Tutkijat uskovat merihirviöiden olemassaoloon.
Tutkijat väittävät, että aaltojen alla saattaa todella lymyillä isokokoisia merihirviöitä, joista on vuosisatojen ajan kuultu merimiestarinoita. Portsmouthin yliopiston paleontologi tohtori Darren Nashin mukaan merihirviöistä on tallennettu valtava määrä havaintoja, ja hän toteaa, että niitä kaikkia ei voi yksinkertaisesti selittää sillä, että kyseessä olisi virhe.
Tiistaina Lontoossa kryptoeläintieteen kokouksessa puhunut Nash totesi, että merestä löydetään jatkuvasti uusia lajeja. Viime vuosina on onnistuttu löytämään ja nimeämään jopa uusia valas- ja hailajeja. Tutkijoiden tapaamisen järjestänyt tohtori Charles Paxton puolestaan totesi kokouksessa, että valtameristä on viimeisen 20 vuoden aikana löydetty kahdeksan suurikokoista lajia, joista isoimmat ovat yli kolmemetrisiä.
Valtameret tunnetaan kirjaimellisesti vain pinnallisesti - liki 90% meren pohjasta on kartoittamatta, ja maailman meret ovat käymättömistä korpimaista viho viimeinen. Toisin sanoen isokokoinenkin merihirviö voi helposti piileskellä meren syvyyksissä.
Kryptozoologia onkin toiminut kaikkein parhaimmin juuri merihirviöiden osalta: monet merimiesjutut ovatkin paljastuneet tosiksi, varmaankin tunnetuimpana jättiläiskalmari, jota pitkään pidettiin pelkkänä taruna, kunnes sellainen todella ajelehti Newfoundlandin rannikolle 1880.
Mutta liikoja on turhaa elätellä. Jörmungandria tai Cthulhua ei löydy, ja merikäärmeetkin ovat legendojen aiheita. Sensijaan eläviä fossiileja kyllä löytyy, ja paljon muitakin outoja olentoja.
Ruukinmatruuna ei toivo perheineen törmäävänsä yhteenkään kryptidiin isoilla vesillä. Valaat ja ajelehtivat kontit ovat riittävän pahoja.
Sunday, April 29, 2012
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
14 comments:
Harmin paikka kun en tallettanut sitä Hesarin pikku-uutista n. 15. vuoden takaa, jossa kerrottiin jossain Zairen suurilla soilla (ehkä) elävästä salaperäisestä otuksesta. Kuvia siitä ei ole, vain aluueella satunnaisesti elävien paikallisten metsästäjien kuvauksia.
Kuvausten perusteella olio olisi ihmeen paljon dinosauruksen hirviön kaltainen.
Mikä Zairen suolla elää? Vai ovatko paikalliset metsästäjät vain vetäneet sieniä ja päihtyneet?
http://en.wikipedia.org/wiki/Mokele-mbembe
Järvissä kuten Loch Ness ei voi elää kovin suurta otusta. Niiden olemassaolo olisi ekologinen mahdottomuus. Ruoka ei riittäisi.
Meressä sen sijaan voi olla suuriakin tuntemattomia lajeja, mutta tuskin sentään valaiden kokoluokkaa olevia.
Jättiläiskalmarista, kuten ole usein todennutkin, niin todellisuuden jättiläiskalmari eroaa valtavasti tarujen olennosta.
Taruissa sen koko on valaan luokkaa tai paljon suurempi ja hyökkäsi valaiden ja alusten kimppuun. Todellisuudessa se painaa n.200-300 kg ja kuuluu kaskelotin ruokalistalle ja ei uhkaa edes soutuvenettä.
Jättiläiskalmari ei edes ole kalmareista suurin, kolossikalmari on.
Kuva iltalehden uutisessa on selvä miekkavalas. Nämä kryptozoologit näkevät usein mitä haluavat nähdä.
Merestä nousevan jättiläiseläimen aiheuttamasta kauhusta olen kai jossain vaiheessa kertonut. 14-vuotiaana lähdin tyynenä sunnuntai-aamuna soutelemaan kohti aavaa selkää Espoon saaristossa, kun ehkä noin kilometrin päässä saaresta kuulin veneen pohjasta raapivaa ääntä. Siellä oli vesikasveja, ja äkkiä erotin myös pohjan. Tuntui niinkuin jotain olisi nousemassa syvyyksistä. Paniikissa käänsin veneen ja rauhoituin vasta kun se karahti valkaman hiekkaan. Hävetti jälkeenpäin vähän, etten ollut merikortista hoksannut tuota matalikkoa...
'Ruukinmatruuna ei toivo perheineen törmäävänsä yhteenkään kryptidiin isoilla vesillä.'
*
Koko maailma sinun ajatuksissasi ja ennakkoluuloissasi suorastaan kuhisee helkkarin suuria kryptideitä. Joten kyllähän niitä myös ihan oikeasti sieltä 'out there' löytyy. Aivan varmasti. Ei epäilystäkään.
........
Katso! Tuossa on jo yksi hirviö. Ja tuossa. Varo vain! Ota siis oma Angry-Girls-ohjelma käyttöösi ja pelasta itsesi seonneilta islamilaisilta nekrofiili-kryptideiltä, jotka ovat löytäneet sinussa/-sta täydellisen kohteen inhalleen.
Tomi, jep. Jättiläiskalmareita on olemassa, mutta niissä merimiesjtuissa oli höysteenä 90% tarua.
Kolossikalmari tunnettiin kaskelottien ruokalistalta ennenkuin se löydettiin elävänä. Se on valtavan kokoinen ja aggressiivinen, mutta ei vaaraksi ihmiselle.
Humboldtinkalmari, "diablo rojo", on sitten luku erikseen. Se ei ole kosher, mutta sen makua kehutaan.
Tomi said :"Järvissä kuten Loch Ness ei voi elää kovin suurta otusta. Niiden olemassaolo olisi ekologinen mahdottomuus. Ruoka ei riittäisi.
Meressä sen sijaan voi olla suuriakin tuntemattomia lajeja, mutta tuskin sentään valaiden kokoluokkaa olevia."
Ihailtavaa asiantuntemusta osoittavia kommentteja!
Raunon kommentin johdosta oli pakko nauraa ääneen.
Paukkis olisiko tuo tulkittava v*ttuiluksi?
Tomi, ei "olisiko" vaan "on"!
No Paukkis mika vika argumentoinissani oli.
Pienissa jarvissa kuten Loch ness ei voi olla kovin isojen otusten elinvoimaista populaatiota. Ekologiset syyt estavat taman (ekologia tarkoittaa tassa oppia luonnontaloudesta eli oppia energia- ja ravinnevirroista ja lajisuhteista ekosysteemissa).
Meressa on varmasti yli satakiloisia tuntemattomia lajeja. Ravintovarat eivat ole niille este, silla ne riittivat valaillekin varsin hyvin.
@Tomi. Ei kai kukaan ole puhunut Loch Nessin elinvoimaisesta populaatiosta, yksittäisiä "havaintojahan" ne ovat olleet. Meressä saattaa hyvin olla "satakiloisia tuntemattomia lajeja", mutta eihän se, että niille riittää ravintoa todista, että niitä välttämättä on. Se jolle tällainen premissi riittää , uskokoon ihan vapaasti.
Paukkis, jos Loch nessissä olisi ollut vain muutama yksilö, ne olisivat kuolleet aikoja sitten sukupuuttoon.
En tietenkään väitä, että merestä löytyy jotain tuntemattomia suuria lajeja. Mutta on paljon todennäköisempää, että uusia isoja lajeja löytyy valtameristä kuin mistään muualta.
Järvet, joet ja maa-alueet tunnetaan meriä paljon paremmin. Toki uusien lajien etsimisen kannalta parasta seutua ovat trooppiset sademetsät. Niistä löydetyt uudet lajit ovat 99% niveljalkaisia, lähinnä hyönteisiä.
Post a Comment