To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility.
- John Stuart Mill -

None shall be one's slave, none shall be one's master; everyone shall have the same rights, same priviledges, same justice.

- Antti Chydenius -

Any sufficiently sophisticated human thought is impossible to distinguish from artificial intelligence.

- The Ironmistress -

Sunday, April 8, 2012

Egyptin vitsaukset

Yksi vakavemmanpuoleisia kirouksia on Iskeköön kaikki Egyptin vitsaukset häneen! jolla toivotetaan jollekulle matkaa Helvettiin. Egyptin vitsaukset liittyvät pääsiäiseen, ja juutalaisilla on tapana muistella niitä pääsiäisenä.

Egyptin vitsaukset mainitaan Toisessa Mooseksen kirjassa, ja ne ovat:

1. Niilin vesi muuttui vereksi
2. Sammakot valtasivat Egyptin
3. Sääsket tai syöpäläiset levisivät kaikkialle
4. Paarmat vaivasivat koko Egyptiä paitsi Goosenin maakuntaa
5. Karjarutto tappoi Egyptin karjaeläimet
6. Paiseet vaivasivat Egyptiä
7. Rakeet hävittivät viljasadon
8. Heinäsirkat söivät kaiken kasvillisuuden
9. Pimeys peitti maan kolmen vuorokauden ajan
10. Esikoisten kuolema.

Mitä vanhempaa Raamatun teksti on, sitä epäluotettavampaa se on, ja sitä enemmän se on tarua ja vähemmän kirjoitettua historiaa. Mutta varmuudella kuitenkin ainakin muinainen Egypti on ollut olemassa, sillä meillä on siitä primääritodisteita. Mikään egyptiläinen lähde ei kuitenkaan puhu sen enempää heprealaisista orjista kuin vitsauksistakaan, joten olemme täysin tulkintojen varassa. Ristiintarkistamattomaton lähde ei ole uskottava lähde, mutta todisteen olemattomuus ei myöskään ole olemattomuuden todiste. Joten kyseessä on uskonasia. Varmaa on kuitenkin, että toisten ihmisten onnettomuuksien muisteleminen, saati niillä ilakointi, ei osoita kovin hyvää makua.

Mutta myyttien takana on usein aivan aktuaali ja todellinen historia, ja voi hyvinkin olla, että näin on tälläkin kertaa. Myytteihin liittyy liioittelu ja paisuttelu, ja eri tarinoiden nivominen yhteen - mietitäänpä vaikkapa Nibelungenliediä, jossa Flavius Aëtius (Etzel), ja hänen sotansa burgundilaisia ja heidän päällikköään Gundahariusta (Günther) ja Haginaa (Hagen) vastaan nivoutuvat mainiosti merovingifrankkien sisällissotiin 200 vee myöhemmin, ja kuningas Sigebertin (Siegfried) ja hänen vaimonsa Brünhildan (Brünhilde) sekä Kriemhilden (Fredegunda) välisiin sotiin. Tottakai mukaan saadaan itägoottien kuningas Teoderik mukaan Dietrich Berniläisenä. Lopputulos on soppa, josta vain Erkki ottaa selvää.

Egyptin vitsaukset kuuluvat samaan sarjaan. Mutta koska legendoilla ja myyteillä on yleensä ainakin jonkinlainen todellisuuspohja, ja koska faaraoiden Egypti on varmasti ollut olemassa, niin ongelmana on enää ajoitus ja pohtiminen. Eksoduksen tapahtumat on yleensä ajoitettu noin 1400-luvulle eKr ja Uuden valtakunnan alkuvaiheille. Mutta asiassa on toinenkin puolensa.

Ja ne ovat hyksot.

Hyksot ovat kansa, josta sen enempää egyptiläiset kuin muutkaan lähteet eivät sano hyvää sanaa, ja he olivat tunnettuja julmuudestaan ja säälimättömyydestään, ja hyksot yhdistetään Raamatun amalekilaisiin. He tuhosivat Egyptin keskivaltakunnan ja pitivät maassa jöötä muutaman vuosisadan ajan. Ja on helppoa nähdä, että he olivat "faarao, joka ei Joosefista mitään tiennyt", sillä edes egyptiläislähteet eivät suhtaudu heihin silkkihansikkain.

Mutta tuolloin tapahtui geologiassa jotain varsin ikävää, ja se oli Santorinin saaren räjähdys Theran purkauksessa. Me tiedämme tämän olevan historiallinen tapahtuma, ja se on ajoitettu juuri tälle ajalle. Purkaus on tapahtunut asteittain, mutta itse pääpurkaus on ollut kertakaikkinen räjähdys, ja vastannut liki 6 000 vetypommin räjähdystä - ja se on aiheuttanut arviolta liki 150-metrisen iminamin. Ongelmia tuottaa ajoitus; mutta mikäli David Rohlin kiistelty revisioitu kronologia pitää paikkaansa, kaikki menee siististi nippuun. Rohl ajoittaa oman kronologiansa Urartissa 9. 5. 1012 eaa. nähtyyn auringon­pimennykseen, jonka ajankohdan hän laski tietokoneella ja joka egyptiläisten dokumenttien mukaan tapahtui Akhenatenin aikakaudella, eikä Egyptin kuningasluetteloihin, kuten perinteinen kronologia, siirtää muinaisajan tapahtumia noin 300 vuotta nuoremmaksi, ja se vastaa myös radiohiiliajoitusta paremmin kuin perinteinen.

Jos unohdetaan käsitys, että JHVH olisi tietoisesti järjestänyt kansanmurhan Egyptissä ja aletaan pohtia rationaalisia selityksiä Egyptin vitsauksille, ja pidetään mielessä Santorinin purkaus, saadaan varsin mielenkiintoisia selitysmalleja.

Tulivuorenpurkauksessa nousee ilmaan valtava määrä tuhkaa, ja kun se kaikki laskeutuu alas, se helposti värjää veden oudon väriseksi. Punainen väri viittaa rauta(III)oksidiin, ja toisaalta tulivuoren tuhka on hyvin ravinnepitoista. Niilissä elää paljon punaleviä, ja ne aiheuttavat toisinaan punakukintoja - Ipuwerin papyrus, joka on ajoitettu Toiselle Välikaudelle Vanhan ja Keskivaltakunnan väliin, kertoo samasta: Niilin vesi muuttuu vereksi. Veren maku johtuu heboglobiinista ja sen sisältämästä raudasta, ja pahaksi onneksi punalevät ovat myrkyllisiä. Tällainen saastuminen voisi hyvin luoda illuusion veden muuttumisesta vereksi.

Raamattu kertoo, miten "kaikki Niilin kalat kuolivat". Mutta sammakot voivat paeta kuivalle maalle - ja niin ne taatusti tekevätkin. Kun elinympäristö myrkyttyy, Toinen Vitsaus on luonnollinen seuraus; sammakot pakenevat. Ja niiden kuvataan täyttäneen egyptiläisten asunnot. Mutta sammakkoparat ovat saaneet myrkkyä ruumiiseensa, ja kuolevat pian.

Yksi mullistus johtaa toiseen ja kolmanteen ja neljänteen ja viidenteen. Hyönteiset kuuluvat hyvin alhaalle ruokapyramidiin, ja niiden munat ja toukat ovat vesiselkärankaisten herkkua. Kun kalat ja sammakot ovat kuolleet, hyönteiset lisääntyvät valtavasti. Ensin tulevat esiin hyttyset, sitten paarmat ja lopuksi seurauksena ovat paarmojen levittämät taudit. Kaikki tapahtuu täsmälleen Raamatun kertomassa järjestyksessä - ja tämä sama on nähty monasti luonnonmullistuksissa. Ja lopulta päästään kuudenteen vitsaukseen: karjan taudit leviävät ihmisiin.

Mietitäänpä Eyafjallajökullin purkausta viime vuosina, ja miten sieltä levisi lentotuhkaa ympäriinsä ja miten se sai lentoliikenteen sekaisin. Oli onni, että Islanti sijaitsee kaukana Atlantilla; jos se sijaitsisi Britannian paikalla, lopputulos olisi ollut hirveä kaaos koko Euroopassa. Ja Santorini sijaitsee Kreikan saaristossa. Purkauksesta leviävä lentotuhka saa aikaan kaikki nuo mullistukset, joita Raamatussa kuvataan.

Mutta Thera jatkaa purkautumistaan, ja lisää vitsauksia on luvassa. Korkealle ilmakehään nousseet tuhkahiukkaset muodostavat tiivistymiskeskuksia, jotka toimivat syntynä jääkiteille. Ja lopulta nuo kiteet kasvavat niin suuriksi, että ne satavat rakeina alas. Kaikki tapahtuu juuri kuin on kuvattu. Rakeet voivat kasvaa jopa pesäpallon kokoisiksi. Se siitä viljasadosta ja kaikista muistakin vihannasta, mitä maa päällään kasvaa.

Ja kun heinäsirkkojen normaali ravinto on tuhoutunut, ne lähtevät etsimään ruokaa muualta. Normaalisti petohyönteiset, linnut ja hämähäkit pitävät heinäsirkkalaumat kurissa, mutta nyt nuo sirittäjät iskevät säilyneiden viljapeltojen ja laon kimppuun ja syövät kaiken jälkeenjääneen. Olkoonkin, että heinäsirkat ovat kosher, ne ovat silti tuhohyönteisiä.

Ja koko ajan pahenee. Lentotuhka tulee nyt alas, ja seurauksena on Egyptin pimeys. Raamatun mukaan pimeys oli "käsinkosketeltavaa", ja se viittaa hyvin selkeästi juuri tuhkapilveen. Jos vielä kaupan päälle on sattunut sopiva pölymyrsky, soppa on valmis.

Ja nyt päästään kaikkein kamalimpaan vitsaukseen - esikoisten kuolemaan. Kaikkein yksinkertaisin selitys on, että egyptiläiset - tai hyksot - näkivät nuo onnettomuudet jumalten vihan osoituksena, ja aloittivat valtavat uhraamisorgiat lepyttääkseen jumalia. Tällaisia uhraamisorgioita on dokumentoitu foinikialaisilta ja karthagolaisilta, ja siinä uhrataan niin karjan esikoiset kuin myös ihmistenkin. Mutta asialle on myös toinen selitys. Yöt Levantissa ovat kuumia, ja usein "tärkeimmät" ihmiset, kuten isät tai esikoiset, menevät tasakattoisten talojen kattoterasseille nukkumaan, kun taas muut lapset ja asujaimet nukkuvat kellareissa. Purkauksesta nousseet ilmaa kevyemmät myrkkykaasut, jotka pyrkivät nousemaan ylöspäin, ovat saattaneet myrkyttää juurikin kattoterasseilla nukkuneet esikoispojat, kun taas muut lapset ovat säästyneet hengissä. Kolmas selitys on, että esikoiset arvokkaimpina ovat saaneet parasta ruokaa, mitä on jäänyt jäljelle - ja tuo ruoka on ollut punalevien ja taudinaiheuttajien saastuttamaa, ja aiheuttanut ruokamyrkytysepidemian, jolta puolestaan vähemmän arvokkaat nuoremmat lapset ovat säästyneet.

Jos kaikki Raamatun tapahtumat voidaan selittää rationaalisesti, niin saadaan lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ensinnäkään emme tarvitse ilkeää, kostonhimoista ja pahansuopaa JHVH:ta selittämään tapahtunutta - ja toisaalta voimme pitää Raamattua hyvin luotettavana historiankirjana. Tämä on arvokas huomio historiantutkimuksen osalta.

Mutta pahin on vielä edessä, ja se on purkauksen jatkuminen Theran räjähdykseen. Koko tulivuori ja sen alla oleva caldera kertakaikkiaan räjähtää, ja saa aikaan valtaisan iminamin. Tuuli on tällävälin kääntynyt, eikä enää vaivaa Egyptiä, mutta heprealaiset ovat nyt ottaneet jalat alleen ja suunnanneet kohti Suezia. Edessä on Kaislameri - matala merenlahti Välimeren rannikolla, sillä Suezin kannaksella ovat faaraon joukot blokkaamassa etenemisreittiä. Tämä paikka on nykyään järvi, mutta tuona aikana se oli merenlahti.

Ja jokainen, joka on pitänyt mielessään Kaakkois-Aasian tsunamin 2004 opetukset - ja varsinkin jokainen, joka on Tilly Smithin tavoin pitänyt simmunsa ja korvansa auki mantsantunnilla, tietää, miten tsunamissa käy.

Ensin meri vetäytyy ja paljastaa merenpohjia kilometrien etäisyydeltä. Tämän jälkeen tulee voimakas maatuuli. Ja sen jälkeen tulee hirvittävä hyökyaalto. Ja on arvioitu, että Theran purkauksen synnyttämä megatsunami - iminami - olisi ollut liki 150 m korkea.

Siinä käy täsmälleen niinkuin Raamatussa kerrotaan. Heprealaiset pääsevät ylittämään Kaislameren pitkin kuivunutta merenpohjaa - Bardawil-järvi, tuolloinen Kaislameri, on noin 3 m syvä, 56 km pitkä ja 22 km leveä leveimmillään, mutta se on helppoa ylittää kapeimmalta kohdaltaan - ja annas olla, kun tuo hirvittävä vetinen seinä tulee mereltä päin - ja tuhoaa perässä tulleet sotajoukot.

Vähemmästäkin alkaa uskoa, että JHVH:lla on näppinsä pelissä.

Mutta kaikkeen on mahdollista löytää rationaalinen selitys. Ja näiden selitysten valossa - mikäli taustalla todellakin on tuo Theran purkaus, joka merkitsi loppua minolaiselle sivilisaatiolle ja joka ilmeisesti on antanut alun Atlantis-myytille - myös selittää tuon Raamatun tapahtumasarjan - ja on antanut alun juhlalle, jota me tänä päivänä vietämme.

19 comments:

Becker said...

Tämähän on ihan ansiokasta pohdintaa.
Eli Raamattu oikein tulkittuna saattaa edes jossain määrin olla historiallisesti kutinsa pitävää. Mielenkiintoista, kiitoksia.

Markku said...

Kiitos tästä postauksesta. Oikein mielenkiintoista luettavaa.

Anonymous said...

Minusta se Mooseksen jälkiabortointijutun analysointi valheiden sipulina on mielenkiintoisempi.

Tarinan mukaan Mooses olisi jälkiabortoitu kaislaveneellä Niiliin (varmaan varsin tavanomaista siellä tuohon aikaan). Mutta sitten se mahtipontinen saippuaoopperaosio faaroan tyttärestä, joka olisi digannut hebrealaisia hylättyjä vauvoja ja hirvittävä selittely siitä, että Mooses olisi jotenkin sattumalta ollut äitinsä puolelta juutalainen, haisee taivaisiin asti, Kauniiden ja Rohkeiden käsikirjoitukselta.

Pappejahan ei kiinnosta totuus vaan elääkö niillä tarinoilla: "How well we know what a profitable superstition this fable of Christ has been for us and our predecessors." -- Pope Leo X

Mitä Egyptin historiaan tulee niin korkein auktoriteetti on Kairossa hieroglyfien tutkijoilla. Jos länkkärilähde ei perustu heihin niin sillä lähteellä voi pyyhkäistä perseensä.

Samoja tarinoita kierrätettiin. Neitseellinen synnyttäminenhän oli sellaisten naisfaaraoiden puuhaa, jotka olivat joutuneet hyppysperman uhreiksi.

Anonymous said...

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=76552:vaeittely-jeesuksesta-mies-vai-myytti&catid=4:ulkomaat&Itemid=6

paukkis said...

Monta sattumaa piti Mooseksen ennakoida pannakseen porukan oikeaan aikaan liikkeelle.
"Vähemmästäkin alkaa uskoa, että JHVH:lla on näppinsä pelissä." Niinpä!

Tammenterho said...
This comment has been removed by the author.
Ironmistress said...

Viisi leipää ja kaksi kalaa? Jengillä oli tosiasiassa omat eväät mukana, joita sitten jaettiin kun esimerkki oli annettu.

Mitä vetten päällä kävelyyn tulee, niin Talmud on täynnä paljon päättömämpiä ihmeitä. Juutalaiswet ovat hyviä tarinaniskijöitä.

Ironmistress said...

Ano, tuohon joudutaan kun ei tunneta judaismia :-(

Kari Rydman said...

Tämän selostuksen luin joku aika sitten jommasta kummasta tiedekuvalehdestä, eikä se tunnu kovin huonolta. Se ei myöskään ole sitä "hurskasta arkeologiaa", jota media vähän väliä nostaa sensaatioksi.

Juha said...

Mielenkiintoinen ajatelma tapahtumien kulusta ! Tässähän alkaa katsoa tulivuoria ihan uusilla silmillä ;-)

Ehkä Mooses tunsi wanhoja tarioita tulivuortenpurkauksista ja osasi yhdistää senaikaisen jytkyn omiin vaatimuksiinsa?

Anonymous said...

RM: "Mitä vetten päällä kävelyyn tulee, niin Talmud on täynnä paljon päättömämpiä ihmeitä."

Tai ehkä Jeesus vaan osasi purjehtia hyvin myrskyssä, tai oli pirun hyvä uimari ja pelasti jonkun hukkumasta... who knows.

Ghostwriter said...

Todella, todella hyvä kirjoitus ja sivuaa lempi aiheitani. Täytyy todeta, että olisi ollut vaarallista olla tuona aikana "full retard" sillä kuten sanoit, syövät sirittäjät kaiken jälkeenjääneen... : )

Anonymous said...

Jos tämän kaiken alku on aivan sattumanvarainen, niin kaikki on sattumaa senkin jälkeen.

Jos alussa on tarkoitus ja idea, on kaikella idea edelleenkin.

Aikamoinen sattuma olisi ollut, jos se hirmuisen tsunamin aikaansaama veden vetäytyminen olisi pelastanut parisen miljoonaa Egyptistä pakenevaa juutalaista ja sitten itse tsunami olisi juuri oikealla hetkellä hukuttanut Egyptin sotajoukon.

Muuten se, ettei Egyptin kirjoitetussa historiassa ole mainintaa tapahtumasta, voi helposti selittyä sillä, että muistiin kirjoittaminen tapahtui hallitsijan eli faaraon määräysten mukaan. Jos hän menetti armeijan ja orjakansansa noin merkittävällä tavalla, ei liene ihmeellistä jos hän käski pyyhkiä pois kaiken kirjoitetun tiedon koko juutalaiskansan elämästä Egyptissä. Näin saatiin kunniakkaampi historiankirjoitus. Tuskin esim. Venäjän koulujen historiankirjoissa kovin paljon puhutaan valtavasta raiskattujen saksalaisnaisten joukosta sodanjälkeisessä Saksassa. Sen verran hävettävä asia se on.

Historian kirjoitus tapahtuu monesti valikoiden.

suvaitsematon said...

Milläs selität sen, että Mooses ennusti kaikki vitsaukset Faaraolle etukäteen?

Vai onko tämä "sitten sitä epäluotettavaa tekstiä"?

Taitaapi olla puolueellista tuo "KRITIIKKISI". Vain Buddhan puheet ovat 100% luotettava?

Tiedemies said...

Ristiintarkistamattomaton lähde ei ole uskottava lähde, mutta todisteen olemattomuus ei myöskään ole olemattomuuden todiste.

Kyllä se nyt vaan on.
http://lesswrong.com/lw/ih/absence_of_evidence_is_evidence_of_absence/

Tiedemies said...

Chris Angelkin osaa kävellä vetten päällä. Sen ovat monet täysin puolueettomat asiantuntijat vahvistaneet. Ei siinä mitään ihmeellistä ole.

Ironmistress said...

Ei ole. Kaikessa on kyse todennäköisyyksistä.

GM said...

Mielenkiintoista luettavaa linkkeineen. Kiitos.

David Gemmell sivusi aihetta samaan tapaan fantasiaromaanitrilogiassaan Troy.

Markku said...

Ei ole. Kaikessa on kyse todennäköisyyksistä.

Huomautan, että vaikka yksittäisten Jupiteria kiertävien kahviastiastojen olemassaolon todennäköisyyttä pitäisikin infinitesimaalisen pienenä, tuonkaltaisia asioita on potentiaalisesti niin paljon, että jonkin samaan kategoriaan kuuluvista asioista olemassaoloa on silloin pidettävä lähes varmana.

Mikäli siis ajatuksella olemassaolon todisteiden puuttuminen ei ole todiste olemattomuudesta haluaa oikeasti tekohengittää agnostisuuttaan, on varauduttava siihen, että tästä uskomuksesta ei äärimmäisen suurella todennäköisyydellä seuraa ainakaan sisäisesti konsistentissa uskomusjärjestelmässä uskomus jonkin elegantin jumaluuden vaan jonkin todella epätodennäköisen mutta triviaalin tai typerän asian olemassaoloon.