"Kristinusko - suurimpana meriittinään - on jossain määrin hillinnyt Saksan brutaalia rakkautta sotimiseen, muttei ole kyennyt kokonaan hävittämään sitä. Jos tuo suojaava talismani, risti, joskus murtuu, tuo muinaisten germaanisoturien hurja sekopäisyys, furor Teutonicus, se mielipuolinen berserkkiraivo josta pohjoiset bardit puhuivat ja lauloivat niin usein, syttyy jälleen liekkeihin. Nuo vanhat kivijumalat heräävät jälleen henkiin ja pyyhkivät tuhat vuotta pölyä silmistään, ja Thor loikkaa henkiin ja murskaa jättiläisvasarallaan nuo goottilaiset katedraalit. Ajatus edeltää toimintaa aivan kuin salama edeltää ukkosenjyrähdystä. Saksalainen jyrinä alkaa jokseenkin hitaasti, mutta sen isku tulee olemaan jotain, mitä maailma ei ole ikinä saanut kokea. Tässä raivossa kotkat putoavat kuolleina taivaalta ja leijonat Afrikassa perääntyvät häntä koipien välissä peloissaan. Ja siihen verrattuna, mitä Saksassa tulee tapahtumaan, Ranskan vallankumous tulee näyttämään pelkältä viattomalta idylliltä."
- Heinrich Heine, 1832 -
Sunday, May 29, 2011
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
6 comments:
Miten hyvin tuo sopiikaan nykymenoon, no ainakin ellei tuulensuunta muutu piakkoin.
Siksi sen varmaan laitoitkin. :)
Sen sijaan sekuläärihumanismin jäljiltä saksalaisten sotaisuus näyttää kahdonneen kokonaan. Saksalaiset ovat nykyään Euroopan pasifistisin kansa vailla mitään revanssihenkeä.
Sotaisten ismien nousuun pienentää riskiä matala syntyvyys, mikä johtaa väestön ikääntymiseen ja pieniin perheisiin. Tämä merkitsee, että into vanhempien into tapattaa lapsensa sodissa on vähäinen. Ihminen on ylipäätään melkein aina rauhaarakastavampi vanhemmalla iällä. 1920-luvun saksalainen perhekoko oli kehitysmaatasoa ja perheet asuivat kaupungeissa pienissä kopeissa.
Markku, saksa ei ole sotaista, koska jokainen lapsi ja nuori kuulee tuhat ja miljoona syytöstä sodasta ja siitä, mitä Saksa on menneisyydessä tehnyt. Tämä on paljon tehokkaampi pasifismin luoja kuin sekuläärihumanismi.
Sotaiset ismit häviävät talouskehityksen ja hyvinvoinnin myötä. Kehittyneiden valtioiden sodankäyntiä ei tehdä asein vaan valuutoilla, erilaisilla sopimuksilla ja kulttuurivaikuttamisella. Vaikka Saksa valloittaisi nyt onnistuneesti koko euroopan olisi lopputulema sille heikompi kuin lähtötilanne.
Ensimmäinen maailmansota oli viimeisiä suuria sotia, mitä käytiin resursseista ja alueista, toinen oli jo ideaalipohjalta.
Sen sijaan sekuläärihumanismin jäljiltä saksalaisten sotaisuus näyttää kahdonneen kokonaan.
Niinpä. Tuo Heine vaikuttaa melkoiselta romantikolta. Nykyisin, kun kaikki, jopa tappaminen, on teollista, ei vain ole oikein mahdollisuuksia sotia.
Jack in the box, toinen MS oli enemmän resurssitaistelua kuin luuletkaan. Saksan tavoitteita oli Lebenstraumin lisäksi mm. Ukrainan vilja-aitta ja Kaspianmeren alueen öljy. Saksa ei olisi voinut olla supervalta ilman luonnonvaroja.
Erinomainen sitaatti, jota Heinea suuresti arvostanut antinationalisti Friedrich Nietzsche noin 50-vuotta myöhemmin päivitti ja kierrätti omalla tavallaan, joka yhdisti tyylin ja kulttuurikritiikin toisiinsa lähes performatiivisella vaikuttavuudella, jota on osuvasti kutsuttu myös epäilyn hermeneutiikaksi.
...
force kysyy wv
Post a Comment