Ilmastonmuutoksen serendipiteetti

Termillä serendipiteetti tarkoitetaan sitä, että tutkitaan tai suunnitellaan jotain asiaa, ja siitä tulee täysin odottamattomia positiivisia sivuvaikutuksia, jotka osoittautuvat paljon merkityksellisemmiksi kuin itse asia, jota alunperin tutkittiin. Termi tulee Sri Lankan persiankielisestä nimestä Serendip, ja tarinasta, jossa persialaiset merenkulkijat lähtivät etsimään tietä Intiaan, mutta saapuivatkin Serendipiin, onnellisten saarelle. Tyyppiesimerkki serendipiittisestä löydöstä on Kolumbuksen matka: hän lähti etsimään meritietä Intiaan, mutta löysikin Amerikan. Mutta myös Viagran keksiminen oli serendipiteettiä: alunperin tutkittiin sydänlääkettä, mutta potilaat kertoivat epätavallisen kovista erektioista.

Ruukinmatruuna on kirjoittanut ilmastonmuutoksesta varsin kriittiseen sävyyn aikaisemmin, ja on sitä mieltä, että asiasta vouhotetaan yhtä paljon kuin näköpuhelimesta, NetPC:stä ja Segwaysta aikoinaan. Eli paljon meteliä tyhjästä. Silti ilmastonmuutos on tosiasia - mutta keskiajan lämpökauteen, jolloin viljan viljely onnistui Grönlannissa ja Suomenlahti pysyi ympäri vuoden jäättömänä, on vielä liki toista kelviniä matkaa. Jolloin herää tietysti kysymys, että a) onko ilmastonmuutos ihan oikeasti sellainen hirveä katastrofi, kuin mitä siitä metelöidään ja b) onko se ihmisen aikaansaannosta vai johtuuko se Auringon aktiviteettisykleistä.

Ruukinmatruunalla on myös sellainen paha kutina, että Kööpenhaminan ilmastokokouksessa myydään kirjaimellisesti lämmintä ilmaa. Vaikka mitä tapahtuisi, niin varmaa on vain se, että Venäjä tulee vetämään välistä - Venäjä on täysin immuuni millekään etiikalle, moraalille tai ihmiskunnan yhteiselle hyvälle ja Venäjä ei tee mitään sellaista, mikä on sen pitkän aikavälin intressien mukaista mutta lyhyen aikavälin intressien vastaista, ja Venäjällä on tapana lypsää kaikki mahdollinen muilta mailta mitä se vain kykenee slarvaamalla ja tuhtaamalla. Venäjä ymmärtää vain voimaa, ja Venäjä on äärimmäisen epäluotettava sopimuskumppani. Vaikka Kiina ja Intia tulisivatkin mukaan ilmastokokouksen loppukommunikeaan (mikä on varsin epätodennäköistä), niin USA kyllä pitää huolen siitä, että yhteismaan ongelma on ja pysyy.

Mutta Köpiksen kokouksella voi olla serendipiittisiä vaikutuksia.

Saamme nimittäin puhtaampaa ilmaa hengitettäväksemme. Mikä ei ole aivan pieni juttu, varsinkaan kaikkien maailman astmaatikkojen kannalta. Ja toisaalta myös serendipiittinen vaikutus on teknologian edistyminen energiatehokkaampien ja paremman hyötysuhteen prosessien myötä. More bang for the buck.

Ihmiskunta nimittäin kykenee oikealla teknologialla toimimaan niin, että ympäristövaikutukset pienenevät. Eipä ole vähään aikaan kuultu happosateista, otsoniaukosta, teollisuusaavikosta eikä uudesta uhkaavasta jääkaudesta.

Syy on juurikin siinä, että uusi teknologia ja uudet prosessit ovat energiatehokkaampia kuin vanhat ja niillä pystytään parempaan hyötysuhteeseen kuin vanhoilla, ja ne myös kykenevät sekä hyödyntämään raaka-aineet paremmin että ottamaan jätteet talteen paremmin kuin vanhat. Yhden tehtaan jäte on toisen raaka-aine, totesi jo Justus Freiherr von Liebig 1800-luvulla, ja siinä on totta joka sana. Outokummun Harjavallan kuparisulatto aiheutti aikoinaan hirvittävän teollisuusaavikon Valtatie 2:n ympäristöön - kiitos prosessista karkuunpäässeiden raskasmetallien. Mutta uusi teknologia on vähentänyt päästöjä - ja tuonut pitkän aikavälin säästöjä.

Samoin autojen katalysaattorit sekä puhtaampi polttoaine ovat vähentäneet ympäristökuormitusta. Kun Keski-Euroopan energiatuotannossa on siirrytty ydinvoimaan ja maakaasuun ruskohiilen sijasta, happosateet ovat vähentyneet. Ja kun aerosolit ja klooratut fluorivedyt on vedetty markkinoilta, otsonikerroskin on korjaantunut.

Jokainen uhka on myös mahdollisuus, ja todennäköisyys serendipiteetille on tässäkin asiassa suuri. Ja voihan olla, että lopputulos on että metsämme alkavat pukkaamaan puuta entistä rajummin, kun ilmansaasteet eivät enää haittaa kasvua ja lämpötilan kohoaminen johtuukin luonnollisista syistä. Jokainen puu kuitenkin imee ilmasta hiilidioksidia ja osallistuu näin hiilen luonnolliseen kiertoon.