To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility.
- John Stuart Mill -

None shall be one's slave, none shall be one's master; everyone shall have the same rights, same priviledges, same justice.

- Antti Chydenius -

Any sufficiently sophisticated human thought is impossible to distinguish from artificial intelligence.

- The Ironmistress -

Sunday, October 16, 2011

Itku pitkästä parrasta

Sarjakuvataiteilija Marjane Satrapin kirjan Persepolis pohjalta tehty elokuva on keikuttanut venettä Tunisiassa. Siellä tuo elokuva on johtanut mellakoihin.

Paikallisia islamisteja nimittäin loukkasi elokuvassa kohta, jossa kuvataan Allahia. Elokuvassa Allah kuvataan vanhana parrakkaana miehenä.

No. Islamissa Allahin kuvaaminen on ehdoton no-no - ja muotokuvan tekeminen näin yleensäkin on haram. Kuvantekokielto on islamissa vielä ehdottomampi kuin judaismissa, jossa se on hyvin tiukkapipoinen.

Ja eikö vain islamistit vetäneet tästäkin herneen nenään ja lähteneet kadulle. Maan pääkaupungissa Tunisissa rauhallisesti alkanut mielenosoitus muuttui väkivaltaiseksi, kun ihmiset yltyivät heittelemään poliisia kivillä. Poliisi hajotti väkijoukon ampumalla kyynelkaasua. Myöhemmin illalla televisioaseman omistaja kertoi uutistoimisto Reutersille, että lähes sata islamistia hyökkäsi hänen kotiinsa ja yritti polttaa sen. Hän kertoi useiden poliisien suojelevan kiinteistöä.

No. Ruukinmatruuna itse on sekä lukenut molemmat kirjat (Persepolis on kaksiosainen) ja nähnyt elokuvan, ja tunisialaisten reaktiota voi pitää lähinnä täysin käsittämättömänä. Yleensäkin uskonnot, joihin liittyy ikonoklasmi, ovat varsin ikäviä tässä suhteessa.

Satrapi kertoo kirjassaan (ja elokuvassa) nuoren tytön kasvutarinan 10-vuotiaasta aikuiseksi Iranin islamilaisessa tasavallassa ja siitä, miten vallankumous söi lapsensa - ja lapset vallankumouksensa. Kahden korvapuusti oli kolmannen kauppa; shaahin ja vasemmistolaisten kränästä alkaneesta vallankumouksesta koppasivat ajatollat voittopotit. Ruhollah Khomeini ei esiinny kirjoissa, mutta basizh kylläkin. Iranin-Irakin sota kuvataan hyvin elävästi - ja kammottavasti; Marjanen lapsuudenystävät kuolevat ja vammautuvat. Kuvaus on myös Marjanen oma elämäntarina, siitä miten hän itse menettää uskonsa, ja miten hän löytää sen jälleen takaisin. Samalla se kuvaa myös hyvin indoeurooppalaista, iranilaista naiskuvaa verrattuna arabialaiseen, seemiläiseen.

Mutta Tunisia on arabimaa, ja siellä islamin suhteen ollaan paljon tiukkapipoisempia kuin Iranissa - joka ei sekään ole ihan liberaali paikka. Olkoonkin, että Iranissa islam on pikemminkin pintasilaus kuin kansan aito, sisäistetty, uskonto, Tunisiassa islam läpäisee yhteiskunnan ja se on tunisialaisten oma, etninen uskonto eikä se ole tuontitavaraa, toisin kuin Iranissa. Ja pahaksi onneksi tunisialaiset ovat sunneja ja iranilaiset šiittejä.

Mutta ehkä paremmin kuin mitään muuta tuo uutinen kuvaa islamilaisen yhteiskunnan räjähdysherkkyyttä. Islam luo yhteiskunnan, jossa suunnilleen mikä tahansa häiriö saa aikaan mellakoita, parran pärinää ja veren virtaamista.

Wastagferullah.

5 comments:

Keskiäkäinen mies said...

Keskiäksyllä on sellainen käsitys, ettei koraanista tai hadditeista edes löydy kohtaa, jossa kiellettäisiin kirjaimellisesti Mohammedin kuvaaminen. Sieltä löytyy kyllä kohta/kohtia joissa kielletään kuvaamaasta ihmisiä tai mitään elollisia olentoja yleensä. Eli tämä erityinen Muhammed-tabu on myöhempien pölvästien täsmennyksiä.

No, samatenhan koraanissa vaaditaan kirjaimellisesti vain profeetan vaimoja hunnuttautumaan. (Herra M taisi olla vähän mustis) Myöhemmin kaikki muslimimiehet ovat nostaneet itsensä profeetan arvoisiksi :-)

Persialaisilla on aikaisemminkin ollut tapana ottaa vapauksia tuosta Muhammedin kuvauskiellosta. Täällä esimerkkejä kuinka Mohamedia on Persialaisissa käsikirjoituksissa kuvattu 1300 - 1500 luvulla.

Toinen islamilainen tapa kiertää kuvauskieltoa on ollut Mohammedin kasvojen peittäminen. Täällä hunnutettuja tai palavapäisiä Muhammedeja.

Kristityillä ja juutalaisilla ei ole ollut aikaisempien vuosisatojen aikana mitään estoja Muhammedin kuvaamisessa. Täällä hyvä esimerkki kristillisestä kirkkotaiteesta.

En ole tuota Persepolista vielä katsonut. Se tarttui kyllä joukkoon jostain DVD-alalaarista pari vuotta sitten, mutta on pölyttynyt hyllyllä kymmenien muiden leffojen joukossa. ( Keskiäksy on valitettavasti Sulo Vilenin ja Huovisen hamsterin ristisiitos. Kuinka siitä vois parantua? )Pitänee joku ilta katsoa se ja testata kiihottaako se tosiaan niin että alkaa parta päristä...

Tomi said...

Jos islamissa kielletään jumalan kuvaaminen, niin juutalaisuudessa ja kristinuskossa nimen lausuminen on jo tabu.

Ironmistress said...

Tomi, me emme tiedä Jumalan nimeä (= sitä nimeä, jolla hänen kaverinsa häntä puhuttelevat). Tiedämme vain konsonantit - jod-he-vaav-he - mutta emme vokaaleja.

Judaismissa tuo toinen käsky on aivan puhdasta nimimagiaa.

Jaska Brown said...

Muhammedin kuvaaminen liekkipäisenä on aiheuttanut yhden tulkinnan, joka liittykin mielenkiintoisesti parin postauksen päähän. Epäillään idean liekkipäisyyteen näet tulleen Muhammedin punatukkaisuudesta - joko aidosta tai hennavärjätystä. Ei niin mahdotonta, esiintyy punatukkaisuuta arabien keskuudessakin. Liekö sitten juutalaisia geenejä joukossa. Hihhih, entäpä jos Muhammad olikin sukujuuriltaan punapäinen asperger-juutalainen... Googleta "Muhammad red hair".

(Sanavahvistus: blurb)

DuPont said...

RM: "Mutta Tunisia on arabimaa, ja siellä islamin suhteen ollaan paljon tiukkapipoisempia kuin Iranissa - joka ei sekään ole ihan liberaali paikka. Olkoonkin, että Iranissa islam on pikemminkin pintasilaus kuin kansan aito, sisäistetty, uskonto, Tunisiassa islam läpäisee yhteiskunnan ja se on tunisialaisten oma, etninen uskonto eikä se ole tuontitavaraa, toisin kuin Iranissa. Ja pahaksi onneksi tunisialaiset ovat sunneja ja iranilaiset šiittejä."

Tunisia on nykyisin todennäköisesti vapaamielisempi maa kuin Iran. Iranin mullahhallinto ei ole vain pintasilausta, kyllä sille kannatusta löytyy kansan syvistäkin riveistä, toivottavasti mahdollisimman vähän toki.

Islam ei ole tunisialaisten etninen uskonto, vaan valloittajien tuoma ja pakottama uskonto. 100%:sti tuontitavaraa.