ashkenazi-juutalaisten ja USA:n anglosaksisen älymystön sekoittuminen todennäköisesti nostaa syntyvän sekapopulaation älykkyyttä. Harjoitustehtäväksi jätetään selvittää miksi näin on.

Suattoop olla, voan suattoop olla olemattannii. On muistettava, että kaikkein älykkäimmillä ihmisillä yleensä on myös kaikkein vähimmin lapsia tai he jäävät kokonaan ilman.

Tiedemies said...

Askenasheja on noin 80% kaikista maailman juutalaisista. Lähtöpopulaatio ei ole ollut sen pienempi eikä suurempi kuin sefardeillakaan.

Wikipedialainaus:

However, a 2006 study by Behar et al.,[1], based on high-resolution analysis of haplogroup K(mtDNA), suggested that about 40% of the current Ashkenazi population is descended matrilineally from just four women, or "founder lineages", that were "likely from a Hebrew/Levantine mtDNA pool" originating in the Middle East in the first and second centuries CE.

Jos 40% liki 10 miljoonan populaatiosta on matrilineaalisesti neljän naisen jälkeläisiä, voidaan minusta turvallisesti todeta, että lähtöpopulaatio on ollut tavattoman pieni.

Israelissa askenashit ovat täsmälleen samoja askenasheja kuin Yhdysvalloissa ja Itä-Euroopassakin.

Vaan kun eivät ole, tarkasta faktasi.

Mitä tulee valintapaineeseen, niin juuri juutalaisille valintapaine on ollut älykkyyttä suosiva. Tästä on ihan tutkimustuloksiakin [1], [2]. Ne ovat tietenkin tulkinnanvaraisia, mutta kärsit samanlaisesta hybriksestä kuin Kokkarinen: näytät olettavan, että ennakkoluulo antaa paremman ja luotettavamman vastauksen kysymyksiin kuin data.

[1] referoi artikkelia NATURAL HISTORY OF ASHKENAZI INTELLIGENCE
[2] Lynn & al. ovat tutkineet tätä ilmiötä ja havainneet, että valintapaine selittää eron.

Kannattaa nyt huomata: Minä en väitä, että ero on geneettinen, minä väitän, että ero voi hyvinkin olla geneettinen ja että siitä on jonkin verran evidenssiä. Sensijaan väite, että ero olisi sosiaalinen ja jonkinlaisen "vähemmistön sädekehän" aiheuttama, ei ole mitenkään perusteltu, eikä sen puolesta ole esitetty muuta kuin ennakkoluuloja.

Tiedemies said...

Puutun vielä tuohon "regressio keskiarvoa kohti"- argumenttiin, joka on virheellinen.

Regressio keskiarvo kohti saadaan esiin niinkin yksinkertaisessa mallissa, että oletetaan populaation "yksilön" koostuvan kahdesta bittijonosta. Mitattava "suure" saadaan laskemalla ykköset näiden bittijonojen niistä indekseistä jossa on molemmissa ykkönen. (Siis otetaan AND- bittijonoista, ja katsotaan montako ykköstä on)

Sovitaan, että "jälkeläinen" tuotetaan niin, että otetaan kummaltakin vanhemmalta toinen bittijono ja lisäksi flipataan muutama bitti satunnaisesti.

Tässä ilmenee voimakas regressio kohti keskiarvoa.

Lisätään nyt "valintapaine" ja oletetaan, että "pari" saa sitä enemmän jälkeläisiä, mitä "suurempi" heidän suureensa on.

Regressio kohti keskiarvoa toimii edelleen yksilötasolla; jos vanhemmat poikkeavat populaation keskiarvosta, niin lapset poikkeavat kohti keskiarvoa, mutta kohti populaation keskiarvoa.

Disclaimer: En mene mallista ihan takuuseen tässä, koska simulaationi oli puutteellinen, mutta ilmiö on selvä ja olemassaoleva. Se, että regressio kohti keskiarvoa ymmärretään väärin ja sitä käytetään väärin argumenttina, on tavattoman valitettavaa. Ilmiö on todellinen, mutta sen luonne ei ole maaginen.

Ironmistress said...

However, a 2006 study by Behar et al.,[1], based on high-resolution analysis of haplogroup K(mtDNA), suggested that about 40% of the current Ashkenazi population is descended matrilineally from just four women, or "founder lineages", that were "likely from a Hebrew/Levantine mtDNA pool" originating in the Middle East in the first and second centuries CE.

Tuo pullonkaula on hyvin helposti jäljitettävissä Simon bar Kochban kapinaan 132-135, joka oli hirvittävä katastrofi ja jota seurasi roomalaisten säälimätön kosto. 500 000 (tai 20 miljoonaa, jos luotamme Talmudiin) juutalaista surmattiin ja 60 000 hengissä selvinnyttä myytiin orjiksi. Keisari Hadrianus kielsi yhtäkään juutalaista enää ikinä tulemasta Juudeaan, joka sai uuden nimen Palestiina.

Sekä sefardien, mizrojen että askenashien esi-isät ja esiäidit ovat lähtöisin tästä kapinasta hengissä selvinneiden joukosta. Koska juutalaiset hajotettiin ympäri Rooman valtakuntaa, sefardit ja mizratkaan eivät saaneet alkuaan yhtään sen kummemmasta joukosta. On myös muistettava, että 60% askenasheista ei johda juuriaan tuosta neljän onnekkaan joukosta.

Mutta on myös muistettava, että noin 30% eurooppalaisista voi johtaa juurensa Kaarle Suureen (742-814). Se ei kuitenkaan tarkoita, että eurooppalaisia olisi karolingiajalla ollut vain mitätön joukko tai että lähtöpopulaatio olisi ollut pieni.

"Israelissa askenashit ovat täsmälleen samoja askenasheja kuin Yhdysvalloissa ja Itä-Euroopassakin."

Vaan kun eivät ole, tarkasta faktasi.


Kyllä ovat. Täsmälleen samojen vanhempien jälkeläiset muuttivat niin USA:han 1800- ja 1900-luvuilla kuin sitten Israeliinkin 1900-luvulla.

Mitä tulee valintapaineeseen, niin juuri juutalaisille valintapaine on ollut älykkyyttä suosiva.

Älykkyys ei ole milloinkaan ollut sen enempää valintavaltti kuin mitenkään valintapainetta suosiva tekijä. Ulkonäkö, sosiaaliset ominaisuudet ja fyysiset ominaisuudet ovat kautta aikojen ollut kaikkein paljon tärkeämpiä valintatekijöitä. Nörtit jäävät aina ilman, ja taipumus älykkyyteen periytyy paljon vaikeammin naisen kuin miehen kautta.

Toinen seikka on se, että kaikkein uskonnollisimmat ja köyhimmät lisääntyvät aina voimakkaimmin. Myös askenasheilla.

[2] Lynn & al. ovat tutkineet tätä ilmiötä ja havainneet, että valintapaine selittää eron.

Tuo ei selitä, miksi täsmälleen sama valintapaine ei ole tuottanut samoja tuloksia sefardien ja mizrojen joukossa.

Ironmistress said...

Todettakoon vielä, että Kaarle Suurella oli 18 lasta, joista kuitenkin vain kolme selvisi hengissä aikuisikään saakka, ja hänellä oli täsmälleen neljä lastenlasta (Ludvig Saksalainen, Kaarle Kaljupää, Lothar ja Bernhard).

Kolmasosa eurooppalaisista kuitenkin polveutuu tavalla tai toisella heistä, ja kysymys on kuitenkin monogaamisesta kulttuuripiiristä.

Jenni said...
This comment has been removed by the author.
Ironmistress said...

Jenni kirjoitti:

Sekä sefardien, mizrojen että askenashien esi-isät ja esiäidit ovat lähtöisin tästä kapinasta hengissä selvinneiden joukosta.

Niin ovat, mutta pointti on, että ne ovat eri yksilöt. Palestiinan alueen juutalaisten joukosta selvisi verraten vähän väkeä, joka leviteltiin ympäri maailmaa.


Ja 60% porukasta esiäiti on joku muu. Se ei tarkoita, että kapinasta selvisi hengissä neljä naista (ja epälukuinen määrä miehiä). Se tarkoittaa, että useimpien muiden äitilinjat ovat sammuneet. Naisia on ollut tuhansia, mutta muiden suvut ovat ennemmin tai myöhemmin sammuneet. Ja mitä sisäsiittoisempi jokin populaatio on, sitä todennäköisemmin sukulinjat myös sammuvat ja yksi tai muutama nousee dominoivaksi.

Ashkenazim ja sefardit sekoittuivat toisiinsa jossain vaiheessa jonkin verran, mutta tämä ei poista sitä tosiasiaa, että porukan diversiteetti on tänä päivänä vähintään se, mitä se oli diasporan alussa -- suurempi valintapaineen ja eksogamian vuoksi

Askenasheilla ja sefardeilla on molemmilla ollut sama valintapaine, kiitos uskonnon ja kulttuurin, ja molemmat porukat ovat olleet hyvin endogaamisia.

-- ja siten tämä argumentti populaatioiden "samuudesta" on käänteinen; se, mitä sanot tukee tulkintaa, että perinnöllisiä eroja on, ei suinkaan puhu sitä vastaan.

Ei, vaan juuri päinvastoin. Molemmilla populaatioilla genetiikka on pitkältikin sama ja myös valintapaineet samoja ja molemmat ovat olleet hyvin endogaamisia yhteisöjä. Silti ero on valtava. Mizroilla keskimääräinen ÄO on vielä alempi kuin sefardeilla.

Miksi tämä ero? Saksasta ei ole niin pitkä matka Espanjaan, etteikö siellä olisi tapahtunut ristiinnaintia askenashi- ja sefardipopulaatioiden välillä.

Lisäksi monet niistä perinnöllisistä sairauksista, jotka ashkenazien joukossa ovat yleisemmät, ovat tutkimusten mukaan heterotsygootteina yhteydessä korkeampaan älykkyyteen.

Kuten mitkä?

Sefardien joukossa valintapaine oli olennaisesti erilainen kuin Ashkenazien, puhumattakaan muista.

Kuten missä? Millä tavoin erilainen?

Ashkenazit eivät saaneet käytännössä missään omistaa maata.

Näin pääsääntöisesti maanviljely on hyvin nöyrän ja vaatimattoman ihmisen elämäntapa. Rahanlainaajaksi, kauppiaaksi tai pankkiiriksi ei ajauduta; sellaiseksi hakeudutaan.

Siellä, missä feodalismi puolestaan oli vallitseva hallintomuoto, kaikki maanomistajat puolestaan olivat aatelisia. Loput väestöstä olivat maaorjia. Puola esimerkiksi oli tällainen; ja Puolassa lähes koko porvaristo oli juutalaista. Ei siksi, että heillä olisi ollut porvarisgenetiikka tai että heidän genetiikkansa olisi suosinut porvariammatteja, vaan siksi, että he olivat sääty-yhteiskunnan ulkopuolinen ryhmä, ja aateliset tarvitsivat heitä kyetäkseen alistamaan muun kansan maaorjikseen. Hajota ja hallitse.

Se, kuinka paljon genetiikka vaikuttaa älykkyyteen ja kuinka paljon ympäristö, on jatkuvasti kiistelty aihe, mutta varmuudella geneettinen komponentti on pelkkää taipumusta.

Taipumus puolestaan ei kehity, jollei sitä harjoita. Jos meillä on populaatio A, jolla on sama genetiikka kuin populaatio B:llä, ja pelkkä idlaus tuottaa tuloksen X, ja harjoittaminen tuloksen X+Y, niin populaatiolla A, joka arvostaa kyseisen ominaisuuden tuottamia hyötyjä, on todennäköisemmin korkeampi tulos X+Y kuin populaatiolla B, joka pääsee idlaamalla vain tulokseen X, vaikka pohjagenetiikka on sama.

Ei kukaan ole seppä syntyessään.

Tiedemies said...

(Edellisen kommentin kirjoitin minä; sattui pieni kämmi tunnusten kanssa.)

Inttäminen on turhaa. Lue se teksti, edes abstrakti. Väität loputtomiin asiasta, josta selvästikään et ole kunnolla perillä.

Jos et ymmärrä, miksi se, että 40%:lla naisista esiäiti on yksi neljästä yksilöstä, on merkki merkittävästä geneettisestä pullonkaulasta, niin keskustelua on turha jatkaa.

Ironmistress said...

Niin. Siinä tekstissä oli olettamuksia, ehdotuksia ja päätelmiä, jotka voivat olla oikeita tai voivat olla vääriä. Siinä ei tehty eroa kausaation ja korrelaation välille. Aivan yhtä lailla voitaisiin ehdottaa, että samat geenit, jotka aiheuttavat taipumuksen skitsofrenialle, aiheuttavat myös poikkeuksellista matemaattista lahjakkuutta (meillä on isän suvussa molempia.) Kuitenkaan ei tiedetä, onko kyse kausaatiosta vai korrelaatiosta. Ainoa, mikä on eristäytyneessä populaatiossa geneettisesti varmaa, on iso joukko perinnöllisiä sairauksia.

Älykkyys sellaisenaan on pelkkä taipumus. Se ei kehity, ellei sitä harjoita. Jos kulttuuri ei suosi älykkyyttä - kuten se ei Suomessa suosinut 1900-luvulle saakka, kansakunta ei myöskään tuota älykköjä. Jos se suosii, tuloksena on Nokia.

Suomalaisten koululaisten keskimääräiseksi ÄO:ksi on arvioitu 107-110. Ruukinmatruuna itsekin on monasti sanonut, että lapsemme ovat fiksumpia kuin me itse. Tarkoittaako se, että suomalaisten genetiikka on kummasti kohentunut toisen maailmansodan jälkeen (suomalaisten keski-ÄO on 99)? Ei. Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset ovat nyt käyttämässä sitä geneettistä potentiaalia täysin mitoin, mikä heillä on tähän saakka ollut.

Toisin oli sata vuotta sitten, jolloin koulutusta halveksittiin ja katsottiin, että kouluista tulee vain neitimäisiä herranketkuja ja puoliherroja, jotka eivät kelpaa oikeisiin töihin. Silloin mentiin suoraan kiertokoulusta töihin ja kuten äidinisä, hengenvaarallisiin sellaisiin, jungmanniksi purjelaivalle. Hän pääsi kyllä kiertämään maapallon ja oppi jos jonkinlaisia käytännön taitoja, mutta kirjaviisauden ja ÄO:n kanssa oli sitten niin ja näin. Se ei kuitenkaan estänyt häntä perustamasta perhettään ja pukkaamasta geenejään eteenpäin.

Varmuudella tiedämme, että askenasit ovat kautta aikojen arvostaneet koulutusta ja opintielle lähtemistä, ja todella käyttäneet sen koko intellektuaalisen potentiaalinsa. Sefardit ilmeisestikään eivät. Ja tässä on se pullonkaula, ei suinkaan genetiikassa.

Tiedemies said...

Minusta tässä ei ollut kyse mielipiteistä vaan tosiasioista; en kiistele sosiaalisesta tulkinnasta, kausaatiosta tai merkityksestä, vaan siitä, viittaako evidenssi geneettiseen eroon. Argumentissasi oli virheitä.

Pahoittelen vähän ikävää sävyäni. Tekstisi ovat usein ansiokkaita, mutta tyylisi antaa usein ymmärtää jotain enemmän kuin mitä on totta. Autoritatiivinen tyylilaji vetoaa selvästi moniin lukijoihin ja sinulla selvästi on laajat tiedot monista asioista, mutta juuri siksi virheiden ja virhepäätelmien esiintuominen on tärkeää.

Väittämät, jotka siis ovat tosiasioita, joita mielestäni et myöntänyt, ovat:

-Ashkenazit poikkeavat sefardeista geneettisesti ja tästä on dataa. Se, että heillä on yhteinen historia noin 2000 vuoden takaa, ei muuta tosiasioita: porukka hajosi osiin tuolloin ja voimakkaan endogamian (juuri sitä se matrilineaalinen pullonkaula kertoo: vain muutama ulkopuolinen nainen on tullut ashkenazien joukkoon äideiksi!) lisäksi se porukka, josta geenivirtaa sisäänpäin on ollut, on ollut eri populaatio ja eri sosiaaliluokka "isäntäpopulaatiossa" sefardeilla ja ashkenazeilla.

- Toinen väittämä on, että israelin ashkenazim on paljolti eri populaatiota kuin USA:n ashkenazim. Tämä johtuu siitä, että Israelin virallisessa tilastoinnissa ashkenaziksi tilastoidaan eri tavalla. Et viitsinyt ilmeisesti tarkastaa tätä tietoa itse, mikä on mielestäni anteeksiantamatonta, ottaen huomioon millaisena judaismin ja juutalaisuuden asiantuntijana esiinnyt.

- Kolmas liittyi argumenttiisi, ei niinkään tosiasioihin: Geneettinen ero on todellinen ja lisäksi Lynn/Vanhasen käyttämä tulos 94 on koko israelin populaatiosta, se on kyseenalaisin tavoin laskettu, eikä ole minkäänsuuntaista evidenssiä sen suuntaan että itäeurooppalaista tai USA:n ashkenazi-populaatiosta peräisin olevien jälkeläiset olisivat jotenkin alkaneet Israelissa muistuttaa enemmän keskiarvoa kuin yleistä ashkenazien älykkyysprofiilia. Tämä oli tarkoitushakuinen väärintulkinta virheellisestä mittaustuloksesta.

Pyydän kohteliaasti: Tarkasta lähteesi. Minähän voin olla väärässä, mutta sen osoittamiseksi tarvitaan muutakin kuin autoritäärinen väittämä "IM on puhunut".

Ironmistress said...

Tiedemies, näiden vuosien varrella ruukinmatruuna on oppinut tärkeän säännön: look at the obvious first. Älä selitä synnynnäiseksi mitään sellaista, mikä voidaan selittää hankituilla ominaisuuksilla. Varsinkaan silloin, jos on olemassa verrokkiryhmä, kuten tässä tapauksessa sefardit.

Ei ruukinmatruunan oma ÄO ole genetiikkaa kuin isän puolelta. Paljon enemmän se on sitä, että hän oppi lukemaan omin päin kolmivuotiaana ja vanhemmat sitten myös kannustivat häntä lukemaan, opiskelemaan ja kehittämään itseään. Äipän suvun puolella kaikki ovat muutamaa yrittäjää ja merikapteenia lukuunottamatta enemmän tai vähemmän keskinkertaisuuksia. Jos vanhemmat olisivat lannistaneet hänet ja kehottaneet leikkimään kotia tai olemaan kaunis, niin tuskinpa hän olisi myöskään kehittynyt ÄO:ltaan keskimääräistä korkeammaksi.

Taipumuksia pitää harjoittaa. Vaikka kuinka olisi Matti Nykänen ja toteaisi, että lahjattomat treenaa, niin vain ankaralla treenauksella lahjat kehittyvät. Ruukinmatruuna tietää tämän myös aktiiviurheílijan uraltaan, ja hän on myös vanhoilla päivillään tehnyt uuden SM-tason uran. Ei lahjakkuudella, vaan harjoittelulla. Treeniä, treeniä ja treeniä.

Ankaralla treenillä täysin lahjatonkin voi tulla keskinkertaisuudeksi. Mutta keskinkertainenkin silti osaa.

Me tiedämme, että afrikkalaisilla on keskimäärin 15 p alempi ÄO kuin eurooppalaisilla. Johtuuko tämä genetiikasta? Kyllä ja ei. Tärkein syy on siinä, että a) afrikkalaisten keskuudessa ei arvosteta opiskelua, itsekuria eikä pitkäjänteisyyttä - se on "acting whitey" - ja b) afrikkalaisilla perheet ovat rikkinäisiä ja jäsentymättömiä ja miehet hyperseksuaalisia. Pelkästään jo riittävä rintaruokinta lisää vauvan ÄO:ta jopa seitsemällä pisteellä. Mitä ehjempi ja tiiviimpi perhe, ja mitä tiiviimmin isä on läsnä kasvatuksessa, sitä paremman startin lapsi saa älyllisesti. Ja kuten todettu, ruukinmatruunalle itselleen isä on elämän tärkein mies.

No. Afroilla on rikkinäiset perheet, opintielle lähteminen on acting whitey, naiset halveksivat miehiään eivätkä isät ota vastuuta perheestään, ja sukupuolielämä aloitetaan varhaisteininä, ja väkivaltaisuutta ja machismoa arvostetaan. Keskimääräinen ÄO jää sinne 85 pintaan ja afroja on enemmän vankiloissa kuin yliopistoissa.

Tästä surullisesta säännöstä on yksi poikkeus, ja se on Länsi-Intia. Länsi-intialaiset mustat arvostavat samoja asioita kuin valkoiset ja kouluttautuvat. Syy on kulttuurissa: Länsi-Intian maat ovat olleet Britannian siirtomaita, ja orjuuden loputtua länsi-intialaiset ovat omaksuneet nopeasti brittiläiset arvot ja kulttuurin. Niinpä Yhdysvaltoihin muuttaessaan he pärjäävät paljon paremmin kuin synnynnäiset natiiviamerikkalaiset.

Mietitäänpä sitten eroa askenashien ja sefardien välillä. Portugali ja Espanja kävivät liki 800 vuoden ajan reconquistaa muslimeja vastaan. Juutalaiset joutuivat kahden tulen väliin: toisaalta etelässä olivat uskonkiihkoiset berberit (almoravidit ja almohadit), toisaalta pohjoisessa katoliset espanjalaiset, länsigoottien jälkeläiset. 1100-luvun jälkeen, joka oli Espanjan juutalaisuuden kulta-aikaa, sefardien olo muuttui todella tukalaksi. Fanaattiset berberit vihasivat heitä, ja espanjalaiset pitivät heitä todella epäluotettavina (he olivat aikoinaan 711 kutsuneet arabit hyökkäämään Espanjaan) ja reconquistan jälkeen heidät kertakaikkiaan ajettiin maaan alle - ne, jotka eivät 1492 lähteneet maanpakoon, jotuivat Espanjan inkvisition kynsiin. Elämä muuttui kertakaikkiaan selviytymistaisteluksi. Siinä ei paljoa opintielle lähdetä. Kulttuuri ei suosinut älykkyyttä, sillä tällaisessa tilanteessa älykkyys on varma tapa joutua ikävyyksiin.

Askenasheilla oli parempi tuuri. Monissa maissa heillä oli etuoikeutettu asema (kuten Puolassa), ja pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan maissa he saivat olla suunnilleen vapaasti. Tämä vapaus ja usein jopa etuoikeudet varmasti suosivat opintielle lähtemistä ja hankkiutumista ammatteihin, joissa älykkyydestä on hyötyä. Kulttuuri suosi älykkyyden kehittämistä.

Ironmistress said...

Mietitäänpä vielä suomenruotsalaisia. Genetiikka on sama, mutta on olemassa erikseen bättre folk ja sämre folk. On vaikeaa kuvitella, missä suomenkielisellä alueella olisi ollut yhtä köyhää ja kurjaa kuin Pohjanmaan kalastusvaltiaisilla rannikkoseuduilla - eikä ympäristö kertakaikkiaan suosi älyllisiä harrastuksia. Etelän kaupungeissa on toisin - ja yhä edelleen Suomen aatelin kieli on ruotsi.

Niinpä Etelän kaupunkien bättre folk dominoi kulttuuria ja talouselämää sekä politiikkaa - Svenska folkpartiet on nimenomaan etelän rantahurrien puolue, kun taas Pohjanmaan ruotsinkielinen kulttuuri on enemmän raggari- ja karvanoppapainotteista.

Jälleen, look at the obvious first. Vaikka Freudenthalin jälkeläiset kuinka puffaisivat omaa genetiikkaansa ja sen selektiivisyyttä, geneettisiä eroja ruotsinsuomalaisten ryhmien välillä ei juurikaan ole. Kyse on siitä, miten sen potentiaalin kykenee käyttämään.

Ja Freudenthal tanssii varmasti hamboa haudassaan kun on nähnyt suomenkielisen pääoman - eritoten Nokian - nousun. Turaaneistahan ei pitänyt olla mihinkään...?

Ironmistress said...

Asiassa on vielä yksi pointti, jota kukaan ei ole esittänyt. Ruukinmatruuna itsekin tajusi sen vasta, kun hän alkoi opiskelemaan hepreaa.

Askenashijuutalaiset ovat perinteisesti eläneet kulttuureissa, joissa he ovat joutuneet omaksumaan kaksi lukutaitoa: heprean ja isäntäkielensä. Hepreaa kirjoitetaan konsonanttikirjoituksella oikealta vasemmalle: indoeurooppalaisia kieliä vasemmalta oikealle roomalaisilla (tai kyrillisillä) kirjaimilla, joissa on vokaalit mukana.

Nämä kaksi erilaista kirjoitustapaa - toisaalta oikealta vasemmalle ilman vokaaleja, ja toisaalta vasemmalta oikealle vokaalien kanssa, kehittävät visuospatiaalista kognitiota aivan mielettömästi. Ruukinmatruuna on itsekin huomannut asian!

Heprealaisen aakkoston 22 konsonanttia on helppoa oppia, mutta lukeminen ilman vokaaleja on vaikeaa; roomalaisissa kirjaimissa on Suomessa 30 aakkosta. Jos on koko ikänsä käyttänyt vain roomalaisia kirjaimia, kognitio on hyvin yksipuolista.

Sefardeilla oli tämä ongelma. Sen jälkeen kun heidät heitettiin ulos Espanjasta (tai ajettiin maan alle), isäntäkulttuureissa suosittiin kirjoittamista oikealta vasemmalle. Arabialainen teksti kirjoitetaan oikealta vasemmalle kuten heprealainenkin. Se ei kehitä kognitiota lainkaan samalla tavoin kuin se, että joutuu tekemään homman molempin suuntiin.

Ruukinmatruuna muistaa myös toisen jutun koulunpenkinkulutusajoiltaan. Silloin kun proffa halusi v*uilla, hän käytti tentissä amerikkalaisia naulajalkamittoja ja halusi vastaukset naulajalkamitoissa. Yök. Mutta se, että joutui SI-mittojen sijaan käyttämään jenkkimittoja, kehitti omalla tavallaan kognitiota. Kun joutuu tekemisiin kahden eri systeemin kanssa ja molemmat on kyettävä hanskaamaan, ajattelu kehittyy aivan eri tavalla kuin jos joutuu tekemisiin vain yhden systeemin kanssa.

Askenashijuutalaiset olivat monella tapaa etuoikeutetussa asemassa kuin sefardit: Espanjan inkvisitio ei ollut kiva instituutio, ja muslimit ovat kaikista dhimmeistä kohdelleet aina juutalaisia kaltoimmin. Sefardit eivät myöskään kohdanneet samanlaisia haasteita kuin askenashit. Tämä omalta osaltaan ei kehittänyt kulttuuria älyllispositiiviseen suuntaan.

Markku said...

Ruukinmatruuna ei nyt suostu ymmärtämään mitä evidenssi on. Hänen anekdoottipohjainen järkeilynsä ei itsessään riitä suuriin joukkoihin yleistämiseen.

G-faktori eli älykkyystestien keskinäisen korrelaation selittävä tilastollinen faktori, korreloi merkittävästi muuhunkin kuin kirjaviisauteen, toisin kuin Ruukinmatruuna näyttäisi olettavan. Sen on esimerkiksi havaittu korreloivan päätöksentekonopeuteen reaktionopeustesteissä, jotka ovat niin yksinkertaisia, että kirjaviisaus ei vaikuta niihin mutta toisaalta riittävän monimutkaisia, että kyse ei ole pelkästä ärsyke-reaktio -sekvenssistä.

Evidenssiä g-faktorin periytyvyydestä on saatu kaksostutkimuksilla. Sen heritabiliteetti vaihtelee 40 ja 80 prosentin välillä. Mielenkiintoinen seikka on, että se on pienimmillään nuorena ja kasvaa vanhemmiten. Tuo saattaisi johtua siitä ikääntyessään ihmiset ovat vapaampia valitsemaan itselleen taipumuksiaan vastaavan ympäristön.
(Ruukinmatruuna kun rakastaa vanhoja sanontoja, niin otettakoon esille tämä: Ei kannettu vesi kaivossa pysy).

Tiedemies said...

Anteeksi nyt vaan, mutta selitykset ovat arvottomia evidenssiin nähden.

Tulkinnalla ei ole merkitystä; se, ovatko ashkenazit perinnöllisistä syistä älykkäämpiä, on riippumaton siitä, miten jotkut tätä mahdollista tosiasiaa tulkitsevat. Sillä, mikä muu asia vaikuttaa älykkyyteen, on yhtä lailla merkityksetöntä. Tosiasia on, että ashkenazien geneettinen profiili poikkeaa muista valkoihoisista ja myös muista juutalaisista. Tätä ei muuta mikään argumentti.

Kolme-sigman kohdalla on populaatiossa hiukan alle 0.3 prosenttia väestöstä, kahden sigman kohdalla noin 5 prosenttia. Ashkenazien jakauma on kokonaisen keskihajonnan verran oikealla muusta valkoihoisesta populaatiosta.

Se tarkoittaa, että siinä, missä neljän keskihajonnan kohdalla - IM:n suosima inflaatio-ÄO on tällöin 196 - on noin 60 000 valkoihoista, niin ashkenazi-juutalaisia on heistä liki puolet.

Tässä on yksi epäsuora todiste: Jos tällainen ero on ympäristöstä lähtöisin, niin se olisi kaikenlaisten koulujärjestelmien ja sosiaali-insinöörien graalin malja. Miksi missään päin maailmaa ei ole koulujärjestelmää tms, eikä mikään kansakunta tai pienempi ryhmä ole kyennyt kopioimaan ashkenazim strategiaa?

puolimieli said...

Tämä sama keskustelu käytiin jo tuon Juutalaisefekti-kirjoituksen kommenteissa. Valitettavasti Matruuna on nytkin toistanut samoja asia- ja päättelyvirheitä kuin tuossa vanhassa ketjussa. Lisäksi hän heiluttelee natsikorttia, mitä en odottaisi häneltä. (Saksalaisen älykkyystutkijan Volkmar Weissin mukaan natsit kielsivät ÄO-testit, kun huomasivat juutalaisten loistavan niissä. Siten ÄO-tulosten perinnöllisyyden kiistäjät tavallaan asettuvat natsien puolelle, kun taas "jensenistit" ovat antinatseja!)

Toistan nyt muutaman faktan:

- Askenaasit eivät ole geneettisesti sama populaatio kuin muut sefardit ja muut juutalaiset. Jokainen näistä on oma geneettisesti eriytynyt populaationsa. Muun väittäminen on huuhaata.

- ÄO:n heritabiliteetti teollistuneissa maissa on aikuisilla hyvin suuri; geenit selittävät ÄO:sta selvästi suuremman osan kuin ympäristötekijät. Jos yksittäisen henkilön onkin mahdollista nostaa ÄO:taan tiukalla harjoituksella, tämä on irrelevanttia heritabiliteetin kannalta. Heritabiliteetilla tarkoitetaan geenien selitysvoimaa koko populaation tasolla, jolloin yksittäisen henkilön mahdollisesti manipuloitu ÄO hukkuu massaan.

- Se, miten synnyinlahjanaan saamaansa älykkyyttä käyttää, ei riipu vain satunnaisista ympäristötekijöistä. Myös esimerkiksi ahkeruus on merkittävissä määrin perinnöllinen ominaisuus. Oma ja vanhempien synnynnäinen taipumus ahkeruuteen auttaa saamaan myös synnynnäisestä älykkyydestä enemmän irti.

- ÄO ei selitä pelkästään akateemisesti koulutettujen henkilöiden menestystä. ÄO on paras yksittäinen työsuorituksen laatua ennustava tekijä. Rekkakuski, jolla on korkeampi ÄO, on työssään todennäköisesti parempi kuin matalamman ÄO:n omaava rekkakuski.

- Lynnin arvioon Israelin keski-ÄO:sta (94) tulee suhtautua hyvin skeptisesti. Lukekaa Tiedemiehen toisessa kommentissaan linkittämä kritiikki. Missään tapauksessa tuon lukuarvon perusteella ei tulisi tehdä vahvoja johtopäätöksiä Matruunan tapaan.

- Se, että askenaaseista 40 prosenttia polveutuu neljästä kantaäidistä, on eri asia kuin väite, että eurooppalaisista 30 prosenttia tms. on Kaarle Suuren jälkeläisiä jotakin kautta. 40 prosentilla askenaasinaisista on isoisoisoisoiso...äitinä jokin noista neljästä kantaäidistä. Sen sijaan 30 prosentilla eurooppalaisista miehistä ei missään tapauksessa ole Kaarle Suuri isoisoisoisoiso...isänä. Matruuna sotkee asioita tässä. Juutalaisten kantaäitien kontribuutio nykyjuutalaisten genetiikkaan on äärettömän paljon suurempi kuin Kaarle Suuren nykyeurooppalaisiin nähden.

- Yllä sanotusta huolimatta uusin tutkimus on osoittanut perättömäksi sen väitteen, että askenaasit olisivat erityisen sisäsiittoinen kansa. Muut eurooppalaiset, esimerkiksi yleensä pohjoiseurooppalaiset, ovat askenaaseja sisäsiittoisempia. Tämä johtunee siitä, että askenaasien perustajapopulaatioon kuului sekä Lähi-Idästä että Euroopasta tulleita yksilöitä, kun taas kantaeurooppalaisten esivanhemmat olivat homogeenisempi joukko. Tiedemies viittaa yllä Cochranin, Hardyn ja Harpendingin artikkeliin askenaasien älykkyydestä. Siinä esitetään hypoteesi askenaaseissa yleisten perinnöllisten neurologisten sairauksien yhteydestä korkeampaan älykkyyteen. He väittävät, että askenaasien vähäinen sisäsiittoisuus todistaa sen puolesta, että kyseisten sairauksien yleisyys ei voi johtua sisäsiittoisuudesta vaan luonnonvalinta on suosinut noita sairauksia niihin heterotsygootteina liittyvän älykkyysvaikutuksen vuoksi. Tämä teesi on hieman fantastinen, mutta siinä on se hyvä puoli, että sen todenperäisyys on helposti testattavissa empiirisesti.

- Siitä, että nykyisessä vauraassa teollis-sosiaalidemokraattisessa yhteiskunnasssa alemmat yhteiskuntaluokat saavat enemmän jälkeläisiä kuin ylemmät yhteiskuntaluokat, ei pidä tehdä päätelmiä aiempina aikoina vallinneista syntyvyystrendeistä. Esim. kirkonkirjojen perusteella tehdyt analyysit viittaavat siihen, että alemmat luokat ovat historiallisesti olleet jatkuvassa sukupuuton kierteessä korvautuen hedelmällisempien ylempien luokkien säätypudokkailla.

Ironmistress said...

Markku kirjoitti:
Evidenssiä g-faktorin periytyvyydestä on saatu kaksostutkimuksilla. Sen heritabiliteetti vaihtelee 40 ja 80 prosentin välillä. Mielenkiintoinen seikka on, että se on pienimmillään nuorena ja kasvaa vanhemmiten. Tuo saattaisi johtua siitä ikääntyessään ihmiset ovat vapaampia valitsemaan itselleen taipumuksiaan vastaavan ympäristön.
(Ruukinmatruuna kun rakastaa vanhoja sanontoja, niin otettakoon esille tämä: Ei kannettu vesi kaivossa pysy).


Niin. Jos niitä taipumuksia ei ylläpidä vanhemmiten, niin kyllä ne ruostuvat. Use it or lose it, voitaisiin tähän sanoa.

Tämän voi todeta kenestä tahansa ex-urheilijasta, joka on kurinalaisen ja kieltäymyksiä täynnä olleen nuoruutensa jälkeen päättänyt vähän ottaa menetettyä takaisin siinä 20 ja 35 välillä.

Täsmälleen sama pätee älyllisiin taipumuksiin. Jos niitä ei harjoita säännöllisesti, ne ruostuvat. Ruukinmatruuna esimerkiksi tykkää ratkoa kryptoja, pelata canastaa ja tehdä merkintälaskua kuivalla maalla.

Jos elämän täyttää nurkkajumala ja ne merkonomijutut, niin varmaa on että myös se aivolihas veltostuu ajan myötä.

Ironmistress said...

Tosiasia on, että ashkenazien geneettinen profiili poikkeaa muista valkoihoisista ja myös muista juutalaisista.

Erot muihin juutalaisiin ovat vähäisemmät kuin muihin valkoihoisiin, kiitos sisäsiittoisuuden. Enemmän kuin ketään muita, askenashien geneettinen profiili muistuttaa sefardeja. Miksi he eivät ole tuottaneet Barukh Spinozan jälkeen juurikaan älyn jättiläisiä?

(Oletko muuten ikinä yrittänyt kosher-dieettiä, ja katsonut, miten siinä ravinnonsaanti painottuu?)

Tässä on yksi epäsuora todiste: Jos tällainen ero on ympäristöstä lähtöisin, niin se olisi kaikenlaisten koulujärjestelmien ja sosiaali-insinöörien graalin malja.

Niinhän se onkin. Ja juuri siksi Suomessakin on tapahtunut Nokia-ilmiö. Sitä ei olisi tapahtunut ilman peruskoulujärjestelmää, joukko-oppia ja tehokasta kieltenopetusta.

Miksi missään päin maailmaa ei ole koulujärjestelmää tms, eikä mikään kansakunta tai pienempi ryhmä ole kyennyt kopioimaan ashkenazim strategiaa?

Suomi on hyvää vauhtia tulossa perässä, samoin Singapore. Singapore yrittää asiaa eugeniikan kautta, Suomi puolestaan koulujärjestelmän. Toistaiseksi Suomi on saanut parempia tuloksia.

Suomi on jatkuvasti rankattu tutkimuksissa maailman parhaaksi koulujärjestelmänsä osalta, ja tulokset puhuvat puolestaan: suomalaisten koululaisten keskimääräiseksi ÄO:ksi on saatu 107-110. Ei ole sattumaa, että Linux on lähtöisin juuri Suomesta.

Genetiikka ei selitä Flynn-efektiä, ympäristötekijät selittävät.

On vain ikävää, että meillä päättäjät ovat tyhmempiä kuin hallintoalamaiset. Goyishe kop, voisi ruukinmatruuna todeta eräistä päättäjistämme.

Ironmistress said...

Tiedemies kirjoitti:

- Askenaasit eivät ole geneettisesti sama populaatio kuin muut sefardit ja muut juutalaiset.

Niin no, ainakaan oheiset tutkimukset eivät pitäneet askenaseja mitenkään geneettisesti "eriytyneenä" populaationa, vaan paljon lähempänä toisiaan kuin eurooppalaisia yleensä.

- ÄO:n heritabiliteetti teollistuneissa maissa on aikuisilla hyvin suuri; geenit selittävät ÄO:sta selvästi suuremman osan kuin ympäristötekijät.

Tuo yksinkertaisesti ei pidä paikkaansa. Flynn-efekti on todellinen ilmiö; keskimääräinen ÄO on teollisuusmaissa kasvanut liki 20 pisteellä 2MS jälkeen, ja vuonna 1932 testatuista normaaliälyisistä liki kolmasosa olisi tänään lievästi vajaamielisiä. Ja jos pelkästään jo jatkettu rintaruokinta lisää ÄO:ta 5-7 pistettä - no, jiddishe mam on käsite.

Jos yksittäisen henkilön onkin mahdollista nostaa ÄO:taan tiukalla harjoituksella, tämä on irrelevanttia heritabiliteetin kannalta.

Kun kokonainen kansa on tehnyt sitä vuosisatojen ajan, lopputulos on tiedossamme. Kulttuurievoluutio on aivan samanlainen truismi kuin biologinenkin evoluutio.

esimerkiksi ahkeruus on merkittävissä määrin perinnöllinen ominaisuus.

Niin, ahkeralla äidillä on laiskat lapset ja laiskalla äidillä ahkerat.

Oma ja vanhempien synnynnäinen taipumus ahkeruuteen auttaa saamaan myös synnynnäisestä älykkyydestä enemmän irti.

Enemmän kuin ahkeruus asiaan vaikuttaa motivaatio. (Kyllä laiska kaikkein ahkerin on, kun vain ryypyn saa.)

ÄO ei selitä pelkästään akateemisesti koulutettujen henkilöiden menestystä. ÄO on paras yksittäinen työsuorituksen laatua ennustava tekijä. Rekkakuski, jolla on korkeampi ÄO, on työssään todennäköisesti parempi kuin matalamman ÄO:n omaava rekkakuski.

Tai sitten ei. Huippuälykkäillä on paha taipumus kompastua omaan näppäryyteensä.

Se, että askenaaseista 40 prosenttia polveutuu neljästä kantaäidistä, on eri asia kuin väite, että eurooppalaisista 30 prosenttia tms. on Kaarle Suuren jälkeläisiä jotakin kautta. 40 prosentilla askenaasinaisista on isoisoisoisoiso...äitinä jokin noista neljästä kantaäidistä. Sen sijaan 30 prosentilla eurooppalaisista miehistä ei missään tapauksessa ole Kaarle Suuri isoisoisoisoiso...isänä.

Y-kromosomi periytyy vain miehen kautta.

askenaasien älykkyydestä. Siinä esitetään hypoteesi askenaaseissa yleisten perinnöllisten neurologisten sairauksien yhteydestä korkeampaan älykkyyteen.

Neurologisilla sairauksilla ei ole kausaatiota eikä korrelaatiota korkeamman älykkyyden kanssa. Sisäsiittoisuudella sensijaan on.

He väittävät, että askenaasien vähäinen sisäsiittoisuus

Juutalainen tautiperintö on vielä enemmän klassikko geneetikkojen keskuudessa kuin suomalainen.

todistaa sen puolesta, että kyseisten sairauksien yleisyys ei voi johtua sisäsiittoisuudesta vaan luonnonvalinta on suosinut noita sairauksia niihin heterotsygootteina liittyvän älykkyysvaikutuksen vuoksi. Tämä teesi on hieman fantastinen, mutta siinä on se hyvä puoli, että sen todenperäisyys on helposti testattavissa empiirisesti.

Miksi sama luonnonvalinta ei ole suosinut asiaa sefardien keskuudessa?

Esim. kirkonkirjojen perusteella tehdyt analyysit viittaavat siihen, että alemmat luokat ovat historiallisesti olleet jatkuvassa sukupuuton kierteessä korvautuen hedelmällisempien ylempien luokkien säätypudokkailla.

Ruukinmatruuna on tehnyt aika laajalti sukututkimusta, eikä voi vetää tuota johtopäätöstä sen enempää äippänsä kuin isukkinsakaan suvusta. Hän on kyennyt selvittämään kaikkien neljän isovanhempien sukua 1700-luvun alkuun saakka.

Markku said...

Genetiikka ei selitä Flynn-efektiä, ympäristötekijät selittävät.

Mutta kertooko Flynn-efekti todellisesta älykkyyden noususta vaiko vain tottumisesta noihin testeihin? Toisin sanoen, ovatko eri sukupolvien saamat testitulokset vertailukelpoisia keskenään?

Ainakin matematiikan kouluoppikirjojen sisältöjä on jatkuvasti karsittu ja yksinkertaistettu. (Jos oppilasaines on todella tullut älykkäämäksi, niin sen on täytynyt laiskistua vielä enemmän. Puistattaa ajatellakin millaisia velliperseitä nämä nykyajan peruskoulun sataseiskat ovat verrattuna minun aikojeni satasiin.)

Itse asiassa, koska raakapisteet testeissä ovat nousseet yhden keskihajontayksikön verran sukupolvessa, väestön älykkyystason olisi pitänyt vastata nykyajan debiilejä isovanhempiemme nuoruudessa. Ainakin minun isovanhempani vaikuttivat aivan normaaliälyisiltä. Harva kliinisen älyllisen jälkeenjääneisyyden kriteerit täyttävä kykenisi pyörittämään omaa autokorjaamoa, kuten äidinisäni teki.

Arvelen, että väestön parantanut suorituskyky älykkyystesteissä johtuu suurimmaksi osaksi testitulosinflaatiosta eikä yleisestä kognitiivisen suorituskyvyn paranemisesta.

puolimieli said...

Tiedemies kirjoitti:

- Askenaasit eivät ole geneettisesti sama populaatio kuin muut sefardit ja muut juutalaiset
.

Niin no, ainakaan oheiset tutkimukset eivät pitäneet askenaseja mitenkään geneettisesti "eriytyneenä" populaationa, vaan paljon lähempänä toisiaan kuin eurooppalaisia yleensä
.

Siteeraat siis minun viestiäni, et Tiedemiehen. Askenaasien eriytymisellä tarkoitan nimenomaan sitä, että heillä on paljon vain heille tyypillisiä alleelleja, minkä vuoksi he muodostavat oman, muista eurooppalaisista erottuvan geneettisen klusterinsa. Ks. tämä tutkimus.

Suomalaiset muodostavat muista eurooppalaisista poikkeavan geneettisen klusterin osittain samanlaisista syistä kuin askenaasit: eurooppalaisittain osin poikkeukselliset kantavanhemmat (uralilainen perimä), endogamia ja geneettinen ajautuminen. Suomalaiset ovat kuitenkin huomattavasti sisäsiittoisempia kuin askenaasit.

Tuo [ÄO:n suuri heritabiliteetti] yksinkertaisesti ei pidä paikkaansa. Flynn-efekti on todellinen ilmiö; keskimääräinen ÄO on teollisuusmaissa kasvanut liki 20 pisteellä 2MS jälkeen, ja vuonna 1932 testatuista normaaliälyisistä liki kolmasosa olisi tänään lievästi vajaamielisiä.

Flynn-efekti ei millään tavalla ole ristiriidassa ÄO:n suuren heritabiliteetin kanssa. ÄO:n heritabiliteetti oli suuri jo vuonna 1932. Cyril Burt arvioi kaksostutkimusten perusteella 1940-luvulla, että ÄO:n heritabiliteetti on 77 prosenttia. (Burtin on sittemmin väitetty vetäneen hatusta joitakin tutkimustuloksiaan, mutta myöhemmät kaksostutkimukset ovat antaneet aivan samanlaisia lukemia.)

Flynn-efektiä voi verrata ihmisten pituuden muutoksiin. Pituuden heritabiliteetti on vielä vahvempi kuin ÄO:n, noin 90 prosenttia. Sata vuotta sitten eurooppalaiset lienevät olleet keskimäärin lähes kymmenen senttiä lyhyempiä kuin nyt (minulla ei ole tarkkoja lukuja tästä, mutta sillä ei ole nyt väliä). Silti pituuden heritabiliteetti oli myös sata vuotta sitten vahva: ne joilla oli "hyvät" pituusgeenit olivat pidempiä kuin ne joilla oli "huonot" pituusgeenit, vaikka kaikki olivat lyhyempiä kuin nykyihmiset. Francis Galton todisti jo 1800-luvun lopulla, että perintötekijät ovat ylivoimaisesti tärkein ihmisen pituuden vaihtelua selittävä tekijä.

Samaan tapaan ÄO-keskiarvojen pitkän aikavälin kohentuminen ei tarkoita sitä, että heritabiliteetti ei aiemmin olisi ollut keskeisessä asemassa ÄO:n määräytymisessä. ÄO:n heritabiliteetti ja validiteetti (ennustevoima) ovat vahvoja saman ikäluokan sisällä, vaikka ne eivät sitä olisi eri ikäluokkien välillä.

Flynn-efektistä johtuvat ÄO-parannukset ovat lisäksi laadullisesti erilaisia kuin esimerkiksi mustien ja valkoisten välinen ero ÄO-keskiarvoissa: Flynn-efekti ei ole lainkaan muuttanut tunnettuja ryhmien välisiä eroja, vaikka kaikkien ryhmien tulokset ovat parantuneet.

Älykkyystutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että muutama sukupolvi sitten maailma ei tulvinut vajaaälyisiä Flynn-efektistä huolimatta. ÄO-parannukset selittynevät osittain samoilla tekijöillä kuin "pituuden Flynn-efekti", osittain tottumisella kirjallisiin kokeisiin.

Ja jos pelkästään jo jatkettu rintaruokinta lisää ÄO:ta 5-7 pistettä - no, jiddishe mam on käsite.

Suhtaudun skeptisesti tuohon tulokseen tai pikemminkin sen suuruuteen; jonkinlainen positiivinen vaikutus on todennäköinen mutta ei noin iso. Miten hyvin muut selitystekijät on vakioitu tuossa tutkimuksessa? Kestääkö vaikutus aikuisuuteen asti? Pienten lasten ÄO:ta on aika helppo parantaa, mutta parannus katoaa yleensä teini-ikään mennessä.

Tai sitten ei. Huippuälykkäillä on paha taipumus kompastua omaan näppäryyteensä.

En puhunut huippuälykkäistä. Rekkakuski jonka ÄO on 105 on todennäköisesti parempi työssään kuin se jonka ÄO on 90. Tilastollisesti ÄO:n ja kaikenlaisten myönteisinä pidettyjen ilmiöiden välillä on lineaarinen korrelaatio, joten huippuälykkäät kompastuvat omaan näppäryyteensä harvemmin kuin keskinkertaiset keskinkertaisuuteensa, puhumattakaan tyhmyyteensä kompastuvista tyhmistä.

puolimieli said...

Y-kromosomi periytyy vain miehen kautta.

Aivan, ja mitokondrio-DNA periytyy vain äidiltä lapsille, ei isältä. 40 prosenttia askenaaseista on saanut mtDNA:nsa neljältä äidinäidinäidinäidin...äidiltään, kun taas 30 prosenttia eurooppalaisista miehistä ei todellakaan ole saanut Y-kromosomiaan suoraa isälinjaa pitkin Kaarle Suurelta. Pointtini on, että jos luulet tuon Kaarle Suurta koskevan faktan/väitteen viittaavaan samanlaiseen sukulaisuuteen kuin tuo neljän askenaasikantaäidin tapaus, et ymmärrä mistä puhut.

Neurologisilla sairauksilla ei ole kausaatiota eikä korrelaatiota korkeamman älykkyyden kanssa. Sisäsiittoisuudella sensijaan on.

Sisäsiittoisuuden tiedetään korreloivan matalamman ÄO:n kanssa. Askenaaseille tyypillisten perinnöllisten sairauksien yhteydestä ÄO:hon ei ole juuri lainkaan tutkimusta. Cochran ja kumppanit nimenomaan haluaisivat, että tätä tutkittaisiin, mutta kukaan ei halua rahoittaa poliittisesti niin tulenarkaa hanketta. Cochran, Hardy ja Harpending kirjoittavat artikkelissaan, että esimerkiksi Gaucherin taudin ja torsiodystonian yhteydestä korkeampaan älykkyyteen on olemassa epäsuoraa todistusainestoa.

Juutalainen tautiperintö on vielä enemmän klassikko geneetikkojen keskuudessa kuin suomalainen.

Tämän viestin alussa linkittämässäni tutkimuksessa juutalaisten genetiikasta todettiin, että askenaasit ovat geneettisesti hieman heterogeenisempiä kuin muut eurooppalaiset. Ks. Henry Harpendingin kommentti.

Eli askenaasien on ajateltu olevan sisäsiittoisia siksi, että heillä on sisäsiittoisuuteen viittaava tautiperintö, mutta nyt geenitutkimus todistaa aivan päinvastaista: askenaasit ovat vähemmän sisäsiittoisia kuin ne eurooppalaiset, joilla ei ole vastaavaa tautiperintöä. Perinnöllisten tautien runsauden täytyy siis selittyä jollain muulla tavalla. Cochran, Harpending ja Hardy ovat ehdottaneet, että se johtuu tautigeenien myönteisistä vaikutuksista älykkyyteen, hieman samaan tapaan kuin sirppisoluanemiaa aiheuttava geeni on yleistynyt mm. Afrikan malaria-alueilla taudilta suojaavan vaikutuksensa vuoksi. (Toki noilla juutalaisten tautigeeneillä voi olla muunkinlaisia myönteisiä vaikutuksia, esim. suoja mustaa surmaa vastaan tms.)

Miksi sama luonnonvalinta ei ole suosinut asiaa sefardien keskuudessa?

Koska sefardit ovat eläneet eri maissa ja erilaisissa kulttuurisissa oloissa, tehneet erilaisia töitä ja lisäksi omaavat erilaisen genetiikan (tietyt perinnölliset taudit eivät voi yleistyä populaatiossa, jos niitä ei siinä alun perinkään ole).

Ruukinmatruuna on tehnyt aika laajalti sukututkimusta, eikä voi vetää tuota johtopäätöstä sen enempää äippänsä kuin isukkinsakaan suvusta. Hän on kyennyt selvittämään kaikkien neljän isovanhempien sukua 1700-luvun alkuun saakka.

Alemmat luokat eivät toki joka sukupolvi kuolleet sukupuuttoon ja korvautuneet ylemmistä luokista pudonneilla, vaan kyseessä oli monien sukupolvien aikana tapahtunut vähittäinen prosessi.

Ironmistress said...

Mutta kertooko Flynn-efekti todellisesta älykkyyden noususta vaiko vain tottumisesta noihin testeihin? Toisin sanoen, ovatko eri sukupolvien saamat testitulokset vertailukelpoisia keskenään?

Flynn-efekti kertoo todellisesta älykkyyden noususta. Syiksi on esitetty mm. ravitsemustilanteen paranemista, elintason nousua, entistä virikkeellisempää ympäristöä, urbanisoitumista, älykkyyteen haitallisesti vaikuttavien sairauksien nujertamista, yleistä peruskoululaitosta ja perhekokojen pienenemistä. Ihmisten keskipituus on samassa ajassa noussut liki 10 cm ja hattukoot kasvaneet.

Ilmiö huomattiin ensimmäisenä USA:n armeijassa - alokkaat saivat jatkuvasti koko ajan parempia ja parempia tuloksia. Sama ilmiö havaittiin kaikkialla maailmassa; älykkyystestejä on jouduttu laatimaan koko ajan vaikeammiksi.

Ainakin matematiikan kouluoppikirjojen sisältöjä on jatkuvasti karsittu ja yksinkertaistettu. (Jos oppilasaines on todella tullut älykkäämäksi, niin sen on täytynyt laiskistua vielä enemmän.

Älykkyys ja laiskuus on paras mahdollinen yhdistelmä ;-)

Puistattaa ajatellakin millaisia velliperseitä nämä nykyajan peruskoulun sataseiskat ovat verrattuna minun aikojeni satasiin.)

Niin, ehkäpä he ovat sittenkin parempia ja kypsempiä. Ruukinmatruuna itse ainakin voi todeta nykyteinien olevan paljon fiksumpia kuin mitä itse olimme samassa iässä.

Itse asiassa, koska raakapisteet testeissä ovat nousseet yhden keskihajontayksikön verran sukupolvessa, väestön älykkyystason olisi pitänyt vastata nykyajan debiilejä isovanhempiemme nuoruudessa.

Muistanet, että kyse ei ole ÄO:n osalta lineaarisesta korrelaatiosta vaan normaalijakauman mukaisesta. Siksi Flynnin efektin mukainen ÄO:n kasvu ei ole tapahtunut aritmeettisessa sarjassa, vaan logaritmisessa. Keskihajonnan verran kasvu isovanhempiemme ajasta vanhempiemme aikaan on vaikuttanut kokonaiskasvuun vähemmän kuin kasvu vanhempiemme ajasta omaan aikaamme.

Ainakin minun isovanhempani vaikuttivat aivan normaaliälyisiltä.

Niinhän he ovatkin, mutta he tuskin olivat mitään älyn jättiläisiä, vaan pikemminkin keskinkertaisuuksia.

Arvelen, että väestön parantanut suorituskyky älykkyystesteissä johtuu suurimmaksi osaksi testitulosinflaatiosta eikä yleisestä kognitiivisen suorituskyvyn paranemisesta.

Ei. Tästä tärkein osoitus - että näin todella on tapahtunut - on se, että yhä useampi suomalainenkin voidaan korkeakouluttaa ja saa opintonsa läpi. Opinnot ovat myös pitempiä ja vaativampia kuin isovanhempiemme aikana.

Mutta oma kysymyksensä on, että kuinka kauan tämä tulosten paraneminen jatkuu? Missä saavutetaan se raja, jolloin genetiikka tulee vastaan? Suomalaisilla tuntuu olevan potentiaalia vielä enempäänkin, mutta milloin tulee raja vastaan?

Ironmistress said...

Puolimieli kirjoitti:

Suomalaiset muodostavat muista eurooppalaisista poikkeavan geneettisen klusterin osittain samanlaisista syistä kuin askenaasit: eurooppalaisittain osin poikkeukselliset kantavanhemmat (uralilainen perimä), endogamia ja geneettinen ajautuminen. Suomalaiset ovat kuitenkin huomattavasti sisäsiittoisempia kuin askenaasit.

Niin no. Jos väite askenasien noin neljästä esiäidistä pitää paikkaansa, sitä voi pitää jo melko sisäsiittoisena.

Flynn-efekti ei millään tavalla ole ristiriidassa ÄO:n suuren heritabiliteetin kanssa. ÄO:n heritabiliteetti oli suuri jo vuonna 1932. Cyril Burt arvioi kaksostutkimusten perusteella 1940-luvulla, että ÄO:n heritabiliteetti on 77 prosenttia.

Wikipedian mukaan heritabiliteetin arvioidaan olevan 40%-80%. Ruukinmatuuna on taipuvaisempi uskomaan tuon alemman arvion.

Flynn-efektiä voi verrata ihmisten pituuden muutoksiin. Pituuden heritabiliteetti on vielä vahvempi kuin ÄO:n, noin 90 prosenttia. Sata vuotta sitten eurooppalaiset lienevät olleet keskimäärin lähes kymmenen senttiä lyhyempiä kuin nyt (minulla ei ole tarkkoja lukuja tästä, mutta sillä ei ole nyt väliä). Silti pituuden heritabiliteetti oli myös sata vuotta sitten vahva: ne joilla oli "hyvät" pituusgeenit olivat pidempiä kuin ne joilla oli "huonot" pituusgeenit, vaikka kaikki olivat lyhyempiä kuin nykyihmiset.

Riippuu siitä, millaista ravintoa he saivat, ja sairastuivatko he nuorena luustonkasvua tärvelevään sairauteen vai elivätkö terveesti. Raskas työ vaati myös veronsa.

Älykkyystutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että muutama sukupolvi sitten maailma ei tulvinut vajaaälyisiä Flynn-efektistä huolimatta. ÄO-parannukset selittynevät osittain samoilla tekijöillä kuin "pituuden Flynn-efekti", osittain tottumisella kirjallisiin kokeisiin.

Ei. Kokeita on jouduttu jatkuvasti muuttamaan vaikeammiksi, että keskiarvo on saatu sataan.

"Ja jos pelkästään jo jatkettu rintaruokinta lisää ÄO:ta 5-7 pistettä - no, jiddishe mam on käsite."

Suhtaudun skeptisesti tuohon tulokseen tai pikemminkin sen suuruuteen; jonkinlainen positiivinen vaikutus on todennäköinen mutta ei noin iso.


Äidinmaito on parasta mahdollista ravintoa lapselle, ja mitä pitempään äiti imettää, sitä paremman startin vauva saa elämälleen. Äidinmaidossa on kaikki mikronutrientit, mitä vauva tarvitsee, oikeassa suhteessa.

Ja ravinnon puutos on todella vakava älykkyyttä alentava tekijä. Kwashiorkor voi pudottaa ÄO:ta jopa 50-60 pisteellä pysyvästi.

Miten hyvin muut selitystekijät on vakioitu tuossa tutkimuksessa? Kestääkö vaikutus aikuisuuteen asti?

Kestää. Toinen bonus on myös, että pitkä imetysaika vahvistaa äiti-lapsisidettä, mikä myös omalta osaltaan nostaa älykkyyttä.

En puhunut huippuälykkäistä. Rekkakuski jonka ÄO on 105 on todennäköisesti parempi työssään kuin se jonka ÄO on 90.

Voi olla, tai voi olla olemattakin. Todennäköisesti se, kummalla on parempi ajotaito, on parempi.

Tilastollisesti ÄO:n ja kaikenlaisten myönteisinä pidettyjen ilmiöiden välillä on lineaarinen korrelaatio, joten huippuälykkäät kompastuvat omaan näppäryyteensä harvemmin kuin keskinkertaiset keskinkertaisuuteensa, puhumattakaan tyhmyyteensä kompastuvista tyhmistä.

Tai sitten ei. Eivät ne insinöörivitsit tule tyhjästä, ja tunnetusti tieto lisää tuskaa.

Ironmistress said...

Sisäsiittoisuuden tiedetään korreloivan matalamman ÄO:n kanssa. Askenaaseille tyypillisten perinnöllisten sairauksien yhteydestä ÄO:hon ei ole juuri lainkaan tutkimusta.

Niinpä. Ja juuri siksi look at the obvious first. Ikinä ei pidä selittää synnynnäisillä ominaisuuksilla mitään sellaista, mikä voidaan selittää ulkoisilla syillä.

Eli askenaasien on ajateltu olevan sisäsiittoisia siksi, että heillä on sisäsiittoisuuteen viittaava tautiperintö, mutta nyt geenitutkimus todistaa aivan päinvastaista: askenaasit ovat vähemmän sisäsiittoisia kuin ne eurooppalaiset, joilla ei ole vastaavaa tautiperintöä.

Jos kerran geneetikotkaan eivät ole asiasta yksimielisiä, niin miksi asiasta sitten ylipäänsä aletaan tekemään minkäänlaisia johtopäätöksiä mihinkään suuntaan?

"Miksi sama luonnonvalinta ei ole suosinut asiaa sefardien keskuudessa?"

Koska sefardit ovat eläneet eri maissa ja erilaisissa kulttuurisissa oloissa, tehneet erilaisia töitä


Hankitut ominaisuudet eivät periydy, ja 500 vuotta on aivan liian lyhyt aika populaatiogeneettisille muutoksille. On muistettava, että ennen vuotta 1492 nimenomaan Iberian niemimaa, ei suinkaan Saksa, oli juutalaisen kulttuurin onnela.

Luonnonvalinnan syyksi on esitetty jatkuvia vainoja, pogromeja ja vaikeita oloja, joka olisi karsinut heikoimmat pois ja vain parhaat jääneet jäljelle. Näin ei kuitenkaan ole: sorto vaikuttaa aina negatiivisesti niin älykkyyteen kuin sosiaaliseen asemaankin, ja se karsii pois nimenomaan parhaat. Sensijaan etuoikeutetussa asemassa olevat menestyvät myös älyllisesti ja sosiaalisesti. Wikipediassa on melko hyvä taulukko asiasta.

Muistutetaan jälleen RKP:n rasismista ja Freudenthalista. Ruotsinmielisethän aikoinaan todistivat tieteellisesti, ettei suomalaisista, "mongoleista", ole mihinkään ja että he ovat luonnostaan tyhmiä ja turhia turaaneja. Ja kuinka sitten sadan vuoden päästä kävikään?

[Muistutetaan vielä, että ruukinmatruunan suvun svensktalande puoli on sitä sämre folkia sieltä rannikolta.]

Kaupungeissa väestö on aina älykkäämpää kuin maaseudulla. Ero voi olla jopa normaalijakauman verran.

Ironmistress said...

Todettakoon vielä, että suurin osa nobelisteista saa palkintonsa 60+ ikäisinä, kun taas Nobel-palkintoon johtava tutkimustyö yleensä tehdään alle 30 v iässä. Nobelin saamisella ja ansaitsemisella voi olla liki 40-50 vuoden aikaero. Eli vuonna 2010 palkitaan nobelisteja, jotka ovat tehneet elämäntyönsä meidän lapsuudessamme.

Laajamittainen sisäänotto yliopistoihin ja korkeakouluihin sekä yhteiskunnan kustantama opintotuki ja ilmainen opiskelu ovat toteutuneet länsimaissa vasta toisen maailmansodan jälkeen ja oikeastaan vasta 1970-luvulla kaikki ne, joilla oli lukupäätä, todella alkoivat päästä opintielle. Sitä ennen sen, kuka pääsi opiskelemaan ja kuka ei, ratkaisi isukin lompsan paksuus.

Ergo: ne lähtivät opiskelemaan, kenellä oli varaa. Kaupungeissa oli toki helpompaa päästä opintielle kuin maaseudulla, ja kaupungeissa koulutettiin kaikki, joilla vain oli vähääkään älliä.

Todettakoon, että askenashijuutalaiset a) ovat järjestään asuneet kaupungeissa b) heillä on ollut rahaa ja c) he ovat arvostaneet koulutusta ja d) valtaosa Euroopan väestöstä asui ennen toista maailmansotaa maaseudulla. Niinpä he myös ovat kouluttaneet lapsensa; siksi askenashijuutalaisten oikea verrokkiryhmä ei ole koko goyim-väestö, vaan kaupungeissa asuva väestö, jolloin populaatio pienenee huomattavasti. Kun vielä muistetaan, että ei-niin-kovin-kauan-sitten opintielle lähdettiin isukin lompsan mukaan, verrokkiryhmä pienenee entisestään.

On oletettavaa, että tulevaisuudessa askenashijuutalaisten yliedustus akateemisessa maailmassa tulee häviämään sitä mukaa, kun opiskelu on ilmaista ja kaikille kynnelle kykenevillä on mahdollisuus opiskeluun. Heidän prosenttiosuutensa tällöin tulee laskemaan kohti väestöosuutta. Vastaavasti sefardi- ja mizrajuutalaisten osuus tulee nousemaan - he pääsevät nyt käyttämään koko älykkyyspotentiaalinsa, saman minkä askenashiveljet (nimenomaan veljet - askenashien älykkyys tuntuu olevan miehistä lajia) ovat jo päässeet hyödyntämään.

Mitä taas Flynn-efektiin tulee, niin syvästi vajaamieliset kuolivat isovanhempiemme aikana yksinkertaisesti pois lapsuudessaan. Mutta menneisyyden alhaisempi keski-ÄO näkyi korkeampina rikoslukuina, voimakkaampana uskonnollisuutena, suurempina perheinä ja alempana ensisynnyttäjän ikänä. Alhainen ÄO korreloi rikollisuuden ja antisosiaalisen elämäntavan kanssa, ja väkivaltarikollisuus onkin Suomessa laskenut sotien jälkeen aina 1990-luvulle.

puolimieli said...

Niin no. Jos väite askenasien noin neljästä esiäidistä pitää paikkaansa, sitä voi pitää jo melko sisäsiittoisena.

40 prosentilla eli vähemmistöllä askenaaseista on joku noista neljästä kantaäitinä. 60 prosentilla taas on x määrä kaikennäköisiä muita äitilinjoja. Kuten todettua, tutkimukset ovat osoittaneet perättömiksi vanhat oletukset askenaasien erityisestä sisäsiittoisuudesta. Montakohan kantaäitiä suomalaisilla on?

Wikipedian mukaan heritabiliteetin arvioidaan olevan 40%-80%. Ruukinmatuuna on taipuvaisempi uskomaan tuon alemman arvion.

Luepa tarkemmin sitä artikkelia. 40 prossaa koskee heritabiliteettia lapsissa, 70-80 prossaa aikuisissa. Nämä luvut löytyvät esim. American Psychological Associationin älykkyyttä koskevasta raportista huolimatta siitä, että raportissa antihereditaristiset äänenpainot olivat yliedustettuna älykkyystutkijoiden valtavirtaan nähden.

Riippuu siitä, millaista ravintoa he saivat, ja sairastuivatko he nuorena luustonkasvua tärvelevään sairauteen vai elivätkö terveesti. Raskas työ vaati myös veronsa.

Nuo kielteiset ympäristötekijät vaikuttivat yhtä lailla niihin, joilla oli "hyvät" pituusgeenit kuin niihin joilla oli "huonot", joten tulos oli heritabiliteetin kannalta plus miinus nolla. Kuitenkin pituuden heritabiliteetti lienee hieman kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana, koska ympäristöstä on tullut tasalaatuisempi kaikille yhteiskuntaluokasta riippumatta.

Ei. Kokeita on jouduttu jatkuvasti muuttamaan vaikeammiksi, että keskiarvo on saatu sataan.

Mitä "ei"? Flynn-efekti ei merkitse sitä, että isovanhempamme olivat debiilejä. He olivat todennäköisesti meitä keskimäärin hieman vähemmän fiksuja, mutta eivät missään tapauksessa Flynn-efektin vihjaamalla massiivisella tavalla typerämpiä. Jos Flynn-efekti merkitsisi todellista kymmenien pisteiden älykkyyslisäystä, sen tulisi näkyä esimerkiksi kieli- ja laskutaidon sekä yleistiedon huikeana kohentumisena. Tällaista ei kuitenkaan ole näkyvissä: Flynnin kirjan "What Is Intelligence?" mukaan amerikkalaiset saivat vuonna 2002 WISC-ÄO-testin Similarities-osiossa keskimäärin 24 pistettä (1,6 keskihajontaa) enemmän kuin vuonna 1948, mutta Vocabulary-osiossa vain 4 pistettä enemmän ja Arithmetic- ja Information-osioissa vain 2 pistettä enemmän. Ravenin matriisitestissä keskimääräinen tulos taas on noussut samalla aikavälillä 27,5 pistettä.

Näyttää siis siltä, että Flynn-efekti koskee käsitteiden loogisia suhteita tenttaavan Similarities-testin ja Ravenin kuviopäättelytestin kaltaisia abstraktimman päättelykyvyn mittareita, kun taas kieli- ja laskutaito ja yleistieto ovat kohentuneet hyvin vähän. Ihmiset ovat oppineet tekemään tietynlaisia tehtäviä paremmin, toisenlaisia taas eivät juurikaan.

Kuka muuten on arvioinut suomalaislasten ÄO:ksi 107-110 ja millä perusteella?

Kestää. Toinen bonus on myös, että pitkä imetysaika vahvistaa äiti-lapsisidettä, mikä myös omalta osaltaan nostaa älykkyyttä.

Työssä yllä linkittämässäsi artikkelissa puhuttiin kyllä vain lapsille tehdyistä testeistä.

Voi olla, tai voi olla olemattakin. Todennäköisesti se, kummalla on parempi ajotaito, on parempi.

Parempi ajotaito on todennäköisesti sillä fiksummalla.

puolimieli said...

Jos kerran geneetikotkaan eivät ole asiasta yksimielisiä, niin miksi asiasta sitten ylipäänsä aletaan tekemään minkäänlaisia johtopäätöksiä mihinkään suuntaan?

Katsos Matruuna kun tiede kehittyy sillä tavalla, että tehdään uutta tutkimusta. Tuo useaan otteeseen mainitsemani tutkimus juutalaisten genetiikasta on resoluutioltaan tarkin (550.000 SNP:tä) ja muutenkin laaja-alaisin kysymystä koskeva tutkimus. Ajatus juutalaisten erityisestä sisäsiittoisuudesta oli hypoteesi, joka kumoutui empiirisessä testissä.

Hankitut ominaisuudet eivät periydy, ja 500 vuotta on aivan liian lyhyt aika populaatiogeneettisille muutoksille. On muistettava, että ennen vuotta 1492 nimenomaan Iberian niemimaa, ei suinkaan Saksa, oli juutalaisen kulttuurin onnela.

Hankitut ominaisuudet eivät periydy, mutta kulttuuri vaikuttaa genetiikkaan ja päinvastoin. Askenaasien etnogeneesi ajoittuu varhaiseen keskiaikaan, joten kyse ei ole 500 vaan 1000-1500 vuodesta. Ei ole olemassa mitään sääntöä siitä, mikä on liian lyhyt aika merkittäville populaatiogeneettisille muutoksille. Beljajev jalosti villeistä hopeaketuista kesyjä lemmikkejä 40 vuodessa.

Sefardit olivat keskiajalla askenaaseja näkyvämpiä jo siksi, että heitä oli moninkertaisesti enemmän. Nykyisin askenaaseja on 80 prosenttia juutalaisista, juuri ennen holokaustia 92 prosenttia. Askenaasien väestönkasvu oli hurjaa erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla.

Luonnonvalinnan syyksi on esitetty jatkuvia vainoja, pogromeja ja vaikeita oloja, joka olisi karsinut heikoimmat pois ja vain parhaat jääneet jäljelle. Näin ei kuitenkaan ole: sorto vaikuttaa aina negatiivisesti niin älykkyyteen kuin sosiaaliseen asemaankin, ja se karsii pois nimenomaan parhaat. Sensijaan etuoikeutetussa asemassa olevat menestyvät myös älyllisesti ja sosiaalisesti. Wikipediassa on melko hyvä taulukko asiasta.

Askenaasit ovat olleet keskivertoa kristittyä eurooppalaista rikkaampia, pitkäikäisempiä, koulutetumpia ja harvemmin väkivaltaisesti kuolevia aina, lyhyitä vainokausia lukuun ottamatta.

Wikipedian taulukko liittyy ÄO-ryhmäeroja selittävään teoriaan, jonka mukaan huono yhteiskunnallinen asema aiheuttaa heikomman keski-Äo:n. Kausaation suunta voi kuitenkin yhtä hyvin olla päinvastainen (matala keski-ÄO aiheuttaa huonon aseman), ja monet syrjityt ryhmät, esim. juutalaiset ja kiinalaiset monissa paikoissa, ovat pärjänneet loistavasti niin ÄO-testeissä kuin yleensä yhteiskunnassa.

On oletettavaa, että tulevaisuudessa askenashijuutalaisten yliedustus akateemisessa maailmassa tulee häviämään sitä mukaa, kun opiskelu on ilmaista ja kaikille kynnelle kykenevillä on mahdollisuus opiskeluun. Heidän prosenttiosuutensa tällöin tulee laskemaan kohti väestöosuutta. Vastaavasti sefardi- ja mizrajuutalaisten osuus tulee nousemaan - he pääsevät nyt käyttämään koko älykkyyspotentiaalinsa, saman minkä askenashiveljet (nimenomaan veljet - askenashien älykkyys tuntuu olevan miehistä lajia) ovat jo päässeet hyödyntämään.

Askenaasien yliedustus pienentynee erityisesti aasialaisten esiinmarssin myötä, mutta se ei tule laskemaan lähellekään heidän väestöosuuttaan. Voin lyödä asiasta vetoa mistä summasta tahansa. Sefardien ja mizrahien osuus voi nousta, mutta ei ole mitään merkkiä siitä, että he tulisivat dominoimaan intellektuaalista maailmaa askenaasien tapaan. Erityislahjakkuus on yleisesti ottaen miehistä lajia, joten askenaasit eivät muodosta sen suhteen poikkeusta.

Ironmistress said...

40 prosentilla eli vähemmistöllä askenaaseista on joku noista neljästä kantaäitinä. 60 prosentilla taas on x määrä kaikennäköisiä muita äitilinjoja. Kuten todettua, tutkimukset ovat osoittaneet perättömiksi vanhat oletukset askenaasien erityisestä sisäsiittoisuudesta.

Tautiperintö osoittaa toisin. (Sama muuten pätee sefardeihin.)

Montakohan kantaäitiä suomalaisilla on?

Sitä tiettävästi ei ole tutkittu. 1000-luvulla suomalaisia arvioitiin olevan noin 30 000.

Luepa tarkemmin sitä artikkelia. 40 prossaa koskee heritabiliteettia lapsissa, 70-80 prossaa aikuisissa.

Aikuiset ovat vapaampia valitsemaan itse elämäntapansa. Jos alhaisen ÄO:n omaavien vanhempien korkean ÄO:n lapset valitsevat vanhempiensa elämäntavan, on varmaa, että ÄO myös aikuisena kärsii siitä - aivan kuin lihas, jota ei harjoiteta, veltostuu. Tämä ÄO:n alenema iän myötä on pienintä keskiluokassa, joka on kaikkein taipuvaisin sijoittumaan korkeaa älykkyyttä vaativiin tehtäviin.

Nuo kielteiset ympäristötekijät vaikuttivat yhtä lailla niihin, joilla oli "hyvät" pituusgeenit kuin niihin joilla oli "huonot",

Ei. Väkivaltaeliitin lapset pääsääntöisesti eivät kärsi kielteisistä ympäristötekijiöistä, koska väkivaltaeliitti voi aina väkivalloin ottaa tarvitsemansa muilta. Siksi väkivaltaeliitin jäsenet ovat aina olleet keskimäärin isompia muuhun väestöön nähden, geeneistä riippumatta. Samoin liikunnan ja ravinnon suhde murrosiässä vaikuttaa pituuskasvuun.

Kuitenkin pituuden heritabiliteetti lienee hieman kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana

Kun kaikilla on samat lähtökohdat, kaikki kykenevät hyödyntämään geneettiset valmiutensa loppuun saakka.

Mitä "ei"? Flynn-efekti ei merkitse sitä, että isovanhempamme olivat debiilejä. He olivat todennäköisesti meitä keskimäärin hieman vähemmän fiksuja.

Teet sen virheen, että olettaisit ÄO:n olevan lineaarinen suure. Näin ei ole. Kasvu ei ole ollut lineaarista, vaan logaritmista. ÄO:han on nimenomaan osamäärä ja se mitataan suhteellisena suureena, ei suinkaan absoluuttisena. Meidän isovanhempamme ovat olleet meitä itseämme huomattavasti vähemmän älykkäitä eivätkä sillä ÄO:lla välttämättä olisi pärjänneet nykymaailmassa, mutta heidän aikanaan vähän vähäisemmilläkin älynlahjoilla pärjäsi mainiosti - maailma oli paljon yksinkertaisempi tuolloin.

Jos Flynn-efekti merkitsisi todellista kymmenien pisteiden älykkyyslisäystä, sen tulisi näkyä esimerkiksi kieli- ja laskutaidon sekä yleistiedon huikeana kohentumisena.

Niinhän se näkyykin. Nykynuoret ovat paljon fiksumpia kuin mitä me olimme heidän iässään. Nokia-ilmiö ei olisi ollut mahdollinen 2MS jälkeen, mutta se oli mahdollinen 1980-luvulla.

Me haluamme kuvitella, että kaikki menee vain huonompaan päin ja että nuoriso vain "veltostuu", "rappeutuu" tai "degeneroituu". Näin ei kuitenkaan ole, vaan kehitystä tapahtuu koko ajan.

Kuka muuten on arvioinut suomalaislasten ÄO:ksi 107-110 ja millä perusteella?

Näin siis Pisa-tulosten mukaan, jotka ovat kansainvälisiä.

Työssä yllä linkittämässäsi artikkelissa puhuttiin kyllä vain lapsille tehdyistä testeistä.

Vauvaiässä saadut mikroravinteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla aivojen fysiologiseen kehitykseen ja sitä myötä älykkyyteen. Ne vaikutukset ovat fysiologisia - pysyviä.

Yksi syy, miksi afrojen ÄO on alhainen, on se, etteivät afroäidit imetä lapsiaan kuin minimiajan. He vieroittavat lapsensa varhain ja aloittavat säännöllisen sukupuolielämän nopeasti. Sensijaan niissä kulttuureissa, joissa ÄO on korkea, myös imetysaika on pitkä. Samoin yhteiskunnan yläkerroksissa säännöllisesti imetetään pitempään kuin alakerroksisa. Euroäidit samoin imettävät vauvojaan kolme kertaa useammin kuin afroäidit.

Parempi ajotaito on todennäköisesti sillä fiksummalla.

Ei välttämättä. Ajotaitoon vaikuttavat paljon muutkin asiat kuin pelkkä ÄO, kuten ikä, kokemus, reaktionopeus, lihaskoordinaatio jne.

Ironmistress said...

Katsos Matruuna kun tiede kehittyy sillä tavalla, että tehdään uutta tutkimusta.

Mutta se ei tarkoita sitä, että tehdään kengurunloikan tavoin johtopäätöksiä äärimmäisyydestä toiseen.

Joskus aikoinaan mustat dominoivat nyrkkeilyä. Heidän ylivoimaansa selitettiin genetiikalla. Sitten kommunismi romahti, ja Itä-Euroopasta tuli valtava määrä spermanaamanyrkkeilijöitä, jotka osoittautuivat afrojen suhteen ylivoimaisiksi.

Jälleen look at the obvious first. Nyrkkeily on tyypillinen alaluokan laji, ja siihen hakeutuvat ne, joilla ei ole mahdollisuuksia trendikkäämpiin lajeihin - ja Itä-Eurooppa oli köyhä persläpi kommunismin romahdettua. Asiasta lisää täällä.

Hankitut ominaisuudet eivät periydy, mutta kulttuuri vaikuttaa genetiikkaan ja päinvastoin. Askenaasien etnogeneesi ajoittuu varhaiseen keskiaikaan, joten kyse ei ole 500 vaan 1000-1500 vuodesta.

Askenasien etnogeneesin katsotaan alkavan sefardien kulta-ajan päättymisestä ja heidän karkoituksestaan Espanjasta. Sitä ennen geeninvaihto Pyreneiden molemmin puolin oli vilkasta. Samaan aikaan muuten ajoittuu myös sefardien etnogeneesi.

muutoksille. Beljajev jalosti villeistä hopeaketuista kesyjä lemmikkejä 40 vuodessa.

1. Kettujen sukupolvi on paljon lyhyempi kuin ihmisellä. 40 vuoteen mahtuu liki 50 kettusukupolvea.

2. Jalostamiseen kuuluu apuharvennus olennaisena osana. Noin 90% pennuista tapetaan, ja vain toivotut ominaisuudet pääsevät eteenpäin. Ihmisillä tällaista negatiivista eugeniikkaa ovat tähän mennessä harrastaneet vain natsit.

Sefardit olivat keskiajalla askenaaseja näkyvämpiä jo siksi, että heitä oli moninkertaisesti enemmän.

Heitä oli laajemmalla alueella, ja he olivat monissa maissa, kuten Puolassa, etuoikeutettu luokka.

Askenaasit ovat olleet keskivertoa kristittyä eurooppalaista rikkaampia, pitkäikäisempiä, koulutetumpia ja harvemmin väkivaltaisesti kuolevia aina, lyhyitä vainokausia lukuun ottamatta.

Keskivertokristitty on ollut maaorja - Venäjällä aina 1863 asti.

Etuoikeutetut luokat ovat aina olleet rikkaampia, pitkäikäisempiä, koulutetumpia ja harvemmin väkivaltaisesti kuolevia kuin sorretut luokat.

Wikipedian taulukko liittyy ÄO-ryhmäeroja selittävään teoriaan, jonka mukaan huono yhteiskunnallinen asema aiheuttaa heikomman keski-ÄO:n.

Heikommassa yhteiskunnallisessa asemassa oleva ei kykene hyödyntämään älyllistä potentiaaliaan, toisin kuin etuoikeutetussa asemassa oleva. Vertaa sefardit islamilaisessa maailmassa.

Kausaation suunta voi kuitenkin yhtä hyvin olla päinvastainen (matala keski-ÄO aiheuttaa huonon aseman), ja monet syrjityt ryhmät, esim. juutalaiset ja kiinalaiset monissa paikoissa, ovat pärjänneet loistavasti niin ÄO-testeissä kuin yleensä yhteiskunnassa.

Syrjinnästä voidaan puhua oikeastaan vain sefardien osalta. Askenashit ovat olleet monin paikoin etuoikeutettu luokka (kuten Puolassa, jossa aateli tarvitsi heitä pitääkseen maaorjatalonpojat alistettuina) ja osin he ovat itsekin omasta halustaan mariginalisoituneet.

[Vertaa suomenkielisten suomalaisten tilanne Ruotsin vallan aikana kontra Venäjän vallan aikana kontra itsenäisyyden aikana.]

Askenaasien yliedustus pienentynee erityisesti aasialaisten esiinmarssin myötä, mutta se ei tule laskemaan lähellekään heidän väestöosuuttaan.

Se tulee laskemaan kohti heidän luontaista väestöosuuttaan heidän geneettisen klusterinsa mukaan. On huomattavaa, että myös europidit ovat voimakkaasti yliedustettuina prosenttiosuutensa mukaan.

Miksi aasialaiset sitten ovat aliedustettuja - ja miksi useimmilla kiinalaisilla nobelisteilla on eurooppalainen etunimi? Syy on siinä, ettei itämainen kulttuuri suosi yksilöllisyyttä. Se suosii kollektivismia, joka tukahduttaa yksilölliset taipumukset tehokkaasti. Siksi aasialainen lahjakkuuspotentiaali pääsee loistamaan vain poikkeusoloissa - siellä, missä kulttuuri suosii itsenäistä ja yksilöllistä ajattelua.

puolimieli said...

Tautiperintö osoittaa toisin. (Sama muuten pätee sefardeihin.)

Se, että tietyt perinnölliset sairaudet ovat yleisiä populaatiossa, ei välttämättä johdu sisäsiittoisuudesta. Taudit saattavat kielteisistä vaikutuksistaan huolimatta olla kelpoisuutta edistäviä. Sirppisoluanemia on tunnettu esimerkki tästä. Askenaasien suhteellisen suuri geneettinen heterogeenisyys - joka näkyy muuten ulkonäössäkin - on ristiriidassa sisäsiittoisuushypoteesin kanssa. Cochran ja kumppanit älykkyyshypoteeseineen eivät ole edes ensimmäisiä, jotka kyseenalaistivat sisäsiittoisuushypoteesin. Aiemmin juutalaisten perinnöllisten tautien on mm. arveltu suojanneen kulkutaudeilta.

Ei. Väkivaltaeliitin lapset pääsääntöisesti eivät kärsi kielteisistä ympäristötekijiöistä, koska väkivaltaeliitti voi aina väkivalloin ottaa tarvitsemansa muilta. Siksi väkivaltaeliitin jäsenet ovat aina olleet keskimäärin isompia muuhun väestöön nähden, geeneistä riippumatta. Samoin liikunnan ja ravinnon suhde murrosiässä vaikuttaa pituuskasvuun.

Niinhän minä juuri sanoin: luokkaerojen tasoittumisen myötä pituuden heritabiliteetti on noussut. Saman luokan sisällä heritabiliteetti on aina ollut korkea, luokkien välillä se oli aiemmin matalampi.

Niinhän se näkyykin. Nykynuoret ovat paljon fiksumpia kuin mitä me olimme heidän iässään. Nokia-ilmiö ei olisi ollut mahdollinen 2MS jälkeen, mutta se oli mahdollinen 1980-luvulla.

Flynn-efekti on keskittynyt kellokäyrän vasemmalle puolelle. Nokian insinöörit ym. tulevat oikealta puoliskolta. Se, että koulutus on lisääntynyt, ei tarkoita, että ajattelukyky on. Muutaman sukupolven takaiset amerikkalaiset kehittivät atomipommin, tietokoneen, avaruusmatkailun jne. joten eivät ne ihan idiootteja olleet Flynn-efektistä huolimatta.

Näin siis Pisa-tulosten mukaan, jotka ovat kansainvälisiä.

Kysyin mistä luku 107-110 tulee. Kuka on väittänyt niin Pisa-tulosten perusteella? Luvut eivät voi olla suoraan Pisasta, joka ei ole varsinainen ÄO-testi.

Vauvaiässä saadut mikroravinteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla aivojen fysiologiseen kehitykseen ja sitä myötä älykkyyteen. Ne vaikutukset ovat fysiologisia - pysyviä.

Epäilemättä, mutta lähteesi puhuu edelleen vain lasten ÄO:sta. Jos sinulla ei ole aikuisia koskevaa dataa, älä keksi sitä omasta päästäsi.

Askenasien etnogeneesin katsotaan alkavan sefardien kulta-ajan päättymisestä ja heidän karkoituksestaan Espanjasta. Sitä ennen geeninvaihto Pyreneiden molemmin puolin oli vilkasta. Samaan aikaan muuten ajoittuu myös sefardien etnogeneesi.

Väärin. Askenaasit ja sefardit eriytyivät kielellisesti ja uskonnollisesti jo varhaisella keskiajalla.

1. Kettujen sukupolvi on paljon lyhyempi kuin ihmisellä. 40 vuoteen mahtuu liki 50 kettusukupolvea.

2. Jalostamiseen kuuluu apuharvennus olennaisena osana. Noin 90% pennuista tapetaan, ja vain toivotut ominaisuudet pääsevät eteenpäin. Ihmisillä tällaista negatiivista eugeniikkaa ovat tähän mennessä harrastaneet vain natsit
.

En ole väittänyt, että askenaaseissa olisi tapahtunut kettuesimerkin kaltaista suoranaista uuden eläinlajin syntymistä. Muutos oli paljon vähäisempi. Pointtini on, että ajatus siitä, että esim. 1000 vuotta on liian lyhyt aika populaatiogeneettisille muutoksille, on kestämätön. Johonkin geeniin liittyvä pienikin kelpoisuuden lisäys johtaa sen merkittävään yleistymiseen populaatiossa jo muutamassa kymmenessä sukupolvessa.