Päivän mietelmä

Polygamiaa on puolusteltu miehen seksuaalisella kyltymättömyydellä ja himolla: pettäväthän länkkärimiehetkin puolisoitaan, miksi siis mies ei voisi pitää useampaa puolisoa niin ei tarvitsisi syyllistyä aviorikokseen? Tämä argumentaatio voidaan helposti kumota:

1) Haaremin pito osoittaa tehottomuutta ja organisointikyvyttömyyttä. Logistisessa mielessä se on kuin pitäisi suurta varastoa ilman tuotantokäyttöä, mikä merkitsee hirvittävää tehottomuutta ja resurssien haaskaamista. Länsimainen sarjamonogamia on paljon tehokkaampaa - se on Just-On-Time -filosofian mukainen ratkaisu tähän ongelmaan. Puolis[k]o saadaan juuri silloin kun tarvitaan, eikä varastointikustannuksia ja ylläpitokustannuksia koidu. Samoin käytetty puoliso voidaan kierrättää nopeasti seuraavalle tarvitsijalle, eikä näin synny pullonkaulatilanteita.

2) Länsimaissa puolison pettämistä pidetään näin yleisesti ei-toivottavana käytöksenä ja osoituksena petollisesta luonteesta. Ihminen, joka kykenee pettämään puolisonsa, on todennäköisesti hyvin epärehellinen ihminen kaikissa muissakin sitoumuksissaan ja kykenee pettämään kenet tahansa. Polygamian laillistaminen tällä argumentilla olisi suunnilleen samaa kuin murhaamisen dekriminalisointi sillä verukkeella, että tappavathan ihmiset toisiaan joka tapauksessa.

3) Pelkästään jo se, että polygamian väistämätön seuraus on vähintään yhtä monta anoppia kuin on puolisoitakin, on useimmille miehille riittävän voimakas vasta-argumentti.

Hopea hävitään, pronssi voitetaan

Näin jalometallialalla on tapana sanoa, että hopea hävitään mutta pronssi voitetaan, ja näinhän kävi myös viime yönä. Suomen urosleijonat taistelivat itselleen pronssin Slovakialta - ruotsalaisella tempulla!

Suomi oli tappiolla 1-3, mutta he rutistivat siitä 5-3 -voiton. Ehkä USA-ottelun katastrofi oli saanut miehemme sisuuntumaan ja he totesivat että in Finland we have this thing called reilu meininki!

Vaikka ruukinmatruuna toki olisi toivonut niitä moolimassaltaan mahdollisimman raskaita Ib-ryhmän metalleja eikä pelkkiä lejeerinkejä, niin tuo oli kuitenkin upea suoritus, ja miehemme ovat osoittaneet olevansa jääkiekon huippua. Hieno suoritus!

Paavin mitra vai turkkilaisen turbaani?

Ruukinmatruuna on jossakin vaiheessa todennut, että kristinusko on tähän mennessä ollut ainoa uskonto, joka on kyennyt tekemään islamille vastarintaa, pysäyttämään islamin hyökyaallon - ja kääntämään sen jopa takaisinpäin ja valtaamaan menetettyjä alueita takaisin. Tämä siksi, että ainoastaan kristinusko on kyennyt luomaan sellaisen henkisen selkärangan ja taistelukyvyn, mikä on vetänyt vertoja islamilaiselle apaattiselle fatalismille ja sille hirvittävälle fanaattisuudelle, minkä tuo uskonto luo. Islam on käynyt pyhää sotaansa länsimaista sivistystä vastaan 1400 vuoden ajan, ja tämä sota jatkuu yhä - viimeksi Muammar Gaddaffi, tai miten tämän pikkuhitlerin nimi sitten translitteroidaankin, julisti Pyhän Sodan Sveitsiä vastaan.

Mutta se, että kristinusko on kyennyt taistelemaan islamia vastaan, on vain osatotuus. Itse asiassa vain yhdenlainen kristinusko - katolisuus - on kyennyt siihen. Vain roomalaiskatoliset ja kreikkalaiskatoliset ovat kyenneet vastarintaan. Protestanttiset kirkkokunnat ovat aina olleet hyvää pataa islamin kanssa - eikä ole sattumaa, miten valtionkirkkomme on islamiin nähden henkisesti täysin rähmällään.

Wikipedian artikkeli asiasta on pöyristyttävää luettavaa. Ruukinmatruuna on aina tiennyt, miten Ranska tavalliseen tapaansa on dilkannut niin Turkin, barbareskivaltioiden kuin arabienkin kanssa eurooppalaisten naapuriensa pään menoksi ja miten eurooppalaista rintamaa on aina leimannut hajaannus, kyräily ja epäluottamus toisiinsa, mutta aivan noin quislingmaista käytöstä ei ruukinmatruuna olisi edes protestanteilta odottanut.

Kyse on jälleen reaalipolitiikasta. Vihollisesi vihollinen on sinun ystäväsi, ja paavin (vihollinen) vihollinen (islam) on protestanttien ystävä. Ja siksi protestantit ovat aina olleet rähmällään islamiin nähden. On makuasia, ketkä ovat olleet pahimmin rähmällään - luterilaiset, kalvinistit vai anglikaanit.

Ja tulokset ovat tiedossamme. Euroopan islamisoituminen onkin ollut kaikkein voimakkainta juuri protestanttisilla tai sekularisoituneilla alueilla - Hollannissa, Britanniassa, Saksassa, Ruotsissa - kun taas roomalaiskatoliset ja ortodoksiset maat, joilla on tuhatvuotinen taistelun perinne - ovat kyenneet vastustamaan tätä hyökyaaltoa. Suomen luterilainen kirkko ei ole poikkeus. Se on ollut erinomaisen hyvissä väleissä muslimien ja islamin kanssa - ja muslimit ovat kylmästi todenneet että "tsaukki, taukki". He ovat pitäneet luterilaista kirkkoa pelkkänä hyväksikäytettävänä hölmönä, dhimman välineenä.

On varmaa, että Euroopan islamisoituminen jatkuu pahimmin protestanttisilla ja sekulaareilla alueilla, ja hitaammin katolisilla ja ortodoksisilla alueilla. Tästä säännöstä on kuitenkin yksi poikkeus, ja se on Ranska.

Ranska on perinteisesti ollut Euroopan kouluhäirikkö - se on henkisesti ollut latinomaa ja siellä vallitseva uskonto on ollut katolisuus, mutta se on kautta aikojen toiminut protestanttimaan tavoin ja ollut hyvää pataa islamin kanssa - ja Ranskaa pidetäänkin eurooppalaisen islamisaation kärkimaana. Syy on ilmeinen; se on keskeisellä paikalla Iberian niemimaan sekä mantereen keskiosan välissä, ja siellä tapahtui 1789 - 1814 jotain sellaista, mikä olisi saanut jäädä tapahtumatta ja jonka ainoa positiivinen tulos on ollut metrijärjestelmä. Ranska on viimeisen 700 vuoden aikana jatkuvasti pyrkinyt sabotoimaan - oman etunsa vuoksi - Euroopan yhteisiä pyrkimyksiä länsimaisen sivilisaation ja sen turvaamisen eteen, ja jo Ludvig XIV:n ajoista Ranska on ollut hyvää pataa Turkin kanssa ja mieluusti maksanut dzizyansa. Ja tapa, millä Ranska on nyt käyttäytynyt Euroopan unionissa, ei varmasti ole jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Ruukinmatruuna ei ikinä ole kunnioittanut ranskalaisia tippaakaan. Sensijaan Espanjaa ja Portugalia kyllä. Osasyynsä on siinä, että molemmat maat taistelivat oman reconquistansa, ja sellaisten nimien kuin Pelayo, Afonso Henriques, Diego Lopez de Haro ja Musta Douglas pitäisi syöpyä tulikirjaimin jokaisen länkkärin sieluun. Mutta syynsä on myös asenteella. Ranskalaisissa on tiettyä omahyväistä niljakkuutta, jonka ruukinmatruuna kokee vastenmielisenä.

On sanottu, että islamilainen maailma tarvitsisi uskonpuhdistuksen. Sellainen on tapahtunut jo - nimittäin militantin islamistisen puhdasoppisuuden muodossa! Uskonpuhdistus oli nimensä mukaisesti uskon puhdistus - paluu juurille, paluu takaisin judaismin lähteille, uskon ja kirkon puhdistaminen sen indoeurooppalaisista vaikutteista ja sen seemiläisen juuren vahvistamista ja paluuta fundamentalismiin. Uskonpuhdistus ei ollut edistystä, jos joku niin päättelee. Uskonpuhdistus oli valtava taka-askel ja hidasti Euroopan tieteellistä ja teknologista kehitystä liki 200 vuodella. Islamin uskonpuhdistus merkitsee nimenomaan paluuta Muhammedin aikoihin, paluuta fundamentalismiin ja militantin islamismin nousua. Talibanit ovat islamin kalvinisteja, jos tämä rinnastus sallitaan!

Sanottiinpa katolisesta kirkosta pedofiiliskandaaleineen, toisen käskyn rikkomisineen, pyhimystenpalvontoineen, Maria-kultteineen ja kaikenpuolisine mädännäisyyksineen mitä tahansa, se on kuitenkin hirvittävä hengellinen voima ja se on kyennyt vastustamaan islamisaatiota. Se on myös periaatteessa elämämyönteinen voima, sillä se vastustaa voimakkaasti sekä aborttia että kuolemanrangaistusta.

Asialla on vielä ikävämpikin puolensa. Vaikka buddhalaisuuteen kuuluu ahimsan periaate - älä tee pahaa yhdellekään elävälle olennolle - tässä maailmassa väkivalta on se äärimmäisin tapa vaikuttaa toisiin ihmisiin ja fyysinen väkivalta on voimakkaampi vaikutuskeino kuin mikään suvaitsevaisuus, oppi, doktriini tai jumalansana. Väkivallalla ratkaistaan paljon enemmän asioita tässä maailmassa kuin millään muulla keinoin - ja pidättäytyminen väkivallasta on sama kuin itsemurha.

Ja buddhalaisuudessa tämä on näkynyt ikävällä tavalla. Koko Keski-Aasia aina zarathustralaisen Iranin rajoilta Indonesiaan oli kerran buddhalainen. Ei ole enää; islamin hyökyaalto ja murhanhimo tuhosi tuon kerran kukoistaneen sivilisaation. Enää vain Myanmar, Bhutan ja Thaimaa ovat buddhalaisia. Luostarit tuhottiin, sivistys hävitettiin, miehet tapettiin ja naiset alistettiin seksiorjiksi. Tätä dharman yötä on kestänyt 1200 vuotta. Voi, kuinka mielellään ruukinmatruuna jälleen näkisikin Afganistanin, Malesian ja Pakistanin buddhalaisina, ja miten mielellään hän näkisi naisten orjuuden lakkaavan noissa maissa, joissa kerran dharma vallitsi - ja jotka ovat nyt jääneet tuon kammottavan uskonnon alle! Tässä vaiheessa ruukinmatruunan tekisi mieli todeta, että kyllä Helsinki on aina yhden messun arvoinen.

Mutta luterilaiset ovat kilpaa aina huutaneet Mieluummin turkkilaisen turbaani kuin paavin mitra!

Ihanaa Leijonat Ihanaa!

Kiitos Naarasleijonille eilisestä upeasta jääkiekon pronssiottelusta ja onnittelut 3-2 -voitosta! Vaikka ruukinmatruuna usein onkin kritisoinut lätkää, eilinen matsi oli upeaa katsottavaa. Varsinkin Michelle Karvisen tekemä 2-1 -osuma, joka olisi ollut kympin arvoista jopa miesten ottelussa.

Naislätkää on usein kritisoitu vauhdittomuudesta ja verkkaisuudesta. Osa kritiikistä johtuu siitä, että naisjääkiekossa ei saa taklata ja kovat otteet ovat kielletty. Niinpä naiset joutuvat pelaamaan taitokiekkoa - siitä puuttuu kokonaan "sledgehammer is a tactic on itself" -mentaliteetti, ja siitä puuttuvat myös ne guunit, jotka sopisivat paremmin nyrkkeilykehään kuin kaukaloon. Mutta nimenomaan taitolätkä mielessä katsottuna peli oli nautittavaa katsottavaa. Ainoa ikävä tapaus oli, kun Ruotsin pelaaja Katarina Timglas mottasi maalivahtiamme Noora Rätyä nyrkillä suoraan alventtiin.

On myös muistettava, että Suomessa naisten jääkiekko on suunnilleen samalla tasolla kuin miehillä 1970-luvulla. Silloinkin Kanada ja Neuvostoliitto hallitsivat ja Suomi pääsi sijoille 5-8. Kymmenessä vuodessa ehtii tapahtumaan ihmeitä, ja jos mimmiliigoihin saadaan lisää junnuja ja naisten harrastajapohjaa leveämmäksi, naisemme kykenevät hyvinkin haastamaan USA:n ja tuottamaan Kanadalle ikävyyksiä.

Kaikenkaikkiaan hieno suoritus, ja jäämme odottamaan Urosleijonien esitystä tänään.

Sota naisia vastaan

Vaikka ruukinmatruuna ei pidä itseään feministinä, hän silti on sukupuolensa edustaja, eikä siedä tippaakaan seksismiä. Mutta maailmassa on iso joukko hyvin seksistisiä ideologioita - ja uskontoja. Itse asiassa se, että uskonto on seksistinen, on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Ikävä kyllä seksistisistä uskonnoista on olemassa yksi yli muiden, ja se on islam. Sen jälkeen mitä ruukinmatruuna luki Rawan sivuilta Afganistanin tilanteesta Talibanin alamaisuudessa, hän pitää islamia sotana naissukupuolta vastaan.

Mutta oheinen teksti oli pöyristyttävää luettavaa. Daniel Pipes on juutalainen Lähi-Idän tutkija, ja vaikka hänen mielipiteensä eivät aina ole ns. poliittisesti korrekteja, niin argumentin totuusarvo ei riipu sen esittäjän persoonasta.

Ruukinmatruunan päätelmä saatavillaolevan materiaalin perusteella on, että islam on pohjimmiltaan seksistinen fasistisluontoinen ideologia, joka tähtää miesten ylivaltaan ja naisten alistamiseksi kotiorjan, seksiorjan ja synnytyskoneen asemaan. Islamille tunnusomaisia ilmiöitä ovat polygamia (= yhdellä miehellä saa olla neljä vaimoa ja lukematon määrä satunnaissuhteita kun taas nainen ei saa olla kuin miehensä kanssa), pedofilia (= suojaikäraja on kahdeksan vuotta) sekä orjuus (muslimi saa pitää toisuskoisia työ-, palvelus- ja seksiorjinaan). Nämä ovat asioita, joista muslimit itse vaikenevat ja jota suvaitsevaisto pitää liian pöyristyttävinä asioina uskottavaksi - suvaitsevaisto ei halua ajatella mistään toiseutta edustavasta mitään pahaa. Vaikka maailmassa on valtava määrä muslimeja, jotka eivät hyväksy sen enempää polygamiaa, pedofiliaa kuin orjuuttakaan, sensijaan islam itse hyväksyy nuo asiat doktriineissaan, eikä yksikään islamilainen uskonoppinut ole ikinä ottanut kantaa em. asioita vastaan.

Häveliäisyyssyistä ruukinmatruuna jättää Pipesin sivuilla olleen tekstin kääntämättä suomeksi. Ruukinmatruuna ei kertakaikkiaan ilkeä siihen. Englantia osaavat lukekoon sen ja tehköön siitä haluamanlaisensa johtopäätökset. Todettakoon, että Pipesiä ei voida pitää rasistisena sivustona, eli linkkaaminen sinne ei ole tätä kirjoitettaessa (25. helmikuuta 2010) rikos. Mutta todettakoon, että kirjoittaja tekee hyvin mielenkiintoisen johtopäätöksen: vaikka islam on ollut hirvittävä henkinen, sosiaalinen ja älyllinen katastrofi, silti islam on ollut valtava menestystarina. Se on yksi voimakkaimmin leviäviä uskontoja. Miksi?

Syynä on se, että islam yhdistää onnistuneesti seksuaalisuuden väkivaltaan. Tiedossamme on, että a) seksuaalisuus on yksi maailman destruktiivisimpia voimia ja b) fyysinen väkivalta on kaikkein tehokkain tapa vaikuttaa ihmisiin. Islam on ensisijaisesti androseksistinen uskonto; islam tarjoaa miehelle legitiimin tavan olla gorillalauman johtaja - olla despootti ja seksiatleetti samanaikaisesti ja käyttää sekä valtaa että varsinkin väkivaltaa ja alistaa naisia. Islam vetoaa ensisijaisesti miehen kaikkein alhaisimpiin vietteihin - seksuaalisuuteen, väkivaltaisuuteen, vallanhimoon ja alistamisenhaluun. Islam tarjoaa miehelle legitimiteetin olla pikkuhitler - ehdoton despootti omassa perheessään. Ilmeisesti ihmissuhdeasioissa miehen on helpompi vetää turpaan ja lyödä kuin ajatella, ja siksi miehet tykkäävät islamista.

Mutta ruukinmatruuna tuntee myös oman sukupuolensa ja hän tietää, että naisista noin 20% on täysiä orjasieluja - sellaisia, jotka ilomielin vaihtavat vapautensa ja itsemääräämisoikeutensa siihen, että apinanaaraan tavoin pääsevät jonkun alfakoiraan kotiorjiksi. Islam vetoaa myös näihin naisiin - nämä nyrkkimagneetit pääsevät alistumaan ja he saavat itselleen Tosi Miehen, joka pääsee pomottamaan ja käskemään heitä ja he pääsevät masokistisesti alistumaan. Merkitseehän sana "islam" jo sellaisenaan alistumista, ja onhan suurin osa islamiin kääntyvistä eurooppalaisista naisia. Ikävä kyllä.

Islam merkitsee käytännössä sotaa naisia vastaan. Islamin agenda on koko naissukupuolen tuhoaminen - naisten ihmisyyden ja seksuaalisuuden nujertaminen ja alasajo, ja miesten ylivaltaa. Siksi jokaisen länsimaisen naisen tulisi ymmärtää, mitä islam meille merkitsee. Ruukinmatruunalle se merkitsee joko burkhaa tai kuolemaa.

Ruukinmatruuna kuitenkin seuraa hyvin huolestuneena sitä terrorikampanjaa, mikä Thaimaassa koskettaa hänen uskonveljiään ja -sisariaan, siis buddhalaisia. Hän kuitenkin löysi oheisen sivuston, jossa on mainittu mielenkiintoisia sitaatteja islamista. Mukana ovat niin Churchill, Gladstone kuin Hitlerkin - eikä ole sattumaa, että juuri natsit ovat kaikkein eniten ihailleet islamia ja taas perinteiset länkkärit kammoksuneet.

Tässä vaiheessa ei enää yhdellekään länkkärille pitäisi olla epäselvää, mistä tässä uskonnossa tosiasiallisesti on kyse. Ja miten se uhkaa joka ainoan naisen henkeä, terveyttä, vapautta ja ihmisoikeuksia.

Kun urea nousee päähän

niin tulee tällaista jälkeä.

Ruukinmatruuna joskus aikoinaan ajatteli, että maantiet ovat olemassa sitä varten, että niillä liikutaan paikasta A paikkaan B ja että autot ovat sitä varten, että niillä siirretään ihmisiä ja tavaraa paikasta A paikkaan B maanteitä pitkin. Mutta suomukset karisivat ruukinmatruunan silmiltä ajokortin saamisen jälkeen: maantiet ovat taistelutantereita, joilla äidin pikku formulakuskit ottavat mittaa sekä toisistaan että autoistaan, ja autot ovat puolestaan väkivaltaimia, joilla taistellaan toisia maantienkäyttäjiä vastaan. Ja hän oppi myös nopeasti, että jos liikenteessä yrittää ajaa liikennesääntöjen mukaan, jää röyhkeämpiensä jalkoihin.

Kaikkeen on olemassa ratkaisu. Kakkosautonamme on iankaikkisen vanha jenkkipaku, jossa on useampilitrainen V-8 ja toki amerikkalaisittain automaattivaihteisto. Se on vääntökone, mikä merkitsee, että kunnon kick-downissa, jossa vaihteisto laittaa lovea pienemmäksi ja kierrokset nousevat kuin vannesahassa, se lähtee kuin korkki šamppanjapullon suusta - meillä ei ole ollut mitään ongelmia ohitella rekkoja, vaikka tavaratila on täynnä kuutioita. Riittävän rähjäisenä se myös antaa signaalin, että "jos tulet kolhimaan minua, kärsit siitä eniten itse". Ruukinmatruunalla on siis liikenteessä isomman oikeus ja vahvemman oikeus kun hän kiipeää perheensä vänin kuskinpukille. Se 13 litraa sadalla on pieni hinta siitä, että kaikenlaiset testosteronimyrkytyksestä kärsivät seksuaalisuudestaan epävarmat juppiöykkärit eivät tule hyppimään silmille. Tällaisella autolla on hyvä ajaa liikennesääntöjen mukaan ja omaksua rento, pintakaasulla kruisaileva ajotapa ja säästää näin menovettä ja hermoja.

Tie totalitarismiin

Ruukinmatruuna jutteli työtoveriensa kanssa. Eräs työtoveri oli palannut Mutajoensuun kaupungista, ja kertoi kokemuksiaan.

Mutajoensuu sijaitsee eräässä nimeltämainitsemattomassa islamilaisessa valtiossa. Maa on tunnettu varsin maltillisesta islamistaan, mutta tässäkin maassa on muttattaw'wia eli uskonnollinen poliisi, "moraalipoliisi", joka kyylää ihmisiä ja heidän tekemisiään. Maassa joutuu hirsipuuhun varsin vähästä ja myös muut ruumiilliset rangaistukset ovat käytössä. Kaikenkaikkiaan valtio edustaa sitä, mistä meillä ns. kunnon kansalaisilla on tapana käyttää nimeä "fasismi".

Maa siis on totalitaristinen, ja vaikka kyse on islamista, totalitarismeja on myös muitakin. Sana "totalitarismi" tulee italiasta, missä fascistit käyttivät sitä ensimmäisen kerran omasta järjestelmästään, mutta Saksan kansallissosialismia ja Neuvostoliiton kommunismia on pidetty malliesimerkkeinä totalitarismista. Puhumattakaan Japanin militaristisesta systeemistä. Totalitarismi on järjestelmä, jossa jokin klikki - kutsuttakoon sitä Puolueeksi, mutta kyseessä voi olla myös Teokratia tai Valaistuneet - pitää absoluuttia valtaa vain vallan itsensä vuoksi ja muita alamaisia pakkovallan alla.

Totalitarismi ei synny yhtäkkiä. Syntyäkseen se vaatii tilan, jossa normaali järjestys on järkkynyt - sodan, talouslaman, kriisin, levottomuuksien - takia, ja tilanteen, jossa hallintoalamaiset kokevat tilansa uhatuksi.

Tällaisessa tilanteessa valtiovalta alkaa säätämään lakeja, joilla kansalaisten perusoikeuksia aletaan kaventamaan. Vaikka virallisesti toimenpiteet tehdään "kansalaisten parhaaksi" ja "turvallisuuden takaamiseksi". Ensimmäisenä rajoitetaan aina ilmaisuvapautta - sananvapautta, julkaisuvapautta, televisio- ja radiokanavien toimintaa. Rajoittaminen voi tapahtua joko niin, että vallanpitäjä ottaa viestimet tavalla tai toisella haltuunsa ja määrää niiden sisällön, tai sitten lainsäädännöllisin toimin esimerkiksi sananvapauspykäliä kiristämällä ja kriminalisoimalla tietyt mielipiteet. Vallanpitäjien kyseenalaistamisesta tai kritisoimisesta tehdään vaikeaa tai mahdotonta.

Seuraava vapaus, joka otetaan pois, on liikkumisenvapaus. Ihmisten liikkuvuutta rajoitetaan sulkemalla tiettyjä alueita, kiristämällä maahan saapumisen ja maasta poistumisen vapautta. Joukkoliikenteen toimivuutta rajoitetaan ja matkustaminen tehdään vaikeaksi. Mahdollisesti myös yksityisautoilua rajoitetaan lainsäädännöllisin toimin tai verotuksellisesti.

Kolmas vapaus, joka otetaan pois, on kokoontumisenvapaus. Ihmisten kokoontumisesta tehdään luvanvaraista - ja tiettyjen ryhmien kokoontumisesta tehdään laitonta. Samanaikaisesti vallanpitäjät kieltävät tiettyjen ryhmien ja tiettyjen suuntausten toiminnan. Vapaa ammattiyhdistysliike lakkautetaan heti ensimmäisenä.

Tämän jälkeen alkaa vallan keskittäminen tai sen "vertikalisointi". Eri alueiden itsehallinto ja paikallishallinto lakkautetaan, ja tärkeisiin virkoihin nimitetään vallanpitäjien apparatšikkeja. Vallan kolmijako poistetaan, ja oikeuslaitos alistetaan vallanpitäjille. Usein myös kuolemanrangaistus säädetään uudelleen, ja myös sotatila- tai poikkeustilalaki voidaan säätää.

Mutta pelkkä rajoittaminen ja ruuvin kiristäminen yksinään ei riitä. Samanaikaisesti vallanpitäjät vetoavat ihmisten tunteisiin; paitsi toki turvallisuudentunteeseen, myös yhteenkuuluvaisuuden tunteeseen. Vallanpitäjät useinkin vetoavat isänmaallisuuteen, nationalismiin tai uskontoon, ja pommittavat alamaisiaan propagandalla, jolla he pyrkivät oikeuttamaan agendansa. Tässä vaiheessa myös väkivallan välineet kanavoidaan vallanpitäjien käyttöön: vaikkapa niin, että perustetaan "isänmaan turvaksi" erilaisia puolisotilaallisia organisaatioita (kilistääkö SA kenenkään kelloja?) ja aseistetaan vallanpitäjille uskolliset ryhmät. Kansan yhtenäisyyttä lujitetaan asevelvollisuudella, ja asevelvollisten palvelusaikaa pidennetään tai järjestetään ylimääräisiä kertausharjoituksia.

Hyvin usein totalitarismiin siirtymistä edeltää taloudellinen kriisi tai tilanne, jossa köyhyys on yleistynyt rajusti ja tuloerot räjähtäneet käsiin. Tällaisessa tilanteessa valtio usein toisaalta kansallistaa elinkeinoelämän tai asettaa omat edustajansa strategisesti tärkeiden alojen yritysten hallintoon. Samanaikaisesti vallanpitäjät saattavat järjestää työpalvelua tai työttömyystöitä syrjäytyneille ja työttömille niin, että annetaan signaali siitä että valtio todella välittää kansastaan. Olennaista on, että vallanpitäjät luovat illuusion siitä, että he ovat kansansa puolella ja välittää kansastaan.

Tällaisesta tilanteesta on enää hyvin vaikeaa palata takaisin. Vallanpitäjän kannalta on ihanteellista, että kansa tukee yksimielisesti vallanpitäjien politiikkaa - niin, että keskitysleirejä toisinajattelijoille ei edes tarvitse pystyttää.

Toisin kuin usein luullaan, totalitarismi ei puutu aseenkantoon kuin poikkeustapauksissa. Totalitarismille on tärkeää, että kansa on aseistettu ja vallanpitäjät kykenevät näin manipuloimaan sitä! Ainoastaan niiden ryhmien, jotka todella ovat kiusallisia vallanpitäjille, aseenkanto-oikeutta rajoitetaan. Kun natsit olivat varmistaneet valtansa, he löysäsivät Weimarin Saksan varsin tiukkaa aselakia; kiväärien hallussapito vapautettiin täysin, aseenkantoikää laskettiin 20 vuodesta 18 vuoteen, aseenkantoluvan voimassaoloaikaa pidennettiin vuodesta kolmeen ja aseiden rekisteröintipakkoa löysättiin. Sensijaan juutalaisilta, sosialidemokraateilta ja rikosrekisterin omaavilta aseenkanto kiellettiin. Natsipuolueelle oli tärkeää, että kansalla oli tunne että he olivat vallanpitäjien puolella ja vallanpitäjät heidän.

Mutta lopputulos on aina pakkovalta. Kansa hyväksyy toimenpiteet, joilla heidän vapautensa ja oikeutensa riistetään, juuri siksi että he kokevat saavansa varmuutta ja turvallisuutta. Ihmiset näin pääsääntöisesti ovat aina valmiita vaihtamaan vapautensa turvallisuudentunteeseen ja he arvostavat myös vakaata ja stabiilia elämää myös mahdollisuuksien ja vapauksien menetyksen hinnalla. Varsinkin silloin, jos joidenkin muiden kuin oman viiteryhmän oikeuksia rajoitetaan, hallintoalamaiset protestoivat vain poikkeustilanteissa.

Totalitarismi tarvitsee toki aina vihollisensa, sillä vaikka totalitarismi luo tasa-arvoa tai pikemminkin tasapäisyyttä, se ei luo vaurautta, ja tästä seuraa tyytymättömyys. Nurina ja tyytymättömyys luonnollisesti kanavoidaan sopivaan viholliseen, sillä eihän mikään yhdistä niin paljoa kuin viha. Vihollisia on helppoa löytää. Juutalaiset ovat aina se perinteinen vihollinen, mutta myös kristityt, intellektuellit, omistava luokka, naiset, seksuaalivähemmistöt ja huumeidenkäyttäjät ovat erinomaisia vihollisia. Siinä nimeltämainitsemattomassa maassa, jossa Mutajoensuu on, narkomaanit hirtetään. He ovat sopivan puolustuskyvytön ja sopivan inhottava vihollinen. Toki rikoslakia lavennetaan ja siihen lisätään blankopykäliä, kuten "huliganismi", "tuholaistoiminta", "valtion halventaminen" tai "maanpetos", jonka kautta saadaan aikaan epävarmuuden, pelon ja ahdistuksen ilmapiiri. Tämä pelko ja ahdistus kanavoidaan sitten hyvään viholliseen. Aivan oikeasti paha vihollinen, kuten väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikolliset, jätetäänkin sitten vähemmälle huomiolle.

Totalitarismissa vallitsee aina ideologia, jonka avulla kansaa tylytetään. Se voi olla myös totalitaristinen uskonto, ja siihen voi liittyä vaikkapa puhtaussäännöt, rukoilupakko, pukeutumissäännöt, kieltolaki, tiukasti erotellut roolit miehille ja naisille, etuoikeudet ja eriarvoistaminen tai vallanpitäjien omat kaupat.

Totalitarismissa on se paha puoli, että se nojaa väkivaltaan ja se voidaan kukistaa vain väkivallalla. Joko niin, että jokin ulkopuolinen taho kukistaa sen, tai että se hoitaa hommansa niin totaalisen huonosti, että koko valtio menee konkurssiin ja sen väkivaltakoneisto halvaantuu.

Miten totalitarismia voidaan vastustaa? Olennaista on, että sen syntyminen havaitaan ajoissa ja että sitä lähdetään vastustamaan jo sen syntyvaiheissa. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin hoito. Suomessa sisäministeri Kekkonen hoiti 1930-luvulla totalitarismin ennaltaehkäisyn todella hyvin. Paras tapa vastustaa sitä on havaita ne tahot ajoissa, jotka haluavat pystyttää totalitarismin, jotka siitä hyötyvät, jotka sitä tukevat ja ryhmät, jotka sitä tukevat.

On yksi asia, mitä yksikään totalitarismi ei voi sietää, ja se on se että sille nauretaan. Siksi karikatyyrit, parodiat, satiiri ja huumori on olennaisen tärkeää sen paljastamiseen, ettei keisarilla ole vaatteita. Totalitarismi itsessään on pompöösiä, mahtailevaa, pöyhkeilevää - ja mauttoman koomista teatraalisuudessaan. Silloin, kun parodiahorisontti ylittyy, ollaan jo hyvää matkaa menossa totalitarismiin.

Ja nauru voittaa lopulta minkä tahansa pakkovallan.

Päivän mietelmä

Nuori mies oli perinyt suuren omaisuuden, ja ryypännyt ja rällännyt sen.

Fattapokana ja yksinäisenä hän kääntyi viisaan miehen puoleen:

"Oi viisas mies, mitä minun pitää tehdä, että pääsen tästä kurjuudestani entiselleni?"

Viisas mies vastasi: "Odottaa".

"Ai silläkö tavoin saan takaisin entisen?", kysyi nuori mies.

"Ei, vaan totut köyhyyteen ja kurjuuteen ja olemaan yksinäinen ja hyväksymään tilasi, eikä se enää tunnu pahalta", sanoi viisas mies.

Tässä mietelmässä voidaan oikeastaan kiteyttää koko holhousvaltion olemus: se totuttaa ihmiset hyväksymään oma köyhyytensä, kurjuutensa ja yksinäisyytensä ja hyväksymään tilansa, eikä se enää tunnu pahalta. Näin saadaan säilytettyä yhteiskuntarauha.

10 maailman vaarallisinta ruokaa:

Time Magazine listasi kymmenen maailman vaarallisinta ruokaa. Jotkut listalla olivat yllättäviä.

1. Hot dog

Ykkössijalla vaarallisten ruokien listalla oli hodari - roskaruoan symboli hampparin ohella. Paitsi että nakkisämpylässä on runsaasti nopeita hiilihydraatteja, tyydyttyneitä rasvoja ja tyhjiä jouleja, se on myös tukehtumisriski. Nakki juuttuu lapsen kurkkuun hyvin helposti. USA:ssa noin 17% kaikista ruokaan tukehtumisista johtuu nakkisämpylöistä. Terveysviranomaiset suosittelevat ruoan uudelleensuunnittelua niin, että tukehtumisriski pienenee - vaikkapa viipaloimalla nakin niin, ettei siihen voi tukehtua.

2. Fugu

Fugu eli japanilainen pallokala ei varmaankaan ihmetytä ketään tällä listalla. Se on samaa japanilaisille kuin korvasieni suomalaisille - venäläisen ruletin peluuta ruoalla. Oikein valmistettuna herkullinen, väärin valmistettuna tappava. Fugu syö pieniä nilviäisiä, joissa on tetrodoksiineja. Nämä myrkyt kertyvät fugun elimistöön tehden kalasta saalistajalleen myrkyllisen. Yksi täysikasvuinen fugu sisältää riittävästi myrkkyä tappamaan 30 ihmistä. Oikein valmistettuna kokki saa myrkyn poistettua, mutta joka vuosi joku kuolee huonosti valmistettuun fuguun.

3. Ackee

Ackee tai aki on jamaikalainen hedelmä, joka raakana sisältää runsaasti hypoglysiiniä. Tämä aine on myrkky, joka aiheuttaa oksennustaudin, joka voi johtaa kuolemaan. Kypsänä hedelmä on herkullinen. Ackee on Jamaikan kansallishedelmä, ja se on jamaikalaisessa keittiössä tärkeä ainesosa. Mutta raakana ackee on tappavan myrkyllinen.

4. Maapähkinät

Maapähkinät ovat listalla kahdesta syystä. Ensinnäkin niihin on hyvin helppoa tukehtua - ne ovat pieniä ja kovia ja tukkivat röörit helposti - ja toiseksi maapähkinöiden proteiini on hyvin voimakas allergeeni. Maapähkinät voivat aiheuttaa allergiaoireita jo hyvin pieninä pitoisuuksina - tiedetään tapauksia, jossa allergikko on kuollut syötyään voileivän, joka oli valmistettu veitsellä, jolla oli käsitelty maapähkinää ja joka oli pyyhitty käytön jälkeen.

5. Lehtivihannekset

Lehtivihannekset - salaatit, kaali, pinaatti jne - ovat hyvin terveellisiä syötyinä, mutta sisältävät myös valtavasti taudinaiheuttajia. Suuren pinta-alansa vuoksi lehtivihannekset ovat ihanteellisia pöpöinkubaattoreita, ja lehtivihanneksissa on kolibakteereja, salmonellaa, noroviruksia ja muita pöpöjä, joita ei toivo saavansa asukeiksi kroppaansa. Tästä syystä vihanneksia ja salaattia on aina syytä välttää ulkomailla - koskaan ei tiedä, mitä vipeltäjiä niissä piilee.

6. Raparperi

Raparperissa on runsaasti oksaalihappoa, joka suurina pitoisuuksina on munuaismyrkky. Tästä syystä raparperia tulee aina nauttia maidon kanssa - maidon kalsium sitoo oksaalihappoa - ja kermavaahto kuuluu täysin aiheesta kiinteänä osana niin raparperikiisseliin kuin raparperipiirakkaan. Timen mukaan erityisesti aasialaisten genetiikka on altis oksaalihapolle. Raparperin lehdet ovat myrkyllisempiä kuin sen varsi.

7. Tonnikala

Tonnikala on outo kalalaji - se muuttuu vanhemmiten vaihtolämpöisestä tasalämpöiseksi, ja tämä merkitsee myös sen aineenvaihdunnan valtavaa kiihtymistä vanhemmiten. Tästä syystä tonnikalan liha muistuttaa paljon enemmässä määrin nisäkkäiden ja lintujen lihaa kuin kalaa yleensä. Mutta koska tonnikala on apeksisaalistaja ja ravintopyramidin huipulla, ja tasalämpöisenä saalistaa paljon enemmän ruokaa kuin samankokoiset vaihtolämpöiset kalat, se merkitsee myös, että myrkyt kasautuvat siihen. Tonnikala sisältää valtavan määrän raskasmetalleja, varsinkin elohopeaa - soittaako Minamata kenenkään kelloja?

8. Kassava

Kassava, joka tunnetaan myös nimellä tapioka tai tapioca, on maniokin sukuinen juures ja tärkeä ravinnonlähde Latinoamerikassa. Mutta mikäli kassava valmistetaan taitamattomasti, sen proteiinit vapauttavat syanidia. Ei kiva. Kassava on myös voimakas allergeeni maapähkinän tapaan.

9. Kahvi

Kofeiini on myrkkyä - alkaloidi, jolla on hyvin voimakkaat fysiologiset vaikutukset, ja se voi todellakin aiheuttaa myrkytyksen ja pitkällä aikavälillä sisäelinoireita - mutta kahvilla on toinenkin puolensa. Koska kahvi nautitaan juomana, joka valmistetaan neste-kiinteäuuttoprosessina ja koska valmis liuos on hyvin kuumaa, kaatunut kahvi sylissä voi aiheuttaa vakavia palovammoja.

10. Sienet

Sienet ovat joillekin ihmisille suurinta herkkua, mitä maa päällään kantaa. Toisille ne merkitsevät tappavaa myrkkyä, ja kolmansille yököttävää tympeää makua. Kaikki ovat oikeassa. Luonnossa ei ikävä kyllä ole etikettejä, ja kolme maailman myrkyllisintä sientä - valkokärpässieni, kavalakärpässieni ja suippumyrkkyseitikki - on hyvin helppoa sekoittaa syötäviin herkullisiin sieniin. Nämä kaikki sienet vielä kaupan päälle esiintyvät Suomen luonnossa, eivätkä ole mauksellisesti mitenkään pahoja tai yököttäviä. Ainoa varma tapa on poimia vain sellaisia sieniä, mitkä varmasti tuntee - ja tunnistaa ne biotoopit, missä nuo kolme maailman myrkyllisintä sientä kasvaa ja välttää kaikkia sieniä kyseisissä biotoopeissa.

Dzizya ja dhimma

Islamiin liittyy kiinteästi dzihadin eli pyhän sodan käsite - tähän mennessä asian pitäisi olla selvä jo kaikille.

Mutta dzihadiin liittyy kaksi hiukan epäselvempää käsitettä. Ne ovat dzizya (suojeluraha) ja dhimma (suojelu). Dzizya (jizyah) tarkoittaa erityisveroa, jonka muslimien vallassa olevien alueiden kristityt ja juutalaiset joutuvat maksamaan, ja jonka tehtävänä on nimenomaan osoittaa nokkimisjärjestys ja olla mahdollisimman nöyryyttävä ja alentava. Dhimma puolestaan tarkoittaa sitä asemaa, johon kristityt ja juutalaiset alistetaan. Se tarkoittaa kirjaimellisesti "suojelu", mutta sillä on sama merkitys kuin mafian "suojelulla" tai "suojelurahalla". Dhimmit siis maksavat dzizyaa herroilleen, muslimeille, ja käytännössä he ovat toisen luokan kansalaisia. Dhimman tavoitteena on dhimmien kiusaaminen, nöyryyttäminen ja vainoaminen niin, että he kääntyvät islamiin.

Memeettisessä katsannossa islam on valloittajameemipleksi: islamin memeettisenä päämääränä on maailmanvalta ja kilpailevien uskontomeemien ja meemipleksien hävittäminen. Islam pyrkii kulttuurievoluution memeettisessä katsannossa siis aggressiivisesti hyökkäämään muiden uskontomeemien kimppuun ja tuhoamaan ne ja niiden kantajat. Ainoa poikkeus ovat kristityt, juutalaiset ja zarathustralaiset, joille on varattu tuo dhimma, alisteinen toisen luokan kansalaisen asema. Buddhalaisille, polyteisteille ja ateisteille on täsmälleen kaksi vaihtoehtoa: kääntyminen islamiin tai kuolema.

Useimmille länkkäreille tuo pyhän sodan, dzizyan ja dhimman käsite on mahdotonta mieltää tai ottaa vakavasti; ne ovat jotain niin lapsellista ja niin älytöntä, jota lähinnä vain kolmivuotiaalle voisi tulla mieleen. Mutta ne ovat tätä päivää ympäri maailmaa. Ruukinmatruunaa on useasti syytetty irrationaalisesta islamin pelosta, ja kehotettu tutustumaan islamiin. Mutta entäpä jos kyse onkin rationaalisesta islamin pelosta, joka pohjaa siihen, että hän on buddhalainen ja hän on nainen, ja siihen, että hän todella tuntee islamia ja on tutustunut siihen? Entäpä, jos ruukinmatruunalla on aivan oikea syy pelätä islamia uskontonsa ja sukupuolensa takia?

Islamilainen maailmankatsomus jakaa maailman kahteen osaan: dar-al-islam, "alistumisen talo", jossa islam on valtauskontona; ja dar-al-harb, "sodan talo", jossa jokin muu uskonto on vallassa. Islamin memeettisenä tavoitteena on "sodan talon" muuttaminen "alistumisen taloksi" joko väkivallalla, pelolla tai rauhanomaisin keinoin. Ja kun islam pääsee voitolle jossain sodan talossa, siellä organisoidaan dzizyan kerääminen - alistetut joutuvat maksamaan veroa alistajalle ja myöntämään näin olevansa alistettuja.

Kyse on siis täsmälleen samasta kuin erilaisten gangsterijengien keräämä suojeluraha: kiristys ja valta-aseman osoittaminen. Väkivalta on yhä tänäkin päivänä kaikkein voimakkain tapa osoittaa nokkimisjärjestys ja ratkoa ihmistenvälisiä kiistoja, ja dzizya peritään väkivallalla tai sillä uhkaamalla.

Luonnollisestikin väkivallan tai sen uhan edessä alistuminen johtaa vain entistä pahempaan liriin. Joka ainoa kansakunta, joka on yrittänyt ostaa rauhaa väkivaltaiselta hyökkääjältä, on lopulta joutunut jatkuvasti yhä kovempien vaatimusten ja lopulta aggression kohteeksi - kuuluisin esimerkki tästä on danegeld, mutta joka ainoassa suomalaisessa peruskoulussa tapahtuu tätä täsmälleen samaa suojelurahan kiristämistä päivittäin.

Ehkä kaikkein tunnetuin esimerkki dzizyasta on ollut barbareskivaltioiden keräämä suojeluraha eurooppalaisilta merenkulkijoilta. Barbareskivaltiot olivat nimellisesti Turkin sulttaanikunnan alaisia mutta käytännössä itsenäisiä berberivaltioita, jotka elivät merirosvouksesta ja orjakaupasta. Barbareskivaltioilla oli tapana hyökätä eurooppalaisten kauppalaivojen kimppuun, ryöstää ne ja myydä merimiehet orjiksi. Barbareskivaltiot keräsivät myös suojelurahaa.

Tilanteeseen tuli muutos Yhdysvaltojen itsenäistyttyä 1783. USA lakkasi maksamasta barbareskivaltioille dzizyaa, jolloin Tripolitania julisti USA:lle sodan 1801 - tässä sodassa USA:lla oli todella epätodennäköinen liittolainen, Ruotsi(!) Siinä sodassa Tripolitanialle kävi huonosti. Tähän sotaan viittaa USA:n merijalkaväen lempinimi leathernecks nahkaisten aurinkosuojusten takia ja merijalkaväen hymnin säe ...to the shores of Tripoli. USA otti motokseen One million dollars for Navy, but not one cent for tribute, ja aavisti barbareskivaltioiden saattavan hyökätä uudelleen. Toinen barbareskisota käytiin 1815 ja lopputuloksena oli Algerin perinpohjainen nujertaminen; USA:n väkivaltainen reaktio merkitsi barabreskivaltioiden tulonlähteen tyrehtymistä. Tämän jälkeen USA on vastannut aina hyvin väkivaltaisesti, kun sen kansalaiset ovat joutuneet islamilaisen aggression kohteeksi.

Mutta eurooppalaiset ovat aina mieluummin alistuneet ja maksaneet dzizyaa kuin panneet kovan kovaa vastaan - ja tilanne on pikemminkin dhimmiyttä kohti kuin sitä vastaan. Ruukinmatruuna on moneen otteeseen todennut, että ateismi merkitsee memeettistä tyhjiötä - tyhjää memeettistä lokeroa, joka vain odottaa täyttymistään - ja se täyttyy väistämättä, ennemmin tai myöhemmin.

Ruukinmatruuna on myös todennut, että judaismi uskontona kuoli Auschwitzin kaasukammioihin. Mutta kristinusko sai kuoliniskun pari vuosikymmentä aikaisemmin. Kristinusko kuoli Verdunin, Sommen ja Passchendaelen mutaan, Skagerrackin aalloille ja Ypresin joukkoteurastukseen. Ensimmäinen maailmansota oli Euroopalle niin hirvittävä katastrofi, että se tuhosi eurooppalaisen sielun. Ensimmäistä maailmansotaa seurannut tuhon krapula merkitsi kahden totalitaristisen ideologian - natsismin ja kommunismin - nousua, joiden luhistumista on seurannut päämäärätön hedonismi, konsumerismi ja materialismi. Kaikella on hinta mutta millään ei ole mitään arvoa. Filosofiassa postmodernistinen nihilismi on tuhonnut henkisen selkärankamme ja perheiden hajoaminen sekä syntyvyyden romahtaminen puolestaan nakertanut tulevaisuutemme. Eurooppa on vanha, väsynyt ja kuollut manner; länsimaisen sivistyksen lippu on siirtynyt Euroopasta Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan.

Eurooppalainen sielu on tyhjä. Meidän memeettine lokeromme on tyhjä, ja se vain odottaa täyttymistään. Ja yksi varmimpia tämän tyhjiön täyttäjiä on islam - jo pelkästään sikiämisen ja syntyvyyden kautta. Länsimainen korkean teknologian ja korkean tietämystason sivistys tulee syrjäytymään hyvin matalaa sivistystasoa osoittavan mutta brutaalimman, väkivaltaisemman ja barbaarisemman islamin tieltä - siksi, että islam on aggressiivinen ideologia eikä kaihda väkivaltaa, ja siksi, että se uskoo itseensä ja oikeutukseensa. Länsimainen sivistys ei usko; siksi se on tuhoon tuomittu.

Ja tuo dzizyan kerääminen on jo alkanut. Goudan kaupunki Hollannissa on jo maksanut dzizyaa. Kaupungissa oli marokkolaisten nuorisoiden aiheuttamia mellakoita ja levottomuuksia, ja kaupunki maksoi nuorisolle suojelurahaa jotta he lopettaisivat väkivaltaisuudet.

Vaikka summa oli mitätön - 2250 euroa - sen symboliarvo on valtava. Tuo dzizyan maksaminen on signaali alistumisesta; siitä, että "jättäkää meidät rauhaan, me olemme puolustuskyvyttömiä, me maksamme teille". Sensijaan, että hollantilaiset olisivat ajatelleet amerikkalaisten tavoin että miljoona euroa laivastoon, ei senttiäkään suojelurahaan, he alistuivat. Tuo dzizyan maksu myös kertoo hollantilaisista enemmän kuin he oikeastaan haluaisivatkaan. Ehkäpä Laura Dekker todellakin olisi paljon paremmassa turvassa siellä keskellä valtamerta kuin Hollannissa kuivalla maalla!

Kun pidetään mielessä, että kyseessä on maa, jossa Theo van Gogh murhattiin keskellä kirkasta päivää, maa joka ei kyennyt suojelemaan Ayaan Hirsi Alia ja maa, jossa Geert Wilders on syytteessä todenpuhumisesta, niin ruukinmatruuna toteaa vain yhden sanan:

Ongewervelden.

Pakollinen kansalaispalvelusko?

Suomessa on väläytelty mahdollisuutta että tytöillekin määrättäisiin pakollinen kansalaispalvelu samaan tapaan kuin poikien asevelvollisuus. Ruukinmatruunan vastaus on jyrkkä ei. Emme kaipaa tähän maahan yhtään enempää etatismia, ja asevelvollisuuskin on anakronistinen jäänne, josta pitäisi hankkiutua eroon mitä pikimmin.

Itse asiassa miehillekin asevelvollisuus on tosiasiallisesti demeriitti. Taloussanomat sanoi nyt ääneen sen, minkä ruukinmatruuna on tiennyt jo pitkään - ulkomailla suomalaisia usein pidetään väkivaltaisina ja tyhminä mutta erittäin tottelevaisina ihmisinä, ja asevelvollisuusarmeijaan menijää pidetään ulkomailla hyvin yksinkertaisena ihmisenä.

Olkoonkin, että asevelvollisuus on törkein ihmisoikeus- ja tasa-arvoloukkaus mitä tässä maassa löytyy, niin tasa-arvoa ei saada aikaan määräämällä toisellekin sukupuolelle samanlainen rasite mikä toisella on. Se on tasapäistämistä, ei tasa-arvoa. Todellista tasa-arvoa on kaikille avoin ammattiarmeija, johon hakeudutaan vapaaehtoisina pääsykokeiden kautta ja jossa maksetaan palkkaa. Ja kaikissa demokraattisissa länsimaissa tällainen onkin. Euroopan maista yleinen asevelvollisuus on enää Suomessa ja Turkissa - Venäjällä 90% pojista lintsaa. Kaikkialla muualla se se on lakkautettu anakronismina.

Pakollinen palvelus ei ole mitään muuta kuin etatismin - valtiouskovaisuuden - räikein muoto. Se on käytännössä ilmaista orjatyötä vallanpitäjien hyväksi. Tällainen pakkotyö on käytännössä kaikkien Perustuslain takaamien oikeuksien ja vapauksien peruuttamista. Ruukinmatruuna lisäsi bloginsa tunnuslauseisiin John Stuart Millin kuuluisan sananvapauslauseen lisäksi Antti Chydeniuksen antietatistisen julistuksen 1700-luvulta. Kyse ei ole siitä, että yksilöllä olisi jotain velvollisuuksia yhteisöä kohtaan. Ainoat yksilön velvollisuudet yhteisöä kohtaan on maksaa verot ja totella lakeja. Niihin ei kuulu pakollinen orjatyö eikä hengen, elämän ja terveyden riskeeraaminen yhteisön vuoksi. Kyse on siitä, että kaikki ne vaatimukset, mitä yhteisö esittää yksilölle veronmaksuvelvollisuuden ja lainkunnioitusvelvollisuuden jälkeen, ovat etatismia, sortoa ja pakkovaltaa ja siitä on hyvin lyhyt matka enää uusmaaorjuuteen. Yhteisö on olemassa yksilöä varten; ei päinvastoin!

Antti Chydenius - Suomen ensimmäinen taloustieteilijä - oli voimakkaasti etatismia ja valtion puuttumista ihmisten elämään vastaan ja yksilönvapauksien puolella. 1700-luvulla Ruotsi oli käytännössä kommunistinen valtio - valtio oli tunkenut lonkeronsa lähes joka ainoaan ihmiselämän sopukkaan, ja valtio toisaalta katsoi velvollisuudekseen pitää talonpojat ja työläiset köyhyydessä, etteivät he laiskistuisi ja toisaalta suomalaisia tapatettiin pitkin Eurooppaa valtion käymissä älyttömissä ja turhissa sodissa, kiitos ruotujakolaitoksen, ja talous oli tiukasti stratifioitu. Chydenius nousi tätä vastaan, sanoen, että valtio, kajotessaan ihmisten asioihin, saa pääsääntöisesti vain tuhoa aikaan.

Ja kyse on juuri tästä samasta asiasta. Minkä verran sallimme valtion puuttua yksilön asioihin ja hänen elämäänsä silloin, kun tämä ei ole henkensä hädässä, puutteessa tai muutoin vain vaikeuksissa?

Siksi ruukinmatruuna äänestää ehdottomasti tyttöjen pakollista kansalaispalvelusta vastaan - ja myös asevelvollisuutta vastaan yleensäkin.

Sanoittamisen vaikeudesta

Ruukinmatruunaa on kirottu tai siunattu huonon runouden lahjalla, ja siihen kuuluu myös huono laululyriikka. Meistä musiikinharrastajista varmaan jokainen on huomannut, että säveltäminen on helpompaa kuin sanoittaminen - ja musiikkilyriikka etenkin on varsin vaikea alue.

Musiikkilyriikka on lähes poikkeuksetta mitallista - siinä on selkeä poljento ja riimit. Siihen on syyntä; vapaamuotoinen runo toimii parhaiten visuaalisesti kun taas mitallinen runo kuultuna. Mutta asiaan on myös toinen syy: sävelrakenne pakottaa mitallisuuteen väkisinkin. Jos lyriikka kulkee eri tahdissa kuin sävelet ja iskut, lopputulos on kamala.

Musiikkilyriikassa on yksi tärkeä nyrkkisääntö: jokaista iskua (nuottia) vastaa yksi tavu. Koska lähes kaikki musiikki on joko tasajakoista tai kolmijakoista, niin tyypillisesti jokaiseen tahtiin tulee 2, 3 tai 4 tavua. Musiikkilyriikassa tulevat myös eri runomitat ja runonjalat tutuiksi: samoin säkeistössä rimmaamiselle on monia eri muotoja.

Jotkut säveltäjät tekevät ensin runon ja sen jälkeen kehittävät sille sävelen. Ruukinmatruuna itse mieluummin tekee sävelen ja sen jälkeen sanoittaa sen, sillä näin runon mitta muotoutuu kuin itsestään, ja sävelmä luo puitteet sille, millaisia mittoja, runonjalkoja ja iskuja runossa tulee käyttää.

Ruukinmatruuna ensimmäisen kerran päästi runosuolensa pulppuamaan joskus kouluaikoina hänen tehdessään ilkeitä ja hävyttömiä B-sanoja joihinkin lauluihin, ja koulunpenkinkulutusvuosiltaan hän muistaa myös ne ah niin monet lauluillat ja illanvietot ystävien kanssa. Ja silloinkin tuli tehtyä niitä B-sanoja, mutta huomattavassa määrin kiltimpiä ja useinkin opiskelualaan liittyviä.

Yksi mielenkiintoisimpia - ja samalla vaikeimpia - musiikkilyriikan aiheita on käännösbiisit - eli laulun sanojen kääntäminen kielestä toiseen. Miten säilyttää toisaalta sanoituksen mielekkyys, ja toisaalta kääntää se niin, että alkuperäinen runomitta ja runonjalat säilyvät, sillä sävelestä ei voida tinkiä? Surullisen usein lopputulos on jotain kamalan tai surkean välillä, ja sanat todella kamalat. Yksi karmeimpia on Meiju Suvaksen Moliendo Cafe, jossa kääntäjä ei ole kertakaikkiaan ymmärtänyt alkuperäisiä espanjankielisiä sanoja. (Moliendo on siis gerundi tai suomalaisittain 2. infinitiivi, "jauhaen", sanasta molir, jauhaa, ei paikannimi!)

Mutta käännösiskelmässä on kolme sanoittajaa yli muiden, ja ne ovat Hector, Juice Leskinen ja Pekka Myllykoski. Niin Hectorilla, Juicella kuin Freukkareillakin on ollut monia todella upeita käännösbiisejä, ja jotkut niistä ovat ruukinmatruunan mielestä parempia kuin alkuperäiset - joskin sitruunoitakin mahtuu joukkoon. Mutta ehdottomasti kaikkein hauskin suomalainen käännösbiisi on Freukkarien Tursaan puutarhassa, jossa alkuperäinen on siis Beatlesien Octopus's Garden:

Olla tahtoisin, alla mainingin
tuolla Tursaan puutarhassa turvassa
Ottais ineen, hän uupuneen
ei oktopuksen ovi oo haassa
Mä kutsuisin kaikki kamut mukaan
ei meidän piilopaikkaa tietäis' kukaan
Olla tahtoisin, alla mainingin
tuolla Tursaan puutarhassa turvassa!

I'd like to be, under the sea
in the Octopus's garden in the shade
He'd let us in, know's where we've been
in his Octopus's Garden in the shade
I'd as my friends to come and see
an Octopus's Garden with me
I'd like to be, under the sea
in the Octopus's Gadren in the shade

Oma lukunsa ovat sitten lauluparodiat. Ne tarkoittavat huumorimielessä tai muutoin vain kieli poskella tehtyjä B-sanoja, joissa usein joko irvaillaan jotain asiaa tai sitten sanat ovat muutoin vain hauskat, purevat tai terävät. Ruukinmatruunan runosuoli on pulpunnut tässäkin aiheessa, ja vaikkei hän olekaan samanlainen verbaaliakrobaatti kuin Juice tai Hector, Junnu Vainiosta puhumattakaan, niin hänkin toivoo osaavansa jotain. Niinpä hänelläkin on tapana tehdä lauluparodioita silloin tällöin omaksi ilokseen. Kuten vaikka foksista Oi Josef, Josef:

Jo kuulen huokailun
mä kansan sorretun
mi hirmuvaltaa kärsiä vain saa-
lie mitta täysi sen
sosialistisen
jo ihmisen kun Stalin teurastaa -
Oi Josif, Josif, muistatkos kun suljit
sä kansaa keskitys-vain-leireihin
ja Itä-Euroopan kun läpi kuljit
sä hävitystä, kalmaa tuottaen
Oi Josif, Josif, armahda et koskaan
sä kansaa sorrettua työläisten -
niinkuin tähti punainen,
sorron yössä hehkuen -
lailla mielipuolen Josif raivoaa!

Mutta yksi parhaita ruukinmatruunan ikinä lukemia scifi-romaaneja on ollut Frederik Pohlin "Avaruuden portti" (The Gateway). Niinpä ruukinmatruuna aikoinaan päätti tehdä laulun tästä aiheesta, ja Smokien Living Next Door to Alice tuli Flying Through Space for Heechee:

Robbie called, and said the flight
would take place just tonight
- in deep space...
So I looked in the hangar and there I saw
An Armoured Five and then three more
Prospectors who'd come with us to fly, right...

I don't know where we're going, or where we're gonna land
Those Heechee instruments are pretty hard to understand
so we have set by chance a bearing to find the Heechee
So right now I'm gonna get high and do drinking here in bar
Perhaps our Armoured Five - might just collide at neutron star
as we're heading at random and flying through space for Heechee

Another Five left just after us
heading Sagittarius
- or Orion, or Draco?
So we're speeding in the dark on the hyperdrive
FTL in our Armoured Five
Days go by, and we are going nuts -

I don't know where we're going or if we will survive
Many of the Prospectors will not come back alive
as we've flown forty light-years in deep space to find the Heechee
Forty light-years and everything by chance
and no one ever over Heechee had a single glance
as we're faster than light and flying through space for Heechee

I felt braking as we slowed speed down
I looked through window to see what's found
- is it Heechee?
Klara looked and Dan did too
where we've come and what to do -
I heard him saying "My God, it's black hole!"

I don't know where they're hiding - or where might they have gone
The Heechee must be there and they are somewhere to be found
we've flown so many light years, we've been flying through space for Heechee
Now we've stuck here in the ergosphere and cannot fly away
Time, it just keeps slowing down, I guess we're here to stay
as we've found a black hole after flying through space for Heechee

- Use grav sling to get away and fly through deep space for Heechee!

Jokainen lukija varmaan miettii mielessään: olisiko minusta runoltajaksi?: Sen voi vain itse jokainen tietää mielessään, mutta ruukinmatruuna voi antaa muutaman neuvon:

1) Kuuntele paljon musiikkia, paljon erilaista musiikkia, ja kuuntele sanat. Näin oppii ymmärtämään runoutta, runouden rakennetta, sen tahditusta, asekellusta, iskutusta ja rimmausta. Usein voi ajatella, että juuri rimmaaminen olisi se kaiken A ja O, mutta tosiasiallisesti jouhea kulku - niin, että jokaista iskua vastaa yksi tavu - on se kaiken A ja O.

2) Opettele tuntemaan eri runomitat. Vaikka ne kuulostavatkin räjähdysaineiden nimiltä, niissä silti on paljon ideaa ja paljon mieltä. Useimmat laulut noudattavat juuri runonmittaista kulkua; mietitäänpä vaikka Varsovan laulua: RIIS-tä-jän RUOS-ka se SEL-kääm-me SOIT-TAA, VAS-tas-sa VAL-koi-nen AR-mei-ja ON-) - tuossahan on lähes tyylipuhdas daktyyli, jossa säkeen viimeisellä tavulla on tauko, muuttaen runonjalan lopulta spondeeksi. (Daktyylissa siis on yksi painollinen ja kaksi painotonta tavua, spondeessa kaksi painollista.)

3) Laske iskut jokaista säettä kohti. Useimmiten säkeessä on 5 tai 7 iskua - siis kaksi tai kolme tahtia, jossa viimeisen tahdin lopussa on tauko. Tähän on olemassa syynsä: parillinen määrä iskuja per säe kuulostaa hyvin kovalta ja julmalta. Mutta tätä käytetään usein rap-musiikissa tyylikeinona. Rimmaaviin säkeisiin yleensä tulee sama määrä iskuja (tavuja).

4) Älä toista vaan käytä synonyymejä. Jos sama asia pitää sanoa kahteen kertaan, älä käytä samaa sanaa. Käytä synonyymejä, eufemismeja tai kenningejä. Toisto kuulostaa hyvin väkinäiseltä. Käytä myös hyvin harvinaisia sanoja ja ilmaisuja, joita harvoin yleiskielessä kuulee. Vältä vääntämistä ja pakottamista.

5) Älä kaihda kontekstuaalista kääntämistä. Jos käännät lauluja kielestä toiseen, älä kaihda kontekstin kääntämistä - siis asetelman muuttamista suomalaiselle tutuksi. Ruukinmatruuna itse teki joskus hyvin julkaisukelvottomat sanat tuosta Poguesin Yong Ned on the Hill -laulusta suomeksi. Hän käänsi kontekstin - suomalaiselle tutuksi, ja siinä, missä Irlannille tuo Commonwealthin aika oli kirous, ruukinmatruuna viittasi itse talvisotaan.

Kirous, kalma, Josef Stalin!
Raiskasit sä Karjalan!
Toivon että Helvetissä
näemme sinun palavan!
Isäin perinnön sä ryöstit,
meidät ajoit evakkoon -
liekit Helvetin
sua ainiaan nuolkoon!

Ruukinmatruuna toivoo tavoittaneensa jotain siitä samasta lämmöstä, millä Shane McGowan kohtelee Oliver Cromwellia omassa sanoituksessaan.

Uuscromwellilaisuus

Kari Rydman lanseerasi omassa blogissaan varsin mainion termin: uuscromwellilaisuus. Se on sitä, mitä tapahtuu, kun puritanismi yhdistyy pakkokeinoihin.

Nimi viittaa Englannin lordiprotektori Oliver Cromwelliin, kalvinistiseen uskonkiihkoilijaan, jonka muistoa katoliset irlantilaiset ovat kironneet aina maailman toisesta tapista maailman tappiin saakka, ja jota englantilaisetkaan eivät ole ikinä rakastaneet. Mutta lienee parasta antaa puheenvuoro The Poguesille.

Curse upon you, Oliver Cromwell
- you who raped our motherland
I hope you're rottening down in Hell
for the horrors that you sent
to our misfortunate forefathers
whom you robbed of their birtright!
"To Hell or Connaught!"
May you burn in Hell tonight!

Uusi nimi suvaitsevaistolle?

Termillä suvaitsevaisto tarkoitetaan hyvin ironisessa mielessä sitä radikaalia yhteiskunnallista liikehdintää, mitä leimaa irrationalismi, tunnepohjainen ajattelu, vihervasemmistolaiset arvot ja inho kaikkea traditionaalista, konventionaalista ja rationaalista kohtaan. Suvaitsevaisto on siis antagonyymi - sana, jonka todellinen merkitys on vastakkainen sen semanttiselle merkitykselle - vähän samaan tapaan kuin reilukerho, joka sarkasmina tarkoittaa hyvin epäreilua kohtelua. Ruukinmatruuna on käyttänyt suvaitsevaistosta usein nimeä arbuusit - päältä vihreitä, sisältä punaisia.

Niinpä ruukinmatruuna julistaakin nyt avoimeksi sanansepityskilpailun: kilpailun aiheena on keksiä mahdollisimman kuvaava ja pureva nimi suvaitsevaistolle. Voittaja saa kymmenen pistettä ja papukaijamerkin. Nimi saa olla hauska, ilkeä, kuvaava, kompromettoiva tai ihan millainen tahansa, kunhan Suomen lakia ja hyvää journalistista tapaa noudatetaan. Termejä mädännäistö ja stalinistinen ongelmajäte ei hyväksytä.

Ruukinmatruunan oma ehdotus on radikaalisto.

Buddhalaisuus suvaitsevaiston aggression kohteena

Ruukinmatruuna on useaan otteeseen kirjoittanut suvaitsevaiston oudosta pielustelusta islamin kanssa ja siitä, miten politiikka tekee outoja petikavereita, ja miten uusantisemitismi leimaa nykyään uusnatsien sijaan suvaitsevaistoa. Mutta politiikka tekee oudompia petikavereita kuin voisi kuvitellakaan.

Suvaitsevaiston pielustelu islamin kanssa on nyt johtanut siihen, että suvaitsevaisto on ottanut buddhalaisuuden vihollisekseen. Ei siinä mitään, miten feministit ovat vainonneet thaimaalaisia naisia, mutta ruukinmatruuna eksyi tässä päivänä muutamana Hommawatch-sivustolle, ja löysi sieltä varsin surullisen keskustelunpätkän.

Buddhalaisuutta on totuttu pitämään varsin rauhanomaisena uskontona - no, todettakoon, kaikilla uskonnoilla on varjopuolensa, ja missä on valoa, siellä on varjoakin, mutta erään nimeltämaintsemattoman keravalaisen kirjoittajan buddhalainen maailmankatsomus on saanut Hommawatchin hommandojoukot takajaloilleen, ja hompanssin raivolla he ovat käyneet nyt buddhalaisuuden kimppuun. Menipä lingvistikko Bravo, joka on Hommawatchin vakiokirjoittajia, eräässä toisessa keskustelussa niin pitkälle, että hän loukkasi sekä ruukinmatruunaa itseään hyvin törkeästi että hänen uskontoaan, nimittäen häntä maanpetturiksi ja aasialaiseksi pakanaksi ja aasialaisuuden viidennen kolonnan edustajaksi ja vaati ruukinmatruunan karkottamista jonnekin Pippuristaniin pois pilaamasta hänen kotimaataan.

Koska ruukinmatruuna on hyvinkasvatettu tyttö, hän tyytyy toteamaan, että itselleen hän vain karmaa kerää. Buddhalaisuuteen ei kuulu suuttuminen eikä viha eivätkä negatiiviset tunteet yleensäkään, ja Bravo puolestaan on varsin tunnettu siitä, että hänellä nuo negatiiviset tunteet ovat syövyttäviä kuin kaliumpermanganaatti. Siksi ruukinmatruuna ei provosoidu provokaatiosta.

Mutta samalla tuli todistettua, että suvaitsevaiston suvaitsevaisuus on hyvin valikoivaa, ja muuan toinen blogaaja kirjoittaa asiasta hyvin. Ja buddhalaisuus on suvaitsevaistolle ikävä kyllä helppo maali. Se on varsin rauhanomainen uskonto, ja buddhalaiset eivät käy heittlemään kiviä eivätkä leikkelemään kurkkuja, kun heidän uskontoaan solvataan. Se edustaa vääränlaista toiseutta - sellaista, mikä ei ole eksoottista eikä jännittävää, vaan ainoastaan vaikeastiymmärrettävää ja outoa. Ja ennenkaikkea se on suvaitsevaiston ystävän, islamin, vihollinen joten se on heidänkin vihollisensa. Sen kimppuun on luvallista käydä, sitä on lupa kompromettoida ja mikään innuendo ei ole liian törkeä. Todettakoon, että Hommawatchissa kovin moni kirjoittaja esiintyy kristittynä, mutta ruukinmatruuna on jo riittävän vanha erottamaan sellaisen, mitä P. Paavali kutsuu valheveljeksi, Aidosta Asiasta. Jeesus ratsasti aasilla, mutta Hommawatchin aasit tuntuvat ratsastavan Jeesuksella.

Tässä vaiheessa ruukinmatruuna kiinnittää sitten sen Mogen Davidin siihen labratakkiinsa. Koska juutalaiset ovat suvaitsevaiston vihollinen, ja buddhalaisuus on myös suvaitsevaiston hampaissa, ruukinmatruuna toteaa että shalom, kaverim ja toteaa olevansa hyvässä seurassa.

Kunnes kaikki ovat vapaita kuin metsän eläimet

Akuliina Saarikoski on ollut jälleen ahkeralla päällä, ja hän on kirjoittanut eläinten oikeuksista.

Mistäköhän johtuu, että ne ihmiset, jotka eniten välittävät eläimistä, välittävät yleensä kaikkein vähimmin ihmisistä?

Saarikoski nimittäin ei ole kovin tunnettu filantropiasta.

On toki selvää, että suloiset, pörröiset, surusilmäiset nisäkkäät herättävät paljon enemmän myötätuntoa kuin matelijat tai sammakkoeläimet, ja on toki selvää, että turkistarhaus on sekä epäeettistä että tarhojen olosuhteissa olisi parantamisen varaa, mutta Saarikosken kaltaiselta ihmiseltä huolestuminen suomalaisten turkistarhojen olosuhteista osoittaa vähintään chutzpaa.

Kevätpörriäinen pöllyssä

Mehiläiset pitävät kofeiini- ja nikotiinipitoisista kukista. Israelilaistutkimuksen mukaan mehiläiset suosivat kukkia, joista saa kunnon annoksen kofeiinia tai nikotiinia. Pörrrr!

Kofeiini ja nikotiini ovat alkaloideja, joilla tunnetusti on hyvin voimakkaita fysiologisia ominaisuuksia - ei pelkästään ihmiseen, vaan myös hyönteisiin. Kasvit käyvät alkaloideilla kemiallista sotaa tuhohyönteisiä vastaan. Kofeiinia on erilaisia pitoisuuksia lukuisissa eri kasvilajeissa, ja nikotiinia koisokasveissa, kuten tupakassa, tomaatissa, perunassa ja munakoisossa.

Israelilaiset tutkijat osoittavat uudessa tutkimuksessa, että kasvit voivat käyttää kofeiinia ja nikotiinia hyönteisten karkottamisen sijasta myös niiden houkutteluun, sillä vähäisinä pitoisuuksina niillä on myrkyn sijaan hyvin piristävä vaikutus. Nikotiinia tai kofeiinia sisältävä mesi houkuttaa pölyttäjähyönteisiä huomattavasti tehokkaammin kuin mesi, joka koostuu pelkästä sokerista.

Tutkijat tarjosivat mehiläisille mesisekoituksia, joissa oli vaihteleva määrä sokeria, kofeiinia ja nikotiinia. Tulokset osoittivat, että mehiläiset suosivat selvästi sekoituksia, joissa oli joko nikotiinia tai kofeiinia.

Hyönteisparat. Narkomania ei säästä kaikkein pienimpiäkään. Kukapa olisi uskonut kevätpörriäisten pörräävän täydessä pöllyssä?

Politiikan oudot petikaverit

Politiikka tekee outoja petikavereita, sanotaan. Ja nykypäivänä sekä suvaitsevaisto että nuivisto pielustelevat outojen kaverien kanssa.

Suvaitsevaiston outo teerenpeli ääribigottien - siis muslimien - kanssa on jo julkinen salaisuus. Mutta vielä eriskummallisempaa on laitaoikeiston takinkääntö. Se porukka, joka on aikoinaan ollut kaikkein juutalaisvastaisinta, onkin kääntänyt kurssia 180 astetta. Tuollaisesta käännöksestä olisi jo nelimastoparkin kipparikin ylpeä.

Miksi tällainen suunnanmuutos?

Itse asiassa, niin oudolta kuin se luterilaisessa maassa kuulostaakin, Suomessa se perinteinen koti-uskonto-isänmaa-porukka ei ole jaksanut innostua natseista. Suomessakin IKL pikemminkin oli sitä mieltä, että "sitä kansaa, joka tuotti Jeesuksen, ei ole syytä vainota", eikä Suomessa oikein kukaan innostunut Hitlerin puuhista. Antisemitismille ei ole Suomessa ollut perinnettä. Toinen syy on siinä, että Suomessa juutalaiset ovat erinomaisen hyvin integroituneet yhteiskuntaamme - jopa niinkin hyvin, että seka-avioliitot ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Ja toisaalta myös oma syynsä on myös - ha-šoalla - siis holokaustilla. Se oli molemmille osapuolille niin hirvittävä opetus, että se oppi taatusti pureutui otsaluuhun.

Holokausti tuhosi judaismin uskontona. Mutta se oli myös kenelle tahansa sellaiselle ihmiselle, joka ei ole läpeensä paatunut psykopaatti, niin hirvittävä oppitunti siitä, että mitä käy, jos hommat eskaloituvat eli ns. lähtevät lapasesta. Jopa keskimääräinen saksalainen kansallissosialistikin, ymmärrettyään että mistä todella oli kyse ja miten tässä nyt näin pääsi käymään, varmasti kykeni kokemaan empatiaa holokaustin uhreja kohtaan. Ja katumusta.

Ja varmasti omalta osaltaan yksi tämän katumuksen ilmenemä oli se, että juutalaiset saivat oman valtion. Israelia tuskin olisi ikinä perustettu, elleivät länsimaiden kristityt olisi ajaneet sitä hyvityksenä kaikesta siitä, mitä saksalainen pakanallinen kansallissosialismi oli saanut aikaan. (Todettakoon, että Hitler oli aivan yhtä kristitty kuin Julianus Apostata.) Ja vastoin kaikkia odotuksia Israel kykeni lyömään vihollisensa - ja menestyi. Israelilaiset ovat kyenneet luomaan varsin menestyneen ja kukoistavan valtion tuohon maailmankolkkaan.

Ehkä myös omalta osaltaan Israel ja sen menestys on saanut laitaoikeiston hylkäämään perinteiset natsien liittolaiset eli muslimit ja suosimaan Israelia ja juutalaisia. Koska judaismin kuolema uskontona on myös merkinnyt eräiden judaismin varsin vastenmielisten piirteiden häviämistä, vastenmielisyyden tunteet ovat saaneet mennä. Ja kaiken kukkuraksi jopa laitaoikeisto on saanut havaita, että juutalaisten kontribuutio eurooppalaiselle yhteiskunnalle on ollut nettopositiivinen.

Laitaoikeisto kuitenkin on pikemminkin kansallismielistä kuin fascistista - laitaoikeistokin on oppinut toisesta maailmansodasta, että diktatuuri johtaa hyvin helposti sotaan ja sota katastrofiin - ja koska juutalaisilla on oma kansallisvaltionsa, Israel - juutalaisia ei enää nähdä tuntemattomana, pelottavana voimana vaan varsin hyvin integroituneena vähemmistönä. Koska Israelilla on varsin sotaisa maine ja laitaoikeisto arvostaa kykyä pitää puoliaan, siinä on mukana myös tietty kunnioituksen maku juutalaisia kohtaan.

Miksi sitten vasemmisto kaveeraa muslimien kanssa? Samasta syystä. Koska Israel on perinteisesti ollut jenkkien kaveri, niin reaalipoliittisesti vihollisesi vihollinen on sinun ystäväsi. Politiikan outo petikaverius johtaa siihen, että vihreät - eko- ja feministipuolue - on sellaisen voiman liittolainen, joka haluaa alistaa naiset koti- ja seksiorjiksi ja joka ei voisi niinq vähempää välittää mistään ympäristöstä.

Ja tästä syystä suvaitsevaisto on uusantisemitistinen voima. Vihollisesi vihollinen on sinun ystäväsi, ja siksi vihollisen - laitaoikeiston - ystävä eli juutalaiset ovat suvaitsevaiston vihollisia, ja heidän vihollisensa, muslimit, taas heidän ystäviään. Hinnan siitä ystävyydestä maksavat juutalaiset.

Ja Niccoló Macchiavelli toteaa koksia Helvetissä lapiodessaan, että "ain laulain' työtäs tee".

Uusantisemitismin rumat kasvot

Hesari tietää kertoa, että Malmössä antisemitismi on leimahtanut epidemiaksi asti. Juutalaiset muuttavat joukolla pois Malmöstä.

Skånen poliisin mukaan juutalaisiin kohdistuneiden rikosten määrä kaksinkertaistui alueella viime vuonna. Juutalaisvastaisuus on ilmentynyt muun muassa uhkailuna ja koulukiusaamisina. Juutalaisten vanha hautausmaa joutui palopommien kohteeksi viime vuoden alussa. Tilanne on johtanut siihen, että monet juutalaiset eivät uskalla näyttää kaduilla avoimesti uskoaan. Myös jumalanpalvelusten turvatoimia on kiristetty.

Hesari kuitenkin jättää häveliäästi kertomatta, että judeofobian takana eivät suinkaan ole äärikristityt aborttilääkärien murhaajat eivätkä myöskään vanhat hyvät "round up the usual suspects" -viholliset eli uusnatsit. Kyse on uusantisemitismista - ilmiöstä, jota voi luonnehtia termillä antisemitism by proxy. Eli yksi ryhmä harjoittaa aggressioita juutalaisia kohtaan ja toinen hiljaisesti ummistaa niiltä silmänsä - tai, mikä pahempaa, aivan 36 strategian mukaisesti (siis strategia 26) syyttää kolmatta ryhmää siitä.

Ei ole vaikeaa päätellä, että tuo silmänsä ummistava ryhmä on länsimainen suvaitsevaisto. Vasemmistolaisuus ei ole ikinä voinut sulattaa juutalaisia - juutalaiset kelpaavat heille kuolleina, mutta eivät elävinä - ja nuivat puolestaan ovat jo ilmeisesti oppineet ha-šoasta jotain eli että miksi on typerää vainota ihmisryhmää, jonka yhteiskunnallinen kontribuutio on nettomääräisesti positiivinen. Eikä myöskään ole vaikeaa päätellä, että tuo vakiosyytetty on se vanha hyvä vihollinen kaikkeen, kaikessa ja kaikkialla, siis uusnatsit. Mutta tällä kertaa Malmössä syypäitä eivät ole uusnatsit.

Syyllinen nimittäin ovat suvaitsevaiston lemmikit - muslimit.

Jokaiselle, joka on ikinä Koraania lukenut, pitäisi olla päivänselvää, että Koraani on yksi antisemitistisimpiä kirjoja mitä on ikinä kirjoitettu. Myös kristityt saavat siitä oman osansa - ja buddhalaiset, niin, heille on tarjottavanaan joko henki pois tai burkhaan. Mutta juutalaisia kohtaan islam julistaa Koraanissa aivan erityistä vihaa. Ja tästä ovat nyt malmölaiset saaneet nauttia.

Hesarin juttu löytyy muuten på engelska The Localin sivuilta, ja siinä on mainittu oikeat syylliset. Tosin keskustelupalstalla syylliset jo arvattiinkin.

Mutta vaikka imaamit ja mullat kuinka julistaisivat judeofobiaa ja vaikka polttopullot kuinka lentelisivät, niin ruukinmatruunan syyttävä sormi osoittaa tällä kertaa uusantisemitismin kantavaan voimaan - suvaitsevaistoon. Juuri heidän suvaitsevaisuutensa vuoksi tämä tapahtuu - suvaitsevaisto katsoo muualle kun muslimit terrorisoivat juutalaisia. Tämä on uusantisemitismiä rumimmillaan: katsotaan muualle ja oikeastaan ollaan vain hyvillään, kun vasemmiston vanha inhokki - juutalaiset - kärsivät. Samalla voidaan syyttää asiasta sitä vakiovihollista. Viha voidaan näin kätevästi proxyttaa eteenpäin ja nautitaan vihan hedelmistä; suvaitsevaistossa vain ollaan hyvillään siitä, mitä tapahtuu.

Tosiasiallisesti ainoa asia, mitä pahuus tarvitsee voittaakseen, on se, etteivät hyvikset tee asialle mitään. Ja tässä ovat uusantisemitismin rumimmat kasvot.

Alhainen luottamus, korkea väkivaltaisuus

Ruukinmatruuna katsoi dokumentin brittiläisestä täysin järjettömästä ja silmittömästä katuväkivallasta - ja siitä, miten sivulliset pääsääntöisesti ovat täysin haluttomia ja myös kykenemättömiä mitenkään puuttumaan tilanteeseen tai menemään väliin. Muutama vuosikymmen aiemmin tilanne oli ollut toinen; ihmiset olivat valmiita puuttumaan väkivaltaan tai vääryyksiin.

Tämä on seurausta matalan luottamuksen yhteiskunnasta. Britannia on viimeisen viiden vuosikymmenen aikana muuttunut perinteisestä protestanttisesta korkean luottamuksen yhteiskunnasta sekulaariksi alhaisen luottamuksen yhteiskunnaksi. Alhaisen luottamuksen yhteiskunnassa ihmiset eivät piittaa toisistaan eivätkä välitä muista - ainoastaan oman sidosryhmän ihmisistä välitetään ja pidetään huolta. Kuvaavaa oli dokumentissä esiintynyt bussissa pahoinpidelty 12-vuotias tyttö: kun hän oli huutanut apua, kanssamatkustajat olivat sanoneet hänelle "Sssh!" ja kehottaneet häntä pitämään suunsa kiinni.

Me voimme pitää alhaista luottamusta piittaamattomuuden synonyyminä, mutta alhaisenkin luottamuksen yhteiskunnassa ihmiset piittaavat mutta vain sidosryhmistään. Muut ovat kuin tyhjää ilmaa, ei-ihmisiä, joista ei piitata.

Syitä, miksi Britannia on muuttunut korkean luottamuksen yhteiskunnasta alhaisen luottamuksen yhteiskunnaksi, on monia. Tärkein on varmasti uskonnon rapautuminen ja uskonnon merkityksen luhistuminen. Uskonnon häviäminen Britanniassa on merkinnyt samaa kuin jos kiviseinästä otetaan muurauslaasti pois: jäljellä on enää pelkkiä irtonaisia tiiliä.

Mutta toinen tärkeä syy, miksi Britannia on muuttunut alhaisen luottamuksen yhteiskunnaksi on moniarvoisuus - se, että sallitaan keskenään ristiriitaisia ja vihamielisiä arvoja. Tällainen moniarvoisuus on tosiasiallisesti arvonihilismiä: se luo epäluottamusta ja arvonkonflikteja, ja johtaa yhteiskunnan blokkiintumiseen.

Kolmas tekijä on pieleen mennyt monikulttuurisuus - maahan on haalittu valtava määrä etnisiä, uskonnollisia ja sosiaalisia vähemmistöjä pitämättä lainkaan huolta siitä, että eri väestönosat integroituvat ja että kriittinen massa ei ylity. Niinpä monikulttuurista on tullut kirosana - tuloksena on ollut blokkiutuminen, ghettoontuminen ja viha eri väestöryhmien välille. 12-vuotiaan tytön pahoinpitelijät olivat edustaneet etnistä vähemmistöä, ja he olivat udelleet tältä, onko tämä juutalainen.

Ja lopputuloksena on siis ollut Britannian muuttuminen korkean luottamuksen yhteiskunnasta alhaisen luottamuksen yhteiskunnaksi. Ilmiö ei ole uusi muuallakaan länsimaissa, ja Robert Putnam on tarkastellut ilmiötä Yhdysvalloissa teoksessaan Bowling Alone. Mukanaan tämä muutos on tuonut hyvin raa'an ja silmittömän väkivallan - ja sen, etteivät sivulliset piittaa asiasta enää tippaakaan.

On myös yksi asia, mikä omalta osaltaan ruokkii tätä piittaamattomuutta, ja se on se, että yhteiskunta suhtautuu itsepuolustukseen ja väliinmenoon hyvin vihamielisesti. Väliinmenijä saa helposti itse pahoinpitelytuomion ja itsepuolustuksesta on samoin aina tiedossa rangaistus, ellei voida osoittaa, että itsepuolustus oli välttämätöntä. Tällainen käytäntö on signaali suurelle yleisölle, että oikeus ei saa astua vääryyden tielle - siis täysin vastakkainen sille vanhalle roomalaisen oikeuden periaatteelle, ettei oikeus saa väistyä vääryyden tieltä.

Eikä tilannetta ainakaan helpota se, että lähes jokaisella rikollisella on mukanaan puukko tai jonkinlainen veitsi. Käsiaseiden kriminalisointi Britanniassa on johtanut siihen, että vain kriminaaleilla on aseita - ja kylmät aseet ovat jatkuvasti suositumpia väkivaltaimia kuin pyssyt, sillä niitä saa lähimmästä marketista ja niillä saa todella pahaa jälkeä aikaan.

Koska yhteiskunnassa jäsentenvälinen luottamus on alhainen, rikolliset saavat mellastaa suunnilleen vapaasti. Ainoa tapa pitää tällaista yhteiskuntaa kurissa ovat ankarat rangaistukset - siksi Yhdysvalloissa on kuolemantuomio ja Singaporessa hirsipuu on ahkerassa käytössä, ja jokaisessa alhaisen luottamuksen yhteiskunnassa on kuolemanrangaistus käytössä ja vankilat ovat käärmeenpesiä. Holtiton monikulttuurisuus myös luo tällaisessa yhteiskunnassa helposti sellaisen periytyvän kognitiivisen alaluokan, jossa on enemmän miehiä vankiloissa kuin yliopistoissa.

Olisikohan meidän päättäjillämme nyt jotain opittavaa Britannian esimerkistä, ja miten kykenisimme välttämään nuo alhaisen luottamuksen yhteiskunnan sudenkuopat?

Pang pang pang

Alabaman Huntsvillessä on ollut amerikanmeininkiä - tällä kertaa kontekstuaalisessa merkityksessä. Paikallisessa yliopistossa tutkijana toiminut Amy Bishop, 44, oli pimahtanut ja ampunut kolme kollegaansa. Syynä oli, ettei tätä oltu vakinaistettu.

Olemme tottuneet jo kouluammuskeluihin Yhdysvalloissa. Yleensä ampujana on ollut nuori parikymppinen ns. alempitasoinen mies ja syynä ovat olleet pettymykset ihmissuhteissa. Tällä kerralla ampujana oli keski-ikäinen nainen - X-sukupolven edustaja parhaasta päästä - ja kaupan päälle hän oli professori.

Poliisin pidättämä Bishop poseerasi jokin aika sitten hymyssäsuin paikallisen teknologialehden kannessa. Lehdessä esiteltiin Bishopin ja hänen puolisonsa Jim Andersonin tutkimustuloksia ja niiden saamaa yli miljoonan dollarin rahoitusta. Bishop on vuodesta 2003 alkaen opettanut yliopiston biologian laitoksella muun muassa anatomiaa, fysiologiaa ja neurologian perusteita. Lehden mukaan Bishop on ammattitaitonsa lisäksi tunnettu yliopiston kampuksella räväkkänä ja kantaa ottavana persoonana. Hänen kerrottiin olevan "harvardilainen sosiaaliliberaali" ja hän on muun muassa ääneen kritisoinut yliopiston päätöksentekoa.

Professorin kerrotaan avanneen tulen tiedekuntansa kokouksessa perjantaina sen jälkeen, kun hänelle oli kerrottu, ettei hänelle anneta vakituista virkaa.

Kuolleet olivat kaikki Bishopin professorikollegoita; yksi heistä oli tiedekunnan dekaani, G. K. Podila; ja kaksi muuta olivat Maria Ragland Davis ja Adriel D. Johnson Sr. Kaksi muuta biologian professoria, Luis Rogelio Cruz-Vera ja Joseph G. Leahy, samoin kuin assistentti Stephanie Monticciolo, ovat Huntsville Hospitalissa. Heidän tilansa vaihtelee stabiilista kriittiseen tätä kirjoitettaessa. Poliisi arveli perjantaina, että ampujan tarkoituksena oli surmata kaikki kokouksen kuusi osallistujaa.

Bishopilla on aiempi väkivaltatausta: hän ampui isoveljensä 1986 haulikolla, mutta tapaus katsottiin onnettomuudeksi aseenkäsittelyssä.

Suomessahan tällaista ongelmaa ei onneksi ole. Suomalaisessa akateemisessa maailmassahan pätkätyöt eivät ole kovinkaan tavallisia, meillä akateemista maailmaa ei leimaa selkäänpuukotus eikä meillä ei ole hirvittävää kilpailua amerikkalaiseen tapaan ja varsinkaan suomalaisia akateemisia ei ole pantu armeijaan eikä opetettu tappamaan tai käyttämään aseita. Tällaistahan ei voi sattua missään suomalaisessa oppilaitoksessa.

Eldanka-järven jää

Ruukinmatruunan molemmat isoisät olivat sotaveteraaneja, ja isänisä oli viiden sodan veteraani. Ja tunnetusti ne, jotka eivät saaneet vammaa ruumiiseensa, saivat sen sieluunsa, eikä isänisä ollut poikkeus. Hän ei ikinä puhunut mitään sodasta selvin päin, mutta alkoholi kirvoitti mielen lukot. Ja ruukinmatruuna muistaa tällaisen laulun.

Eldanka-järven jää
on taakse jäänyttä elämää
on siellä nyt Fossit ja Sassit ja puomit ja passit juu
Korsussa kamina
siellä pelataan nakkia, raminaa
on siellä nyt Fritzit ja Maxit ja Petropamaxit juu
on täällä tallattu, on maata vallattu
on täällä koukittu ja täitä noukittu
on sota tuimaa
ei Juno päätä huimaa
pum-pum-pum patterit paukkuu ja korohorot haukkuu juu

Läskiä lotinaa
ja peuranpa pyllyä ihanaa
on römpsässä tiristetty, käristetty, vattahan varistettu juu
Ei hevosilla heiniä
ne syövät tallista seiniä
on toisilla suolissa santaa ei tule lantaa juu
On täällä napsittu, on täällä tapsittu
laukaistu miinoja ja annosviinoja.
On eukkoa ikävä
kun syö sitä vitamiinipilleriä,
mutta siihen kotiloma tyssää
kun roiskitaan ryssää juu.

Kis-Kis -kukkulat,
on siellä ne Munat sekä Makkarat
mutta se Muna kun se meni
niin se Makkara jäi vain juu.
Röhössä on Tiltun tie,
se kurasena murasena Uhtualle vie
on täällä Bieloje-, Tshirnije
Tshornoje-Ozerot juu.
Varjossa honkien on lottakanttiini
sumppia keittävi siell’ lotta Lunkreeni.
Voi, pojat saamari -
nyt tuokaa naamarini.
On tänne riukuja prykätty
on liukuja lykätty juu.

Laulun takana on luutnantti Erkki Tiesmaa, joka oli Kiestingin-Uhtuan suunnalla toimineen 3. divisioonan Jalkaväkirykmentti 32:n III pataljoonan valistusupseeri. Sävel on saksalainen foksi "Ali Baba". Laulu syntyi syksyllä 1941 rintamalinjojen vakiinnuttua. Varsin helposti tarttuva melodia takasi sen, että laulu levisi korsusta korsuun, ja sen sanat ovat varsin maanläheiset - ne summaavat hyvin rintamamiesten tuntemuksia.

Mutta ylemmät tahot närkästyivät Tiesmaan sanoituksista. Laulussa käsitellään varsin arkaluonteisia asioita - alkoholia, muonituksen puutteita, koti-ikävää - ja sitä yritettiin kieltää. Laulu oli kuitenkin liian suosittu. Lopulta se levytettiin, joskin hieman muunnelluin sanoin. Mutta isoisä lauloi sitä aina alkuperäisin sanoin.

Sanat ovat varsin kryptiset, mutta puolison avulla ja googlaamalla ne aukenivat. Mistä laulussa puhutaan? Koska kyse on Kiestingin ja Uhtuan - siis Maaselän, Vienan-Karjalan - alueen laulusta, sanat kertovat tuosta alueesta.

Itse laulun nimi on käännösvirhe. Laulun paikkakunnat ovat peräisin venäläisistä sotasaaliskartoista josta ne on translitteroitu, ja tuo Eлданка (Eldanka) pitäisi oikeastaan lukea Joldanka. Tämä järvi tunnetaan karjalaksi nimellä Joutankijärvi. Järviä on oikeastaan kaksi; ja nämä kuuluivat JR32:n vastuualueeseen kesän 1941 hyökkäyksessä. "Fossi" oli eräs rykmentin ylemmistä upseereista ja "Sassi" puolestaan tarkoittaa sairasauto-osastoa, joka oli Joutangissa. Ja luonnollisesti esikuntaan vievä tie erotettiin puomeilla, jossa oli passissa vartiomies.

Kortinpeluu on aina ollut suosittu ajanviete, ja koska uhkapeli oli kiellettyä, pelattiin taitopelejä paljon isommasta asiasta - kunniasta. Nakki ei ole ruukinmatruunalle tuttu peli, mutta ramina on. Fritzit ja Maxit puolestaan viittaavat saksalaisiin liittolaisiin. Fritzit olivat Wehrmachtin alppijääkäreitä ja Maxit Waffen-SS -divisioona Nord - joka maineestaan huolimatta osoittautui varsin heikoksi Vienan Karjalan olosuhteissa; everstiluutnantti Jussi Turtola kuvaa Nordin SS-miehiä lähinnä korpiolosuhteisiin tottumattomiksi öykkäreiksi. Mutta heillä oli hyvät varusteet, ja heiltä saatiin Petromaxeja - erinomaisia öljyvalaisimia. Toisin kuin myrskylyhdyssä, Petromaxissa on hehkusukka, jossa öljy palaa tasaisemmin ilman liekkiä ja valaisee tehokkaasti.

Vienan Karjalassa tiet olivat vähän mitä sattuu, ja korpisota oli todellakin "tallaamista, maan valtaamista, koukkimista" ja huonojen hygieniaolojen vuoksi täitten noukkimista. Juno puolestaan oli saksalainen korviketupakka, joka oli varsin heikkolaatuista, ja paatuneimmille nikotinisteille se oli melko pliisua. "Patterit" puolestaan viittaavat tykistöosastoihin ja "korohoro" tarkoittaa kranaatinheitintä.

Läskiä ja lotinaa? "Lotina" oli sodanaikainen synonyymi sille, mistä puoliso käyttää nimeä "noppasoppa" - siis liha-vihanneskeitto. Vienan-Karjalassa oli ja on yhä paljon villejä metsäpeuroja, joista saatiin lisuketta ravintoon. Metsäpeuran liha on varsin hyvää, toisin kuin valkohäntäpeuran, ja sen koipipalat ovat taatusti maistuneet rintamamiehille. "Römpsä" puolestaan tarkoittaa kenttäpakkia, jollaisessa ruukinmatruunakin on partioaikoinaan valmistanut sapuskaa. Mutta logistiikan ongelmat, joita kakkossäkeistön keskellä kuvataan, nostivat haloon. Tuo seinähirsien pureksinta on hevosille tyypillistä toimintaa huonon ravitsemuksen aikaan, ja hiekka suolistossa aiheuttaa niille ummetusta. Tiesmaan sanat olivat inhorealistiset, ja niitä vaadittiin muutettavaksi - ja levyllä ne esiintyvätkin toisessa muodossa. Kakkossäkeistön loppuosa kuvaa rintamamiehen elämää - marsseja, puhelinlankojen (tapsien) vetämistä, alituista miinavaaraa, ja myös silloin tällöin saatuja alkoholiannoksia. Mutta kotiin oli ikävä, ja kotirintamalla heikon ravinnon riskeinä olleita puutostauteja ehkäistiin vitamiinipillerein.

Kis-Kis -kukkulat on jälleen translitterointivirhe. Se viittaa Kiiskisen lähellä oleviin Kiiskiskukkuloihin, jotka oli merkitty venäläisiin karttoihin tuolla nimellä. Munakukkula ja Makkarakukkula olivat muotojensa mukaan nimettyjä strategisesti tärkeitä paikkoja, joista käytiin melko kovia taisteluita, ja Munakukkula menetettiinkin. Röhö on Uhtualta pohjoiseen oleva järvenrantakylä, josta kulki kenttäautotie, Moskovan propagandaradiokuuluttajan "Tiltun", Aino Kallion, mukaan nimetty huoltotie Uhtualle. Läheiset järvet olivat Valkeajärvi (Bjeloje Ozero), Mustajärvi (Tshornoje Ozero) ja Pahkajärvi (Tshirnoje Ozero). Mutta lotta Lunkreenin oikea henkilöllisyys on tiedossa. Hän oli rykmentin muonituslotta Elsa Vanhala, jonka nimen Tiesmaa muutti, jotta laulun olisi saanut rimmaamaan. Tiesmaa, joka oli siviiliammatiltaan kansakoulunopettaja, oli tunnettu huumorintajustaan, ja niinpä hän sitten laulun lopussa kuvastaa kenttäelämän nurjia puolia - saniteettitilana toimii maahan kaivettu kuoppa, jonka päälle oli sitten vedetty istuimeksi riuku. Ja nuo liu'ut sitten syntyvät siitä, kun iso hätinki meneekin hiukan hutiin...

Sodan jälkeen Tiesmaa joutui sitten kaikenlaisten epäilyjen kohteeksi - hänet pidätettiin asekätkentäjutussa (kuten myös ruukinmatruunan isosedälle kävi) ja myös itse laulu, Eldanka-järven jää, vaiennettiin väkisin. Laulu oli julkaistu Usko Kempin toimittamassa kokoelmateoksessa Korsusta korsuun; Kiestingin ja Uhtuan suuntain korsu- ja marssilauluja, joka oli kokoelma squaddie songs - tyyppisiä lauluja - siis rintamamiesten itsensä tekemiä lauluja. Sodan jälkeen kirja määrättiin sisältönsä vuoksi hävitettäväksi, mutta sitä oli jo ehditty myydä runsaasti, ja se on nykyään keräilyharvinaisuus. Primääriperheemme kirjahyllystä löytyy tuo teos, ja se on arvokas ajankuva.

Mutta nyt 70 vuotta sanoittamisensa jälkeen voidaan todeta, että laulu on kuitenkin osoittautunut kuolemattomaksi - se muistetaan yhä ja monet nuoretkin osaavat sen. Se on omanlaisensa dokumentti suomalaisen rintamamiehen elämästä, se kertoo omaa karua kieltään sodan todellisuudesta, ja se on kestänyt sekä suomalaisen sensuurin että neuvostoliittolaisen tukahduttamisen. Se on jättänyt jälkensä suomalaiseen populaarimusiikin historiaan.

Laman synkkää satoa

Ruukinmatruuna ounasteli jokin aika sitten siitä, miten niitämme laman synkkää satoa ja miten lama vaikuttaa kaikkein tuhoisimmin juuri kaikkein heikoimpiin - nuoriin ja lapsiin. Meillä on aikuisuuteen kasvanut sukupolvi, joka syntyi 1990-luvun laman aikana ja joka ei ole milloinkaan kokenut sitä samaa perusturvallisuutta, sitä samaa huolenpitoa ja sitä illuusiota, että maailma joskus muuttuisi paremmaksi paikaksi ja että ihmisyys olisi voittomarssia huonommasta asiantilasta parempaan kuten minkä me, X-sukupolven lapset, saimme kokea.

Meillä oli jokin aika sitten kollegoiden kanssa keskustelu aiheesta, ja muutkin olivat havainneet saman asian: yhteiskunta on rajusti polarisoitunut niihin joilla on ja niihin joilla ei ole, perusturvallisuus on hävinnyt ja keskiluokka on voimakkaasti heikentynyt. Ja laskun maksavat nuoret.

Anja Snellman kirjoitti asiasta hyvin kovaan sävyyn. Vaikka ruukinmatruuna on useasti ottanut kantaa Snellmanin, ex-Kaurasen, tekstejä vastaaan, hän tässä asiassa kuitenkin puhuu asiaa. Lapset ja nuoret maksavat laman laskun pahoinvoinnillaan.

Havainto oli myös, että pojat pimahtavat ulospäin ja tytöt pimahtavat sisäänpäin. Pojilla pahoinvointi näkyy rikollisuutena, päihdeväärinkäyttönä - ja kouluammuskeluina. Tytöillä se näkyy syömishäiriöinä, mielenterveyden ongelmina - ja itsemurhina. Nora Bhatian, Runeberginlähteen Tiinan ja malli-Venlan kohtaloiden pitäisi soittaa kelloja. Eivätkä Jokelan ja Kauhajoen ammuskelut olleet sattumaa. Niiden kertakaikkiaan piti tapahtua - ennemmin tai myöhemmin. Syynä ei ollut suomalainen asekulttuuri vaan suomalainen pahoinvointiyhteiskunta. On totta, että miehet tekevät itsemurhia neljä kertaa enemmän kuin naiset. Mutta miehet yleensä tekevät sellaisella tavalla, joka tappaa varmasti - ampumisitsemurhat ovat täysin miesten alaa, ja miehet myös hirttäytyvät, hyppäävät katolta tai ajavat junan alle. Naiset tekevät itsemurhan tavoilla, jotka ovat tuskattomia, mutta epävarmoja. Jokaista naisen tekemää itsemurhaa kohti on kymmenen yritystä, joka epäonnistuu. Ja tämä on hirvittävää saldoa. Jokainen nainen on potentiaalinen äiti - äiti, jonka pitäisi uusintaa tätä yhteiskuntaa.

Yhteiskunnan perusturvallisuuden häviäminen, meritokratian romuttuminen ja keskiluokan heikkeneminen näkyy myös aikuisten elämässä - ilmiönä, jota kutsutaan nimellä kidult. Kidult on fuusiosana sanoista kid, kersa ja adult, aikuinen - kyseessä on kronologisesti aikuinen ihminen, joka kieltäytyy aikuistumasta ja pyrkii välttämään sitoutumista, vakiintumista ja vastuunottoa. Se voi tuntua lapselliselta, mutta siihen on syynsä: elettäessä jatkuvassa epävarmuuden tilassa on typerää ajatella asioita yhtään pitempään kuin huomispäivään ja tällöin kannattaa elää ja ajatella infantiilisti, sillä se tuottaa vähimmin huonon lopputuloksen. Jos opiskelusta ei saa kuin rakkoja käteen ja pääsee pätkätöihin, niin miksi yrittää? Me X-sukupolven lapset olimme ensimmäinen sukupolvi, jota kohtasi käsite neljännesiän kriisi. Toisin kuin vanhemmillemme, meille opiskelu ei enää ollut mikään tae paremmasta, helpommasta ja turvatummasta elämästä ja keskiluokkaan pääsystä. Meille se oli pakko - pakko, että ylipäänsä pystyisimme kilpailemaan jatkuvasti hupenevista hyväpalkkaisista, vaativista ja suunnilleen turvatuista työsuhteista, jotka häviävät jatkuvasti ulkoistuksien, säästöjen ja huononnusten takia olemattomiin. Mutta jos se oli meille rankkaa, niin entäpä meidän jälkeemme tulevat sukupolvet - joilla ei ikinä ole mitään perusturvallisuutta ollutkaan? USA:ssa tilanne on todella synkkä, mikäli Markku Saksaan on Taloussanomien kolumnissa uskominen.

Aikuistuminen, perheen perustaminen ja lasten hankkiminen vaatii perusturvallisuutta ja jatkuvuutta. Se on mahdotonta jatkuvassa epävarmuuden tilassa, pätkätöissä, pätkäelämässä ja pätkäihmissuhteissa. Tällaisessa elämässä kidult-elämäntapa on kaikkein mielekkäin - vastuunoton välttäminen niin pitkään kuin voi. Työelämän raju huononeminen ja paluu takaisin tsaarinvallan aikaisiin työsuhteisiin ja työsuhdeturvaan on romuttanut tämän perusturvallisuuden.

Tilannetta ei ainakaan helpota se moraalinen mädännäisyys, mikä länsimaisessa yhteiskunnassa vallitsee, ja josta Tupla-J on kirjoittanut hyvin myrkyllisesti. Kun vasemmistolainen nihilismi yhdistyy oikeistolaisen villin ja pidäkkeettömän kapitalismin kanssa, tulos ei voi olla mitään muuta kuin tuhoisa.

Me tarvitsemme konservatiivisen vallankumouksen. Me tarvitsemme perusarvojen uuden renessanssin. Me tarvitsemme suitset taloudelle. Me tarvitsemme tolkkua feminismille. Me tarvitsemme realismia monikulttuurisuudelle. Me emme tarvitse paluuta menneeseen, vaan sellaisen tulevaisuuden, jossa jokainen voi olla oman onnensa seppä tarvitsematta olla oman onnensa nojassa. Sellaisen yhteiskunnan, jossa nainen saa olla nainen tarvitsematta omaksua miesten sukupuoliroolista niitä kaikkein vastenmielisimpiä piirteitä. Missä äitiys on arvossaan mutta holtiton sikiäminen kaniinin tavoin ei. Missä monikulttuurisuus on hallittu eikä hillitön voima. Missä kaikille riittää työtä ja missä kenenkään ei tarvitse olla fattan mielivallan ja simputuksen armoilla. Missä Eurooppa yhdentyy kansalaisten, ei suinkaan läpikorruptoituneiden klähmijöiden, ehdoilla. Mutta tätä vallankumousta tuskin tulee yksikään pääpuolue ajamaan.

Erityisen pettynyt ruukinmatruuna on kokoomukseen. Kokoomus on myynyt arvonsa ja vaihtanut tuon koti-uskonto-isänmaa -sloganinsa sellaiseen niljakkuuteen, missä kaikella on hinta mutta millään ei ole arvoa. Kokoomus on valmis myymään vaikka vanhan isoäitinsä ja antamaan pyörätuolinkin kaupan päälle, jos hinnoista sovitaan.

Ehkä vain on niin, että voimakas keskiluokka voi syntyä vain sellaisessa talousjärjestelmässä, jossa markkinoita säädellään riittävästi mutta ei liikaa. Säätelemätön ja pidäkkeetön kapitalismi luo yhteiskunnan, joka on rajusti polarisoitunut upporikkaisiin ja rutiköyhiin, ja komentotalous luo totalitarismin. Enää tehtävänä on muodostaa säätelyn asteesta funktio, derivoida se ja asettaa tulos nollaksi. Derivaatan nollakohdassa saavutetaan optimitulos.

Ympäri leikataan, yhteen tullaan, osa II

Helsingissä on käräjäoikeudessa tänään pohdittu pojan ympärileikkausta törkeänä pahoinpitelynä ja ruumiinvamman tuottamisena. Kyseessä oli juutalaispoika, jolle oli suoritettu ortodoksisen riitin mukainen brith mila. Syytteessä törkeästä pahoinpitelystä tai yllytyksestä sellaiseen ovat pojan vanhemmat. Englannista kutsuttu mohel ympärileikkasi vauvan juutalaisen seurakunnan tiloissa toissa vuonna. Myöhemmin poika alkoi vuotaa verta ja vanhemmat veivät hänet sairaalaan.

Ruukinmatruunan mielipide peritomiasta lienee tullut aikanaan jo riittävän selväksi, joten ei tästä asiasta sen enempää.

Jos tuosta tuomiolle tullaan, niin ruukinmatruunan mielestä täysin aiheesta. Toivottavasti rituaaliin ei ole liittynyt vielä metzitza b'pe.

Äh. Suomen laki on juridisesti vahvempi kuin halakha ja vaikka halakha kuinka käskisi brith milaan, niin se on Suomen lain mukaan törkeä pahoinpitely ja pysyvän ruumiinvamman tuottaminen. Vaikka kyseessä onkin vain 8 päivän ikäinen poikavauva ja hänen shmekkelinsä. Metzitza b'pe puolestaan on lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Vaikka sille olisi kuinka midrashin siunaus. Mutta toisaalta jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt lapsi on aina juutalainen, eikä asiaan tarvita sen vahvistamiseksi brith milaa. Poika ympärileikkauttakoon itsensä sitten aikuisena, jos haluaa noudattaa ortodoksista riittiä. Talmudin kautta monet muutkin halakhan vastenmielisimmistä käskyistä on tehty juridisin kikkailuin tyhjiksi - miksei tätäkin?

Kaupan päälle ympärileikkaus on ristiriidassa judaismin periaatteiden kanssa. Ensinnäkin se on vastoin vahingoittamattomuusperiaatetta, jonka rabbi Hillel summaa mikä on vastenmielistä sinulle, älä tee sitä muillekaan ja toisaalta 3 Moos 19:28 kieltää tatuointien ja arpien tietoisen tekemisen iholle. Teologinen peruste asiaan löytyy ohessa. Koska judaismi kieltää toisaalta terveen elimistön silpomisen ja toisaalta pysyvien merkkien tekemisen kehoon väriaineilla, arvilla tai leikkelyllä, tällöin ympärileikkaus on rajussa ristiriidassa tämän periaatteen kanssa.

Miksei brith shalom riitä? Miksi tätä barbaarista tapaa pitää noudattaa vielä vuonna 5770 maailman luomisesta?

Sanokaapa se.

Päivän mietelmä

Tyhmät ihmiset menevät ruotsinlaivalle juopottelemaan.

Viisaat ihmiset menevät ruotsinlaivalle nauttimaan merelläolosta.

Realistit menevät ruotsinlaivalle siksi, että se on kätevin tapa päästä Tukholmaan shoppailemaan.

Pokka pitää

Tämä on jo sellainen veto, josta itse Hyacinth Bucket saattaisi olla ylpeä. Aivan kenellä tahansa tytsyllä ei ole pokkaa lähteä ryöstämään pankkia varsijousen kanssa.

Päivitys 9.2.2010 klo 20:27 Hesarin mukaan poliisi epäilee, että ksyeessä on naiseksi pukeutunut mies. Voidaan kysyä, että koska naiset harvemmin pankkeja ryöstelevät, niin miksi ihmeessä yksikään nainen antaisikaan sukupuolituntomerkkiensä näkyä?

Usari puolestaan tietää kertoa, että kädet ovat Esaun kädet, mutta ääni Jaakobin...

Päivitys 10.2.2010 klo 9:59 Ryöstäjä on saatu kiinni Vaajakoskella, ja mieshän tuo oli. Naisia nyt vähemmän onkin ollut pankkiryöstäjänä sitten Baader-Meinhofin ja Symbioottisen vapautusarmeijan.

Me emme ole huvittuneita

Ruukinmatruuna ajatteli taas tänään laskea masuunia, mutta katsottuaan tämän päivän MOT:n hän toteaa, että hän sanoo paljon enemmän olemalla sanomatta yhtään mitään.

We are not amused.