Seksuaalisuuden tärveleminen uskonnon nojalla johtaa hirveisiin lopputuloksiin.
Yhdessä uskonnossa leikellään pikkupoikien pippeleitä, toisissa vaaditaan papeilta selibaattia.
Molemmissa lopputulos on sama.
Tuesday, March 6, 2012
Subscribe to:
Post Comments (Atom)


20 comments:
Olen samaa mieltä.
Nyt kuitenkin puhtaan tilastolisesti, amisaivoilla ja insinöörimäisesti ajatellen voidaan osoittaa, että maallikkobuddhalaiset syyllistyvät lasten hyväksikäyttöön useammin kuin selibaatissa elävät papit.
Se ei tietenkään estä jatkuvaa yleisen hysterian luomista muita uskontoja vastaan erilaisen naisten- ja iltapäiväivälehdistön uutisten perusteella mikä lieneekin New Age - pohjaisten uskomusten yleinen piirre.
Missä menee raja kaitselemisen ja tärvelemisen välillä?
Kumpi on parempi, apinalauma tyyppinen irstailu vai poppaukkojen kahlitsema?
Eikö buddhalaisetkin vaadi munkeiltaan selibaattia?
Eikö buddhalaisuus ole kaiken kaikkiaan seksuaalikielteinen uskonto?
Aika jännä, etinentä katolilaiset valitsivat selibaatin. Syynä kai ola Paavalin naisviha ja juutalaisuuden patriarkaalisuus.
Roomalainen kulttuuri arvosti naista enemmän kuin juutalainen, mutta alkukirkko seurasi juutalaisia tässä.
Juutalaisuuden naisinho on peritynyt myös islamiin.
IDA, kyllä katolisiksi papeiksi hakeutuu suhteettoman paljon homoseksuaaleja ja pedofiilejä.
Syynä kenties hakeutumiselle on selibaatti. He yrittävät sovittaa yhteen uskonsa ja seksuaaliset taipumukset. He varmaan uskovat, että pappina olisi helpompaa pidättäytyä seksuaalisista teosta.
Ongelmana on, että papit usein ovat lasten kanssa tekemisissä.
Tomi, vaativat. Mutta olla munkki on eri asia kuin olla pappi.
Munkit ja nunnat ovat erakoita ja omistautuneet askeesille ja maailmasta vetäytymiselle. Papit sensijaan ovat seurakunnan palvelijoita ja heidän kanssaan tekemisissä. Siksi ruukinmatruuna ei ole huolissaan selibaattivaatimuksista sen enempää kristittyjen kuin buddhalaistenkaan munkkien ja nunnien osalta.
Katolisessa kirkossa selibaattivaatimus säädettiin aikoinaan nepotismin ehkäisemiseksi - nepotismista oli tullut kirkossa todellinen riesa. Sille ei ole raamatullista pohjaa, mutta se ehkäisee tehokkaasti kirkollisten dynastioiden syntyä. Mutta saadaanko sillä enemmän vahinkoa kuin hyötyä aikaan?
Tämä oli myös Lutherin pointti aikoinaan. Pappien tuli saada mennä naimisiin, ja tämä oli yksi uskonpuhdstuksen kiistakysymyksiä.
Ortodoksisessa kirkossa papit saavat mennä naimisiin, mutta korkeampiin kirkollisiin virkoihin vaaditaan munkkivala ja miehen tulee olla joko naimaton tai leski.
Kuitenkin uskontojen pahin puoli kaikesta huolimatta on niiden irrationaalinen maailmankuva.
Se on aiheuttanut eniten haittaa.
Tomi, varhaiskeisarillinen roomalainen kulttuuri ei arvostanut naista.
Naisella ei ollut oikeutta edes etunimeen.
Tomi, ihminen on irrationaalinen olento.
Roomassa naisen asema oli hyvä verrattuna juutalaiskulttuuriin.
He saattoivat omistaa omaisuutta ja erota miehestään.
Tomi, vasta myöhempinä vuosisatoina.
Katolisen kirkon selibaattisäännökset eivät liity seksuaalisuuden sääntelyyn vaan perimäjärjestykseen. Kirkolle oli tärkeää, että pappien jälkeläiset eivät saa periä isänsä omaisuutta, ja siksi papeilta kiellettiin lasten tunnustaminen seurakunnan palveluksessa ollessaan.
Seksuaalisuuden tärveleminen minkään nojalla johtaa huonoihin lopputuloksiin?
Koska olen tulkitsevani asioita RM:n teksteistä niin kysyisin melkein suoraan että mitkä voisivat olla oikeita lopputuloksia ja tapoja?
Kysehän on perustavimman laatuisesta tekijästä lähes koko "tolkullisen" ihmisiän ajan joka vaikuttaa kaikkiin, eniten tietty lähipiiriin.
Vai nostetaan suoraan kädet pystyyn, no can do? :)
Jukka
RM, onko olemassa myös uskonnon tärvelemistä seksuaalisuuden nojalla?
1
Sinulla taitaa IM olla ongelmia seksuaali- ja väkivalta-fantasioittesi käsittelyn kanssa.
Mutta ihmisen mieli pyrkii tasapainoon ja sinäkin olet näemmä alkanut purkaa näitä ongelmiasi aforismeiksi. Ei hassumpaa itseterapiaa, joskin se vahvistaa eräitä aiempia olettamuksiani.
Huomaatko edes vähäisessä määrin, että kun toisaalla hekumoit väkivaltaisella mytologia-maailmalla ['yök miten ihanan jännää ja kauheeta!'], rankoilla itsepuolustustaidoilla, aseilla ja tarkkuusammunnalla [kimppuusi on hyökätty kaksi kertaa mutta silti] ja sotastrategioilla, niin toisaalla taas tuomitset jyrkästi eräät askeettiset ja fyysisesti satuttavat seksuaalis-uskonnolliset ja arkaais-myyttiset perinteet inhottavina ['yök miten oksettavan kuvottavaa!'].
Minä epäilen, että hekumoit fantasiatasolla myös näillä tuomitsemillasi 'perversioilla', koska niin usein ja niin pilkuntarkkaan niitä käsittelet. Kukahan tässä lopulta on perverssi ja kuka ei?
Ja eikös tällainen kerro samalla joitain omasta tekopyhyydestäsi [kaksoisstandardin ylläpito], koska fyysinen [ja henkinen] väkivalta on aina ja kaikkialla samaa eli se satuttaa, nöyryyttää ja alistaa. Ei siitä pidä silloin hekumoida toisaalla, jos sen johdonmukaisesti kieltää jossain muussa tapaus- ja asiayhteydessä.
2
Tiedostan toki, että itse asiassa tulin tässä arvostelleeksi melkein kaikkia ihmisiä - jopa itseäni, mutta hyvä niin. Erittäin hyvä. Tämä on todellista demokratiaa.
Tuo oli niin hyvä trolli, että menköön.
Suora lainaus yle:n uutisesta 16.12.2011:
"Tutkintaryhmän mukaan lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on ollut hollantilaisessa yhteiskunnassa muutenkin yleistä ja yhtä yleistä muidenkin kuin kirkon ylläpitämissä laitoksissa."
Copy-peistasin tuon jutun lopun yle.fi:n sivuilta. Useimmat suomalaiset tiedotusvälineet, Hesari mukaanlukien, "unohtivat" mainita tuon pikku yksityiskohdan riippumattoman tutkimusryhmän raportissa.
Selibaatti siis ei altista ketään pedofilialle, joten mietelmältäsi putosi siltä osin pohja pois.
Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esiintyy siellä sun täällä, mutta vakavia ja systemaattisia tapauksia tietysti siellä, missä samat aikuiset ovat pitkään isojen lapsikatraiden kaitsijoina. Tämä jo yksinkertaisesti siksi, että pedofiili joka tällaiseen asemaan päätyy, alkaa ajan oloon todennäköisemmin toteuttaa taipumustaan.
Olen IDA:n kanssa samaa mieltä siitä, että tämä on vähän älytöntä jotenkin leimata katolisten pappien touhuksi. Jos nyt joku pedofiili katoliseksi papiksi päätyy, ja jos ja kun näiden kontolle usein laitetaan lasten kaitsemista, niin tällaista tapahtuu. Ihan yhtä lailla näin voi tapahtua lastentarhanopettajilla tai sisäoppilaistosten opettajilla tms.
Selibaattisäännös voi tietenkin karsia potentiaalisista papeista pois joitain ja toisaalta houkuttaa sellaisia, jotka kokevat oman seksuaalisuutensa sellaiseksi että sitä kuuluisikin tukahduttaa. Eli kärjistäen katolinen pedofiili saattaa kokea, että pappina ei menetä niin paljoa kun se oman jutun toteuttaminen nyt muutenkaan ei ole oikein yhteiskunnallisesti sallittua. En usko että tämä oikeasti saa pedofiilit ryhtymään papeiksi (tai varsinkaan toisin päin) mitenkään erityisen usein.
Sensijaan kirkkoa voidaan ja pitää kritisoida siitä, että se on yrittänyt salailla näitä tapauksia.
IM:
"Ortodoksisessa kirkossa papit saavat mennä naimisiin, mutta korkeampiin kirkollisiin virkoihin vaaditaan munkkivala ja miehen tulee olla joko naimaton tai leski"
Tämä on ihan roskaa ja osoittaa lähinnä sen, että tietoa hankitaan lehtileikkeistä ja sovitellaan sitten omaan sapluunaan.
Ortodoksisessa kirkossa naimisissa oleva mies voi saada pappisvihkimyksen. Kukaan, joka on ottanut pappisvihkimyksen ei voi enää sen jälkeen mennä naimisiin. Eli papit eivät saa mennä naimisiin. Ota nyt edes näistä perusasioista selvää.
Tomi:
"IDA, kyllä katolisiksi papeiksi hakeutuu suhteettoman paljon homoseksuaaleja ja pedofiilejä."
Tämä on sinun väitteesi. Tilastot todistavat päinvastoin. Miten perustelet väitteesi?
Post a Comment