Ei seksiä, kiitos - olemme amerikkalaisia

Amerikkalaistutkimuksen mukaan mitä koulutetumpi ihminen on, sitä vähemmän seksuaalinen hän on.

Hesarin mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneet amerikkalaiset harrastavat parisuhteessaan selvästi vähemmän seksiä kuin alemman koulutustason läpäisseet, käy ilmi laajasta kyselytutkimuksesta. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä harvemmin hän rakastelee vakituisen kumppaninsa kanssa. Kyselyn mukaan tohtorin tutkinnon suorittaneet valkoihoiset amerikkalaiset harrastivat seksiä keskimäärin 5,6 kertaa kuukaudessa. Maistereilla luku oli noin kuusi ja lukion käyneillä kahdeksan kertaa kuukaudessa. Sen sijaan ilman minkäänlaista tutkintoa olevat valkoiset amerikkalaiset harrastivat seksiä 16,3 kertaa kuukaudessa.

Ruukinmatruuna ei ole tutkimuksesta lainkaan yllättynyt. Kyse ei ole pelkästään kouluttautumisesta vaan kyse on siitä, että älyllisyys korreloi voimakkaasti empaattisuuden kanssa ja negatiivisesti seksuaalisuuden kanssa. Sama suomeksi: mitä älyllisempi ihminen on, sitä vähemmän bylsiminen hänelle merkitsee mitään, mutta sitä tärkeämpää hänelle ovat tunteet, läheisyys, kiintymys ja älyllis-emotionaalinen yhteenkuuluvuus.

Sen verran, mitä ruukinmatruuna tuntee psykologiaa, on että nainen antaa seksiä saadakseen rakkautta ja mies antaa rakkautta saadakseen seksiä, mutta hänellä on myös sellainen kutina, että varsinkin miehille seksuaalisuus on hyvin tärkeä pätemisen aihe - ja ne miehet, jotka eivät kykene pätemään millään muulla, pätevät sitten seksuaalisuudellaan. Vastaavasti ne ihmiset, jotka kykevät pätenemään - koulutuksella, sivistyneisyydellään, tutkinnoillaan, asemallaan - löytävät elämälleen muutakin sisältöä kuin kiksauttamisen.

Mutta artikkeli jätti sanomatta toisen, hyvin tärkeän, asian: mitä seksuaalisempi ihminen on, sitä vähemmän parisuhdeuskollinen hän on. Hyvin seksuaaliselle ihmiselle sukupuolisuhteiden määrä on tärkeämpää kuin niiden laatu, ja tällainen ihminen myös harvoin kykenee muodostamaan minkäänlaista parisuhdetta. Häntäheikki-isän pojista tulee helposti myös itsekin häntäheikkejä. Ja kuitenkaan tällainen kasuaaliseksi ei lopultakaan ole muuta kuin pilluttelua - usein tällaiset häntäheikit ovat surkeita rakastajia.

Avioerot, yksinhuoltajuus ja vahinkoraskaudet kasaantuvat - yksille ja samoille ihmisille. Ne noudattavat Pareton lakia, eli 80% tapahtumista koituu 20% ihmisistä. Ihminen, joka ottaa yhden kerran avioeron, todennäköisesti ottaa sen toisenkin kerran, jos menee uudelleen parisuhteeseen - ja toisaalta valtaisa määrä ihmisiä on parisuhdeuskollisia. Kaupan päälle epäterveet ilmiöt - avioerot, yksinhuoltajuus, vahinkoraskaudet, au-lapset, häntäheikkiys - kertyvät nimenomaan sinne yhteiskunnan alakerroksiin, ja tuo amerikkalaistutkimus vahvistaa tulokset; kun taas yhteiskunnan yläkerroksissa parisuhteet ovat hyvin lujia, avioliitto solmitaan eliniäksi ja jälkeläisiä hankitaan vähän mutta he ovat pitkälle koulutettuja.

Samoin korkeakoulutetut ihmiset tuntuvat korvaavan määrän laadulla. Monet heistä ovat todella taitavia rakastajia ja harvemmat kerrat ovatkin sitten laadullisesti paljon parempia. Seksuaalisuuden ohella myös jo pelkästään sellainen asia kuin fyysinen ihokontakti voi merkitä paljon - ruukinmatruuna itse tuntee olonsa vasta todella turvalliseksi saadessaan tuntea puolisonsa ihon ja hänen lämpönsä omaansa vastaan nukkumaan mentäessä. Sänky ei tarjoa pelkästään seksuaalista nautintoa vaan myös emotionaalista.

Seksin puute tekee ihmisen onnettomaksi, mutta ihminen on kuitenkin onnellisimmillaan silloin, kun hänen seksuaalikumppaniensa luku on mahdollisimman lähellä lukua 1 - mitä enemmän seksuaalikumppaneita ihmisellä on ja mitä villimpää hänen navanaluselämänsä on, sitä tyhjempää ja onnettomampaa se myös on - promiskuiteetti ei ole tavoitetila, vaan anomalia. Ihminen, jolla on elämänsä aikana ollut yli 10 seksuaalikumppania, on suunnilleen yhtä tyytyväinen elämäänsä kuin sellainen, joka ei ole koskaan ollut sukupuoliyhdynnässä. Ja silti tyhjyyden kokemus on universaali. Länsimainen yhteiskunta ei suinkaan ole seksuaalikielteinen; se on hyperseksuaalinen - yhteiskunnan alakerrosten seksuaalikäyttäytymisestä on tehty normi, ja seksuaalisuutta tursuaa joka tuutista riesaksi saakka. Ikävä kyllä seksuaalisuus voi olla myös hyvin destruktiivinen voima, sillä seksuaalisuus vie helposti ajatukset ja intressit pois kaikesta muusta, ja se herättää valtavan helposti vallanhimon, mustasukkaisuuden, kilpailun ja omistamisenhalun tunteet, ja johtaa helposti täydelliseen piittaamattomuuteen, hedonismiin ja itsekkyyteen - joka puolestaan koituu yhteiskunnan kannalta todella tuhoisaksi. Kaikki vaihtoehtoiset perhemallit - yksinhuoltajuus, moniavioisuus, promiskuiteetti jne - ovat kulttuurievolutiivisesti ja sosiologisesti erittäin tuhoisia. Ja kuitenkin seksuaalisessa vapautumisessa oli kyse destruktiivisen sukupuolikäyttäytymisen nostamisessa ideaaliksi - tiedämme kyllä, mistä vapauduimme, mutta tajuammeko me mihin me vapauduimme? Promiskuiteetti nimittäin on yhteiskunnan pohjakerroksille tyypillistä seksuaalikäyttäytymistä.

Paradoksaalisesti mitä seksuaalisempi ihminen on, sitä vähemmän jälkeläisiä hänellä myös on. Syy on siinä, että lapsen kasvattaminen on iso projekti, ja vaativa sellainen, ja voimakkaan seksuaaliset ihmiset ovat pääsääntöisesti hyvin slarveja ja holtittomia sekä lyhytjänteisiä ihmisiä - he eivät halua jälkeläisiä, vain nautintoa. Sensijaan ne ihmiset, jotka korvaavat määrän laadulla ja nauttivat seksistä harvoin mutta mieluisasti, myös yleensä ovat pitkäjänteisiä ja todella haluavat lapsia ja myös haluavat kasvattaa heidät.

Vanhan vitsin mukaan mitä eroa on pastorin ja rabbin vaimolla? Pastorin vaimon korut ovat feikkejä mutta orgasmit aitoja, rabbin vaimolla taas päinvastoin Ha ha, oli hauskaa. Stereotypaalisesti juutalaiset on esitetty rahanahneina tuhkamunina, ja Talmudin Mishnan määräykset siitä, millainen seksi on kosher, on hmm... mielenkiintoista luettavaa. Mutta tämäkin sopii mainiosti jatkumoon, jonka mukaan seksuaalisuus on kääntäen verrannollinen älyllisyyteen. Frank Zappan Catholic Girls kuuluu samaan jatkumoon - katolisia pidetään USA:ssa sekä tyhminä että hyperseksuaalisina. Mutta voidaan todeta myös, että Antonio ampuu haulikolla ja Hyman kiikarikiväärillä. Osumissa määrän ohella merkitsee myös laatu. Todettakoon kuitenkin, että hurskas kansakunta uusintaa itseään tehokkaammin kuin valistunut kansakunta - euroamerikkalaisilla hengellisyys korreloi voimakkaasti lapsiluvun kanssa.

Entäpä sitten muut etniset ryhmittymät? Afroamerikkalaisilla on seksiatleetin maine, ja sino-mongolidisilla tuhkamunan. Latinot sijoittuvat eurojen ja afrojen väliin. Jatkumo on sama kuin keskimääräisen älykkyysosamäärän - ja kääntäen verrannollinen parisuhdeuskollisuuteen; sino-mongolidisilla amerikkalaisilla on kaikkein lujimmat perheet. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä sama tilasto myös muilta etnisiltä ryhmiltä.