Meillä on taas jälleen kerran ärjyvä työvoimapula.
Mikä tarkoittaa sitä, että massatyöttömyys tulee pahenemaan entisestään ja työoloja huononnetaan jälleen, sosiaalietuuksia heikennetään taas ja eläkeikiä nostetaan. Kun Nokia menee kanttuvei, massatyöttömyys tulee pahenemaan vielä kamalammaksi.
Ruukinmatruuna tuntee valehtelun kun hän kuulee sellaisen, ja sen röyhkeämpää valhetta kuin "työvoimapula" on vaikeaa edes kuvitella.
Thursday, April 19, 2012
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
14 comments:
Kun Nokia menee kanttuvei
Ah, tässäkin blogissa on jo herätty elämän realiteetteihin. Tai siis kerrotaan niistä aika myöhään rahvaalle.
Pyrkiminen työvoimakustannuksissa nollatasoon tai lähelle sitä on hulluutta, jos julkista sektoria ja säätelyä ei pureta samassa suhteessa.
Yritykset kyllä saavat työvoimaa hintaan 0 € LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ, mutta sillä on vaikutuksia ostovoimaan PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ, ja nuo vaikutukset heijastuvat lopulta koko järjestelmän toimivuuteen.
On huomattava, että tuo lisäys työvoiman määrässä EI OLE MARKKINAEHTOISTA, vaan se tapahtuu
a) koulutusmääriä lisäämällä julkisissa koulutuslaitoksissa, jolloin laatu heikkenee ja kuonaa (=syrjäytyneitä) syntyy enemmän
b) maahanmuuttoa lisäämällä ja insentivoimalla.
Lopulta Babylon tuhoutuu, kun orjat eivät enää osta mitään, ts. kun suurimmalla osalla ei enää ole a) halua ja b) fyrkkaa ostaa mitään.
SUMMA SUMMARUM
Tässä mennään suoraan yritysten perspektiivistä katsoen eteenpäin.
Erikoiskoulutetusta ja osaavasta työvoimasta (insinöörit, lääkärit, mekaanikot) voi olla pula, mutta muun työvoiman koulutusmäärien lisääminen keinotekoisesti on hulluutta.
Itse olen käsittänyt niin, että pulaa ei sinänsä ole ihmisistä, vaan työnsä osaavista ihmisistä, sellaisista, joiden työpanoksen arvo työnantajalle kattaa työstä maksettavan palkan sivukuluineen. Työtöntä viisikymppistä paperi-insinööriä ei saada työllistettyä paikalliseen terveyskeskukseen röntgenhoitajaksi eikä peruskoulun kesken jättänyttä moniongelmaista Makea, 23v saada palkattua eläkkeelle jäävän tilintarkastajan tilalle. Harvalla on halua kouluttautua uudelle alalle, varsinkaan eläkeikää lähestyttäessä. Tai sitten ei yksinkertaisesti jaksa ja pysty, jos ja kun työttömyys sivuoireineen ottavat liian koville.
Monelle muutto kuolevasta teollisuustaajamasta, johon on perheineen ja ihmissuhdeverkostoineen juurtunut ja josta on omakotitalo ostettu, muodostuu ylitsepääsemättömäksi esteeksi, vaikka oman alan töitä jostain päin Suomea saisikin.
Pienpalkkaiset alat (esim. siivous ym. palvelualat) kärsivät työvoimapulaa siksi, että niiden palkkataso suhteessa työn houkuttelevuuteen on kilpailukyvytön verrattuna sosiaaliturvaan, vaikka työlle sinänsä olisi kysyntää. Näitä töitä tekevät erityisesti pk-seudulla ja opiskelijakaupungeissa suurelta osin (ei luonnollisesti kokonaan) ulkomaalaiset ja opiskelijat. Esimerkiksi siivous, kaupan kassat.
Nokialta irtisanotut ovat tähän mennessä työllistyneet lähes 100 prosenttisesti. Lisäksi monet isot kansainväliset tietotekniikka-alan toimijat ovat investoineet Suomeen merkittävästi. Esimerkiksi Intel perusti useamman toimipisteen Suomeen viimevuosien aikana ja palkkasi porukkansa rekryämällä Nokialta.
Irtisanomiset ovat tietysti ikäviä uutisia, mutta ne eivät ole koko totuus. Työttömyys on - ja myönnän että tämä on yllättänyt minutkin - edelleen laskenut massairtisanomisista huolimatta. Tällaisessa markkinatilanteessa - siis laskusuhdanne käytännössä päällä - työttömyyden laskeminen kielii kyllä aivan massiivisesta työvoimapulasta, etenkin kun otetaan huomioon työelämän jäykkyydet palkkojen ja erilaisten palkkaamisen esteiden osalta.
Miltton: Olen pitkälti kyllä menettänyt uskoni siihen, että kouluttamalla saataisiin kovin ihmeellisiä asioita aikaan. Insinöörien palkkataso on Suomessa huomattavan matala, ja marginaalinen valmistuva insinööri (siis se, joka saadaan kun lisätään yksi koulutuspaikka vielä) on jo nyt kyllä laadultaan erittäin kehno. Seurattuani "kuuman" alan eli tietotekniikan korkeakoulutusta vierestä nyt 16 vuotta ja osallistuttuanikin siihen viimeiset 11 vuotta, voin todeta vain että "this ain't no 90's", 90-luvulla piti ehkä paikkaansa että insinöörejä kannattaa kouluttaa lisää. Lääkäreiden koulutusmääriä voi ehkä vähän lisätä, mutta siinäkin markkinoiden vapauttaminen, eli subventiohärdellin purkaminen ja ennenkaikkea yksinkertaistaminen todennäköisesti tuottaisi enemmän.
Singaporen terveydenhuolto on yksi maailman halvimpia per capita. Täällä lääkärikäynti on subventoimattomana vajaa 20 euroa yleislääkärillä, eikä lääkäri teetä turhia kokeita, koska niitä ei ole ylisubventoitu. Toisaalta diagnostiikka ja hoito on äärimmäisen laaadukasta, täällä on maailman alhaisin lapsikuolleisuus. Ottaen huomioon, että puhutaan päiväntasaajan valtiosta, tämä on jotain aivan käsittämätöntä. Markkinat oikeasti toimivat ja subventointi on hoidettu minimaalisen invasiivisesti.
Mekaanikkoja ja esimerkiksi koneistajia sensijaan tarvittiin vielä vajaa 10 vuotta sitten, mutta nyt voi olla myöhäistä, koska konepajateollisuuskin on vaikeuksissa. Se voi toki kyllä vielä noustakin, mutta ei suomalaisten rakastamilla "uusi nokia"-behemottiprojekteilla ja autoritaarisella suuruuden palvonnalla.
Jostakin syystä valtiokoneistomme kuvittelee kuitenkin saavansa osaavia ihmisiä maailman alikehittyneimmistä valtiosta.
Joku voisi mennä kertomaan poliitikoille, virkanaisille sekä yliopiston tutkijoille että näin ei osaajia saada.
Työtön 50:nen paperi-insinööri sopisi ihan hyvin moniin eri tehtäviin.
Valtion ja kuntien värväysperiaatteista pitäisi hylätä koulutusvaatimukset ja ottaa värväyksen keskeisimmiksi prioriteeteiksi kokemuksen yksityisellä sekä yrityspuolella.
Ei ne nokian insinöörit nyt ihan 100% ole työllistyneet. Mutta merkittävän hyvin kuitenkin. Prosentteja nostaa alanvaihdot ja opiskelujen jatkamiset. Vaikka tilipussi on keventynyt, monen elämänlaatu on parantunut.
Itsekkin on pitänyt työvoimapulaa pahimpana valheena, mutta pakko myötää että joillakin aloilla/paikkakunnilla se on totisinta totta.
Mielestäni on ainakin kaksi asiaa jotka eivät toimi, tai eivät toimi ainakaan niin hyvin kuin ennen.
1 Julkisvetoinen koulutus
Amiksien metallilinjat käyttävät lähes poikkeuksetta vanhentunutta laitekantaa. TKK:lla erilaiset opetusvälineet vanhenevat.
2 "Uusi-Nokia" hankkeet
Kasataan suuryritykset, TEKES ja ammattiliitot koolle, ja sitten suunnitellaan uusi Nokia. Paitsi että sitä ei tällä tavalla saada aikaan.
@ Tiedemies
Hyvää kommentointia.
Ken elää, se näkee.
On aivan totta, että Suomessa koulutetaan liikaa insinöörejä, Se näkyy laadussa. Paras neljännes on aivan yhtä hyvää kuin ennenkin, ja lahjakkuudet hakeutuvat yhä koulutukseen.
Mutta itse kouluunsa palanneena ruukinmatruuna huomaa itse oppilasaineksen tason laskun kun sisäänottomääriä on kasvatettu. Heikoimman neljänneksen paikka ei ole lainkaan siellä, vaan aivan jossain muualla. Nykyiset keskinkertaisuudet vastaavat tasoltaan silloisia heikkoja.
Hyvä insinööri osaa soveltaa teoriaa käytäntöön ja toisaalta muodostaa käytännön pohjalta teoriaa. Pelkkä ulkoaopettelu tai kaavojen toistaminen ei pitkälle kanna. Ja insinöörin tulee osata olla luova ja tolkullinen.
Ikävä kyllä näin ei ole. Vanhan totuuden mukaan "jos haluat voittaa seiväshyppykisan, hae yksi joka hyppää kuusi metriä, älä kuutta, jotka hyppäävät metrin jokainen." Nykyinsinööriopiskelija ei osaa edes avata mopon moottoria, oman tietokoneen kokoamisesta puhumattakaan. Prosessiteknologia asettaa sitten omat haasteensa alan opiskelijoille.
Uusien Nokioiden haikailu on vähän sama juttu kuin aikoinaan Neukkulassa. Tehtiin valtavia maailmojasyleileviä megaprojekteja, joista kymmenestä yksi onnistui, yksi meni sinne päin ja kahdeksan meni p*rsiilleen niin että pakarat punottivat. Mielekkäämpää on tukea startuppeja ja kasvuyrityksiä ja antaa Nokioiden kasvaa luonnollisella tavalla kuin että lähdetään synnyttämään sellaista väkisin.
Kyse on myös siitä, että mikä sopii Juppiterille, ei sovi härälle. Tuo möhköfantin luominen ja autoritaarinen suuruudenpalvonta sopii oikein mainiosti pääomavaltaiseen teollisuuteen - prosessiteollisuuteen, kemianteollisuuteen jne, joissa laitos- ja tuotantoinvestoinnit ovat valtavia ja joissa tuotto saavutetaan volyymeilla, mutta ne eivät sovi osaamis- ja teknologiavaltaiseen teollisuuteen.
Ei se työ useinkaan ole minnekään havinnyt, usein se on ulkoistettu suurista yrityksistä pienempiin yhtiöihin jotka toimivat kevyemmällä organisaatiolla ja pienemmillä yleiskustannuksilla.
Pienten yritysten ongelmana on se, ettei nillä ole varaa kouluttaa ja perehdyttää työntekijöitä vaan palkattavan henkilön pitää pystyä työskentelemään täysipainoisesti heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen.
Koska tällaisia ihmisiä on vain hyvin rajallinen määrä ja kilpailu heistä on kovaa, valitetaan "työvoimapulaa"
Suomi on alhaisten palkkojen, korkean verotuksen, korkeiden elinkustannusten ja korkean sosiaaliturvan maa. Tämä yhdistelmä takaa sen, ettei työperäinen maahanmuutto ole ikinä mikään vaihtoehto. Suomalaisten työpaikkojen tarjoama elintaso ei pärjää ikinä läntisen Euroopan tai Pohjois-Amerikan vastaavalle. Korkea sosiaaliturva takaa kyllä sen, että vapaamatkustajiksi kärkkyviä piisaa.
En kiistä, etteikö Suomessa olisi toimialoja ja alueita joille on vaikea löytää suomalaisia työnhakijoita. Mutta näidenkin ongelmat ovat pitkälti itseaiheutettuja. Mielestäni työssäkäyvän ihmisen tulee pystyä aina hankkimaan itselleen säällisen elintason. Monilla aloilla palkat on painettu niin alas että eläminen ilman yhteiskunnan tukia pelkän palkkatulon varassa on mahdotonta. Working poor -ilmiö on ihan täyttä totta Suomessakin.
Pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset haittaavat esimerkiksi sairaanhoitajien rekrytointia. Muutto työn perässä muualta Suomesta Helsinkiin olisi työttömälle sairaanhoitajalle älytöntä kun palkka menisi miltei kokonaan asumiskustaanuksiin.
Tällaisessa markkinatilanteessa - siis laskusuhdanne käytännössä päällä - työttömyyden laskeminen kielii kyllä aivan massiivisesta työvoimapulasta
Minun ekonometrinen mallini kyllä sanoo ihan jotain muuta. Tiedemies ei ilmeisesti tee näitä juttuja vaan sortui puhumaan mutulla.
Mallini pesi ihan komeasti investointipankkien mallit alkusyksystä.
Työttömyys laskee, koska Suomessa on päällä normaali noususuhdanne. Jos nyt jotain omituista on niin verotulojen pienehkö määrä vaikka rakentaminen pyörii täydellä höyryllä.
@Tiedemies,
Singapore: maailman paras ja halvin terveydenhoito
USA:n terveydenhuolto
Suomessa ei tietty ole laskusuhdannetta, koska bkt kasvaa. Mutta julkisen talouden vaje ylittää kasvun moninkertaisesti. Eli kyllä se alla oleva kasvu on negatiivista.
1 Julkisvetoinen koulutus
Amiksien metallilinjat käyttävät lähes poikkeuksetta vanhentunutta laitekantaa. TKK:lla erilaiset opetusvälineet vanhenevat.
Pari p*nysväystä:
TKK = Aalto jotain.
Opetusvälineet kaiketi sisältävät (opetus)henkilökunnankin.
Kuulemani mukaan opetushenkilökunnan määrä pienenee koko ajan suhteessa muuhun organisaatioon ja tästä on aina vaan suurempi osuus määräaikaista opiskelijaa/jatko-opiskelijaa, joka siis nostavat kytkintä välittömästi kun saavat edes jotain varmempaa kuin toistuvasti jatketut pienipalkkaiset määräaikaisuudet ilman kehitysmahdollisuuksia.
Post a Comment