Ruukinmatruuna sai varsin hauskan linkkivinkin kiinalaisesta tuoteväärennöstehtailusta, ja se antaa hiukan esimakua siitä, millainen maailma olisi ilman immateriaalioikeuksia - ja missä kaikkea saa väärentää ja plagioida, ja missä pätee vain yksi ainoa sääntö: caveat emptor.
Tuoteväärennökset ovat aivan oikeasti vakava asia. Ei pelkästään siksi, että niiden takia legitiimit yrittäjät menettävät miljardeja vuosittain, vaan siksi että ne ovat hengenvaarallisia loppukäyttäjille - kehnon laatunsa, myrkyllisyytensä, epäluotettavuutensa ja/tai helpon hajoavuutensa vuoksi. Vaarallisimpia ovat lääke- ja alkoholiväärennökset. Uskaltaisitko Sinä, hyvä lukija, tehdä shottia Johns Daphne Tenderness Whiskeystä - tietäen, että se voisi maksaa näkökykysi tai henkesi? Väärennetty alkoholi on vain jäävuoren huippu - ja kaikkein pahinta on, jos tällainen väärennös on tarkoitettu tietoisesti harhauttamaan ostajaa, kuten tuo Heimekem-olut. Puhumattakaan itsestään räjähtelevistä Apellen tai Mokian akuista.
Mutta muuan ruukinmatruunan tuttu oli käymässä eräillä elektroniikkamessuilla, missä oli näytillä VHF-puhelimia. Eräs kaukoitäläinen valmistaja oli tuottanut malleja, jotka kovasti muistuttivat Raymarinen vastaavia. Hän totesi: "Ai, teillä on näemmä CE-merkintä malleissanne?" Mihin myyntimies oli vastannut hyvin liikemiesmäisellä kohteliaisuudella: "Kyllä. Me voimme laittaa niihin ihan minkä merkinnän Te vain haluatte". Varmaan lohduttaa sitten kun ollaan merihädässä ja puhelin sanoo sopparin irti keskenkaiken.
On selvää, että maailmassa ilman immateriaalioikeuksia ainoa laki, mikä pätee, on viidakon laki ja siellä kukaan ei voi luottaa yhtään mihinkään - informaatio on totaalisen asymmetrista; ja mitkään vapaaehtoiset sertifikaatitkaan eivät ole ratkaisu, sillä kuka tahansa voi väärentää nuo sertifikaatit tai keksiä omansa.
Tuoteväärennösten maailmassa pätee perverssillä tavalla Greshamin laki: huono tuote tunkee hyvät pois markkinoilta. Lopputuloksena on maailma, missä on saatavilla vain todella surkeita väärennöksiä - koska hyvää ja huonoa on lähes mahdotonta erottaa mitenkään, kukaan ei halua maksaa ylihintaa siinä riskissä, että saa huonon käteensä.
Tätä varten on olemassa immateriaalioikeudet. Ei ainoastaan tuottajan, vaan myös kuluttajan, suojan turvaamiseksi.
Wednesday, April 18, 2012
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
43 comments:
Tuoteväärennökset *ovat* vakava asia, mutta jos mietit ACTAa, kannattaa kysyä miksi se on huolella säädetty sallimaan kaikki USAssa harrastetut tuoteväärennökset - USA:han on jo kauan johdonmukaisesti kieltäytynyt ratifioimasta mitään niitä rajoittavia sopimuksia. USA:ssa saa esim. myydä Champagne-nimellä litkua, joka ei ole Ranskassa käynytkään. Muita esimerkkejä on pilvin pimein, ks. esim.
http://www.forbes.com/sites/larryolmsted/2012/04/14/kobe-beef-scam-part-3-why-the-u-s-government-wants-you-to-buy-fake-foo
ds/
Alkoholiväärennökset:
http://online.wsj.com/video/CC6B04B1-0E0B-4C03-B70D-7E83F529FAB4.html
Ohessa koulukirjaesimerkki amerikkalaisesta tuotemerkkiväärennöksestä.
Kyllä immateriaalioikeuksille. Ei ACTAlle.
Tuotemerkit ja immateriaalioikeudet eivät ole aivan yksi ja sama asia. Itse näen asian niin, että oikeus tuotemerkkeihin on hyväksi, mutta immateriaalioikeudet muuten ovat yleensä haitallisia.
Kuulinpa muuten, että kiinalaisilla on ihan oma "Chinese Export"-merkkinsä, jota on ensi silmäyksellä varsin vaikea erottaa CE-merkinnästä.
Arvon Matruuna, tässäpä sinulle seuraava juttuvinkki:
http://sheikyermami.com/2012/04/14/germany-ex-raf-member-now-watermelon-greenie-demands-incest-should-be-accepted/
Saksan Vihreät salamoivat. Q. E. D.
Auts. Auts. Auts.
Ruukinmatruunan on pakko todeta: enkös minä tätä sanonut.
"Tätä varten on olemassa immateriaalioikeudet. Ei ainoastaan tuottajan, vaan myös kuluttajan, suojan turvaamiseksi."
Paskapuhetta. Markkinoilla olevien tuotteiden laatua voidaan valvoa myös ilman immateriaalioikeuksia. Myrkkyviinan myyminen on yhtä laitonta lukipa etiketissä sitten mitä tahansa.
Kelvoton tavara saadaan viranomaisvalvonnan avulla markkinoilta pois ilman mitään immateriaalioikeuksiakin.
Koko argumenttisi perustuu virhepäätelmään. Sekoitat julkisen laadunvalvonnan ja immateriaalioikeudet.
Sammalkieli, vahvat immateriaalioikeudet kannustavat laadun omavalvontaan. oma-alaitteisesti tuotettu laadukas tuote ilman julkisesti toimitettua (lue: kustannettua) ekstensiivistä laadun valvontaa on parempi kuin raskas laadunvalvontakoneisto joka kuormittuu sekalaatuisen tuoteiston labyrintissa. Kommunistiahan se ei tietenkään vaivaa jos laadunvalvonta olisi täysin julkista; rahaahan tulee kun verotetaan niitä jotka tienaavat, eiks joo?
Turhaahan sitä brändistä maksaa jos saman tuotteen saa halvemmalla. Ei liene kenellekään yllätys, että moni merkkituote ja kopio tulee samalta tehtaalta. Yövuoro vaan jatkaa samoista osista valmistusta, Tuotteen kate vaan päätyy eri taskuun.
Varsinkin elektroniikassa komponentit on isoissa erissä verrattain huokeita niin edulliselle hinnalle on hyvä syy. Eikä perus VHF-radiopuhelintekniikka ole pitkään aikaan ole ollut mitään salatiedettä. Jos esimerkiksi kiinassa on 1339 miljoonaa ihmistä niin sinne mahtuu aika monta insinööriä jotka osaavat varmasti yhtä sun toista.
Täyttä sontaa.
Ensinnäkin, kukaan ei sekoita oikeasti noita tuotteita alkuperäisiin. Ei kukaan.
Toisekseen, jos applen näköinen kännykkä menee kaupaksi sen takia että se muistuttaa alkuperäistä, niin kenelle tässä muka tuotetaan vahinkoa?
Immateriaalioikeuksia on tietenkin monenlaisia. Periaatteessa esimerkiksi se, että ihminen voidaan identifioida juuri tietyksi henkilöksi ja kukaan ei saa esiintyä toisena henkilönä, on tämän yksilön immateriaalioikeus, eli oikeus omaan "hyvään nimeensä". Kukaan tai mikään taho ei ole tätä immateriaalioikeutta keneltäkään vaatinut otettavan pois.
Kukaan ei ole myöskään vaatinut missään koskaan sitä, että tuotemerkkien suoja pitäisi poistaa siten, että tuotetta saa myydä toisena täysin vapaasti. Sensijaan saman näköinen so. "look and feel", jota nykyään suojataan immateriaalioikeuksilla, on täysin turha. Sillä ei pyritä suojelemaan kuluttajia, vaan estämään kilpailua. Kuvitteletko tosissaan, että jotkin noista tuotteista jotenkin voitaisiin sekoittaa alkuperäisiin?
Nykyään ei saa mainonnassa tms käyttää kilpailijan tavaramerkkiä, esimerkiksi niin että sanoisi että "tämä tuote on yhteensopiva sen ja sen kanssa", vaan tämäkin on kiellettyä. Lisäksi on kiellettyä esimerkiksi valmistaa muovipalikoita, jotka sopivat yhteen LEGOjen kanssa, vaikka niistä ei edes väitettäisi mitään.
Näissä "immateriaalioikeuksissa" on siis kyse vain ja ainoastaan siitä paljon parjaamastasi "plutokratiasta". Niillä suojaudutaan rehelliseltä ja avoimelta kilpailulta ja pyritään monopolien pystyttämiseen.
"Varmaan lohduttaa sitten kun ollaan merihädässä ja puhelin sanoo sopparin irti keskenkaiken."
CE-merkintä ei ole mikään tae toimivuudesta tai luotettavuudesta. Se on valmistajan itsensä tuotteeseen lisäämä merkintä, millä valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän EU:n direktiivien vaatimukset. Merkin käyttöä ei tietääkseni kovin kärkkäästi valvota.
Patenttijärjestelmä, johon immateriaalioikeudet kuuluvat, on nerokas keksintö joka mahdollisti Euroopan nousun suvereeniksi teknologiajohtajaksi.
Muitakin menetelmiä immateriaalioikeuksien suojaamiseksi toki oli. Mm. silkkiäisperhosen toukkien vienti Kiinan ulkopuolelle oli kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla.
Ennen patenttijärjestelmän syntyä menetelmäosaaminen turvattiin tarkaan suljetuilla ammattikilloilla joissa tieto valmistusmenetelmistä siirtyi killan sisällä oppipoikajärjestelmillä ammattisalaisuuksina.
Patentit tekivät tästä tiedosta julkista koska kilpailija ei voinut suoraan hyödyntää kaupallisesti patentilla suojattua tietoa. Patentteja sai toki kiertää kehittämällä patentissa kuvatulle mentelmälle kilpailevan variaation.
Patenttijärjestelmä laukaisi teknologiassa darwinistisen räjähdyksen joka kiihdytti kehityksen ennennäkemättömään vauhtiin ja pudotti muut maanosat kauas Euroopan taakse.
Immateriaalioikeuksien romuttaminen tekee innovatiivisen tuotekehityksen kannattamattomaksi. Tämän jälkeen ainoa tapa kilpailla on tinkiä kaikin keinoin tuotantokustannuksista. Immateriaalioikeuksien romuttaminen hidastaisi teknologian kehityksen käytännössä nollaan.
Patenttijärjestelmä, johon immateriaalioikeudet kuuluvat, on nerokas keksintö joka mahdollisti Euroopan nousun suvereeniksi teknologiajohtajaksi.
Tämä on täyttä roskaa historian valossa. Patenttijärjestelmä otettiin käyttöön osana vanhaa Kings Charter- tyyppistä talousmallia, jossa kruunu jakoi erilaisia yksinoikeuksia. Patentteja rikottiin aivan sumeilematta rajojen toisella puolella. Sitä mukaa kun patenttisuoja muuttui kattavammaksi, innovaatio ja teknologian kehitys pääsääntöisesti pysähtyi täysin.
Wrightin veljekset rakensivat ensimmäisen todistetusti lentäneen lentokoneen. Koko USA:ssa kuin myös Euroopassa oli samaan aikaan kilpajuoksu vastaavanlaisten keksijöiden kesken saada ensimmäisenä toimiva lentokone rakennettua, Wrightin veljekset olivat onnekkaita (ja ahkeria), että sattuivat löytämään sopivat suunnitteluratkaisut ensimmäisinä.
Wrightit patentoivat lentokoneen, mutta Euroopassa patentoiminen ei ollut enää mahdollista. Wrightit keskittyivät lentokoneen jatkokehityksen sijaan käymään oikeustaisteluja lentokonevalmistajia vastaan, ja tämän seurauksena Amerikkalaisilla ei esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan aikana ollut vastaavantasoisia lentokoneita kuin eurooppalaisilla. Valtavasta teollisuusvolyymistään huolimatta USA:n lentokoneteollisuus saavutti eurooppalaisten tason vasta toisen maailmansodan myötä, tai vasta sen jälkeen.
Radion kanssa kävi vielä hullummin. Marconi esimerkiksi yksinkertaisesti "varasti" useita eri keksintöjä, monet niistä Nikola Teslan patentoimia, ja liitti ne yhteen. Toki hänenkin kontribuutionsa oli valtaisa, mutta hän käytti patenttijärjestelmää häikäilemättömästi hyväkseen, Teslan kontribuutio oli ihan yhtä tärkeä. Pointtina on, että patentti tässä(kin) tapauksessa vain tuhosi hyvinvointia, koska radion keksijät keskittyivät pitkään vain tappelemaan oikeudessa.
Historiallinen tarkastelu muutenkin osoittaa, että patenttijärjestelmä mahdollistaa lähinnä valtavien monopolien syntymisen, eikä lisää innovaatioita. Yleensä patenttien määrä räjähtää jollakin alalla siinä vaiheessa kun kehits on jo hidastunut. Ja kääntäen, kun jonkun alan keksinnöt tulevat patentoinnin piiriin, tämä yleensä pysäyttää kehityksen, mikä ei ole ihmeellistä kun ottaa huomioon, että patentoidun keksinnön parantamiseen ei ole oikeastaan lainkaan kilpailijalle insentiiviä.
Patentit ovat yksiselitteisesti pahasta.
Täyttä sontaa
Itse olet sontaa.
Ensinnäkin, kukaan ei sekoita oikeasti noita tuotteita alkuperäisiin. Ei kukaan.
Mitä nyt kiinalaiset, jotka eivät käytä roomalaisia kirjaimia vaan hanzi-merkkejä.
Tuo oli vain jäävuoren huippu. Ruukinmatruunaa on yritetty höynäyttää varsin hyvällä Gibson ES-335:n väärennöksellä. Ainoa, mistä sen tiesi väärennökseksi, oli se, että kaularaudan aukon suojauslevy oli kiinni kolmella ruuvilla eikä kahdella kuten aidoissa Gibsoneissa. Arvaapa, olisiko mennyt läpi jollekin vähemmän soittimista tietävälle?
Toisekseen, jos applen näköinen kännykkä menee kaupaksi sen takia että se muistuttaa alkuperäistä, niin kenelle tässä muka tuotetaan vahinkoa?
Sekä Applelle että kuluttajalle.
Kenelle tehdään vahinkoa silloin jos sinun tutkimustuloksesti julkaistaan jonkun toisen nimellä? Entä sitten, jos sinut kompromettoidaan?
Immateriaalioikeuksia on tietenkin monenlaisia. Periaatteessa esimerkiksi se, että ihminen voidaan identifioida juuri tietyksi henkilöksi ja kukaan ei saa esiintyä toisena henkilönä, on tämän yksilön immateriaalioikeus, eli oikeus omaan "hyvään nimeensä". Kukaan tai mikään taho ei ole tätä immateriaalioikeutta keneltäkään vaatinut otettavan pois.
Sanoo kuka?
Voit olla ihan varma, että tuotakin tullaan vaatimaan kunhan pää saadaan avatuksi. Kamelin kuono...
Kukaan ei ole myöskään vaatinut missään koskaan sitä, että tuotemerkkien suoja pitäisi poistaa siten, että tuotetta saa myydä toisena täysin vapaasti. Sensijaan saman näköinen so. "look and feel", jota nykyään suojataan immateriaalioikeuksilla, on täysin turha. Sillä ei pyritä suojelemaan kuluttajia, vaan estämään kilpailua.
Onko mielestäsi hyvä idea sallia kilpailu plagiaateilla? Muista Greshamin laki: huono tuote tunkee hyvän tuotteen pois markkinoilta.
Investoikaa itse T&K:hon ja kehittäkää oma brändi. Niin se menee.
Kuvitteletko tosissaan, että jotkin noista tuotteista jotenkin voitaisiin sekoittaa alkuperäisiin?
Kyllä.
Nykyään ei saa mainonnassa tms käyttää kilpailijan tavaramerkkiä, esimerkiksi niin että sanoisi että "tämä tuote on yhteensopiva sen ja sen kanssa", vaan tämäkin on kiellettyä.
Ei ole kiellettyä sanoa "yhteensopiva teollisuusstandardien kanssa" tai "protokollayhteensopiva".
Lisäksi on kiellettyä esimerkiksi valmistaa muovipalikoita, jotka sopivat yhteen LEGOjen kanssa, vaikka niistä ei edes väitettäisi mitään.
Tällaisessa tapauksessa mallisuoja on kieltämättä mennyt liian pitkälle. Tolkun käyttö on sallittua.
Niillä suojaudutaan rehelliseltä ja avoimelta kilpailulta
Entäpä se epärehellinen ja salakähmäinen kilpailu?
Entä tuoteväärennösten ja järjestäytyneen rikollisuuden kytkös?
Patentit ovat yksiselitteisesti pahasta
Niin. Sinun mielestäsi on hyvä idea, että leivän leipojalle jää reikä käteen?
Kenelle tehdään vahinkoa silloin jos sinun tutkimustuloksesti julkaistaan jonkun toisen nimellä?
Olkiukko. Kukaan ei ole vaatinut että saisi esiintyä toisen nimellä. Kukaan ei ole edes vaatinut tavaramerkkiasiassa, että tuotetta saisi myydä minään muuna kuin mitä se on. Se on petos, josta säädellään ihan muilla keinoin kuin IPR-lainsäädännöllä.
Onko mielestäsi hyvä idea sallia kilpailu plagiaateilla? Muista Greshamin laki: huono tuote tunkee hyvän tuotteen pois markkinoilta.
Annat sloganeille ja iskusanoille aivan liian suuren painoarvon. Newsflash: Iskulauseet eivät ole argumentteja. Huono tuote tunkee hyvän pois markkinoilta vain jos substituutiovaikutus ja hintaero ovat riittäviä. Vaikka hintaero olisi merkittävä, niin kukaan ei osta huonompaa tuotetta jos se on riittävän huono.
Ja ei, kukaan ei ole vaatinut oikeutta käydä kauppaa "plagiaateilla", edelleen tuoteväärennöksissä ei yleisestiottaen ole kyse plagiaatista, vaan samankaltaisesta tuotteesta. Ihmiset esimerkiksi saattavat haluta puhelimen, joka kaukaa katsottuna näyttä iPhonelta, mutta eivät halua tai kykene maksamaan iPhonen hintaa.
Entä tuoteväärennösten ja järjestäytyneen rikollisuuden kytkös?
"Vain rikollisilla on aseita, jos aseet ovat laittomia." Koska pidät iskulauseita niin suuressa arvossa, niin tämän pitäisi osoittaa kerralla sinulle miten typerä tuo kysymys on.
Patenteilla ei ole mitään tekemistä keksimisen tai keksintöjen kanssa, vaan ne ovat kilpailun esteitä, joiden tarkoituksena on että isot toimijat voivat estää pienten toimijoiden entryn markkinoille. Sama pätee laajennettuun malli- ja tavaramerkkisuojaan.
Tekijälle/artistille/keksijälle/jne, ei yksinkertaisesti kuulu mitään oikeutta sanella, miten hänen teostaan sen jälkeen käytetään kun se on julkaistu. Tämä on aivan yksinkertainen asia, kaikki muu on sosialismia ja plutokratiaa, kuten hyvin tiedät. Empiirisesti tiedetään jo aivan riittävästi, että melkein kaikki IPR, alusta lähetien, on ollut vain ja yksinomaan haitaksi innovaatioille. Se ei tee mitään muuta kuin lihottaa joidenkin isojen "yritysten" (so. yksityisomisteisten sosialististen laitosten) omistajien rahapusseja ja aiheutta nälkää, kurjuutta, sairautta, jne, ja sillä oikeutetaan jatkuvasti etenevää poliisivaltion pystyttämistä.
Jokainen IPR:n puolustaja on yksiselitteisesti yksityiseensuojan, vapaan markkinatalouden, ihmisoikeuksien, yksilönvapauden ja sananvapauden vastustaja. Asia on niin yksinkertainen.
Kaikesta maailmassa tehtävästä kehitystyöstä 99% on yksityisrahoitteista ja sitä tehdään taloudellsen hyödyn vuoksi. Tuotekehitykseen kannattaa panostaa koska patenttijärjestelmä antaa tekijänoikeuksien haltijalle elintärkeän aikaikkunan hyödyntää yksinoikeuttaan keksintöönsä ja saada työlleen korvauksen. Kun tuotekehitys luo taloudellisesti menestyksellisen innovaation, patentin haltija hallitsee markkinoita juuri niin pitkään kunnes kilpailijat pystyvät kehittämään vastaavan innovaation rikkomatta patenttia.
Karrikoidusti sanottuna jos patentteja ei olisi, kaikki maailman elektroniikkatehtaat valmistaisivat iPadeja.
Ilman immateriaalioikeuksien suojaa kaupallinen tutkimustoiminta ei ole kannattavaa.
Kiina on tuotekehityksen parasiitti koska se on korvannut oman innovatiivisuuden vakoilulla ja varastamisella.
Ajatus siitä että tieteen ja teknologian kehitys tapahtuisi pyytettömästi yhteiskunnan rahoittamien tiedemiesten kammioissa on romanttista roskaa. Kehitystä ajaa eteenpäin raha ja taloudellisen edun tavoitelu.
Bittikauppiaat voivat jatkaa elinkeinoaan, jos tekijänoikeudet poistetaan, jos ja vain jos bittien ostajat siirtyvät käyttämään bittejä yksi kerrallaan sen sijaan, että ostaisivat kaikki bitit yhdellä kertaa. Spotify ja iTunes ovat kannattava bittikaupan muoto, koska bittivirran ostaminen on tehty niin helpoksi, ettei maksa vaivaa kopioida: Jos yksi musiikkikappale maksaa euron, pitää olla aika matala tuntipalkka, että kannattaa ryhtyä etsimään ilmaiskopiota verkon syövereistä ja lataamaan sitä laiskalta serveriltä. Mutta kenties asia olisi toisin, jos olisi laillista jakaa kopioita ilmaiseksi tai vaikkapa maksua vastaan. Silloin tulisi varmasti Spotifylle ja iTunesille laillisia kilpailijoita, jotka jakelisivat samoja kappaleita mutta hieman halvemmalla, koska niiden ei olisi pakko maksaa kappaleista tekijöille mitään. Lisäksi nekin voisivat kerätä mainostuloja siinä missä Spotify ja iTuneskin. Itse asiassa piraattikopioiden ilmaisjakelukin voisi kannattaa mainostulojen turvin. Sama pätisi tietysti muutettavat muuttaen kaikkien kiinteiden bittijonojen tuottamiseen ja myyntiin.
Mikäli musiikkikappaleiden kaltaisten bittijonojen kopioiminen olisi laillista, niiden tuottaminen olisi taloudellisesti kannattavaa ainoastaan live-esitysten mainosmateriaaliksi. Muusikot voisivat saada sen jälkeen elantonsa vain keikoista.
Elokuvateollisuuden asema olisi vielä huonompi. Jättibudjetilla tehtävien elokuvien tekeminen vähenisi huomattavasti, jos tekijänoikeudet kumottaisiin. Maailmalle syntyisi lyhyessä ajassa täysin laillisia jakelukanavia (servereitä Internetissä), jotka jakaisivat elokuvia ilmaiseksi kustantaen itsensä mainostuloilla. Käytännössä kukaan ei maksaisi elokuvien katselusta mitään paitsi, jos niitä näytettäisiin jättiscreeneiltä ja huippuäänentoistolla elokuvateatterissa eli laitteistoilla, joihin tavallisilla ihmisillä ei ole varaa. Mutta siinäkään tapauksessa elokuvien tekijät eivät saisi senttiäkään, joten kaikki elokuvat olisivat siitä lähtien kengännauhabudjetilla tehtyjä amatöörivirityksiä, ns. pienimuotoisia ranskalaisia ihmissuhde-elokuvia tai tupaten täyteen tuotesijoituksia ahdettuja. Toisin sanoen ilman tekijänoikeuksia ette näkisi yhtäkään kovan tason näyttelijöiden tähdittämää ison budjetin elokuvaa ilman räikeää ja jatkuvaa tuotesijoittelua.
Isolla rahalla kehitetyt tietokoneohjelmat siirtyisivät kokonaan pilvipalveluiksi niin, että yhtäkään, edes hyvin suojattua kopioita niistä jaettaisiin julkisesti. Ohjelmistofirmoissa olisi pakko järjestää vähintään lentokenttätason turvatarkastukset keskeneräisten ohjelmistojen leviämisen ehkäisemiseksi. (Miettikää, joka kerta kun koodari lähtee työpaikaltaan kotiin, joku palkattu gorilla tekisi peräsuolitarkastuksen.) Etätyömahdollisuuksille voitaisiin samalla jättää jäähyväiset.
Ongelmia on aiheuttanut myöskin se että monasti kopio on niin korkealuokkainen, että se saattaa vetää vertoja jopa alkuperäiselle, mutta murto-osalla hinnasta.
Itselläni on kopioiden ostelu jäänyt pikeepaitojen ja jonkun Bretlingin tasolle. Omaa tuntoani ei kolkuta, etä ostaa kympillä hyvälaatuisen kopio Burberryn, kun aidosta joutuu pulittamaan järjettömän jopa kymmenkertaisen hinnan, ja kummatkin on mahdollisesti tehty samassa tehtaassa. Niin ikään erehdyttävästi aidon Breitlingin (aitoon ei ole varaa) näköinen jäljennös saatta jopa kestää huoltamatta pitempään kuin orkkis.
En tosin esittele vekkariani aitona.
Mutta onhan se huolestuttavaa, että mm. auton ja lentokoneen osia kopioidaan, sillä silloin on turvallisuus vaarassa.
Onkos matruunan mielestä patenttisysteemi nykyisin sopiva vai eriasteisen viilauksen tarpeessa?
Minusta systeemissä on ainakin nykyisellään jotain pahasti vialla.
Mikäli oikein olen käsittänyt, niin tilanne on nykyisin se, että suuryritysten lakiosastot ovat napit vastakkain. Monesti kyse taitaa olla kauhun tasapainosta. Siinä jää pieni ihminen jalkoihin.
"Kenelle tehdään vahinkoa silloin jos sinun tutkimustuloksesti julkaistaan jonkun toisen nimellä?"
Olkiukko. Kukaan ei ole vaatinut että saisi esiintyä toisen nimellä.
Ei, vaan looginen johtopäätös. Kyse on täsmälleen samasta asiasta ja sen loogisesta jatkumosta. Eivät väärennökset siihen lopu, jos kopiointi sallitaan. Päinvastoin, niistä tulee entistä röyhkeämpiä.
Kukaan ei ole edes vaatinut tavaramerkkiasiassa, että tuotetta saisi myydä minään muuna kuin mitä se on.
Luuletko ihan aikuisen oikeasti että se tulisi jäämään siihen?
Annat sloganeille ja iskusanoille aivan liian suuren painoarvon.
Niissä kitetytyy viisaus yhteen lauseeseen. Turha alkaa jaaritella jos asian voi ilmaista nasevasti.
Newsflash: Iskulauseet eivät ole argumentteja. Huono tuote tunkee hyvän pois markkinoilta vain jos substituutiovaikutus ja hintaero ovat riittäviä.
Pääsääntöisesti näin käy about kaikessa.
Vaikka hintaero olisi merkittävä, niin kukaan ei osta huonompaa tuotetta jos se on riittävän huono.
Siksi tuotteista pyritään tekemään juuri niin huonoja, että ne menevät juuri ja juuri kaupaksi. Tällöin ne tunkevat hyvät tuotteet pois markkinoilta.
Ja ei, kukaan ei ole vaatinut oikeutta käydä kauppaa "plagiaateilla"
Siihen immateriaalioikeuksien kumoaminen johtaa väistämättä.
"Entä tuoteväärennösten ja järjestäytyneen rikollisuuden kytkös?"
"Vain rikollisilla on aseita, jos aseet ovat laittomia." Koska pidät iskulauseita niin suuressa arvossa, niin tämän pitäisi osoittaa kerralla sinulle miten typerä tuo kysymys on.
Se on silti totta. Tuoteväärennösten valmistus ja kauppa on järjestäytyneen rikollisuuden käsissä ja hallussa. Eikä se sieltä minnekään lähde, jos immateriaalioikeudet kumotaan. Lopputulos on vain entistä hullumpi.
Patenteilla ei ole mitään tekemistä keksimisen tai keksintöjen kanssa
Niin no. Sinusta on varmaan oikein, että joku toinen saa hyödyn niistä uhrauksista, minkä teet tutkimus- ja tuotekehitystyön hyväksi?
Jokainen IPR:n puolustaja on yksiselitteisesti yksityiseensuojan, vapaan markkinatalouden, ihmisoikeuksien, yksilönvapauden ja sananvapauden vastustaja. Asia on niin yksinkertainen.
Olkiukko.
Markku,
Tietokonepelit ovat sellainen viihteen muoto, jota aika usein näkee käytettävän esimerkkinä sellaisesta asiasta, jonka olemassaolo ei olisi mahdollista ilman nykyisen kaltaisia immateriaalioikeuksia. Parhaillaan on kuitenkin käynnissä vaihtoehtoisen rahoituksen muoti-ilmiö, jonka voi nähdä tosimaailman esimerkkinä siitä, miten viihteen rahoitus voisi toimia ilman tekijänoikeuksia.
Tarkoitan tietysti kickstarter-buumia. Siinä ideana on, että pelintekijät esittelevät jonkin idean, jolle ei perinteisiä julkaisukanavia pitkin löydy rahoitusta. Sitten jos idea on sellainen joka herättä yleisössä kiinnostusta, maksavat ihmiset pelistä etukäteen. Tällä tavalla on saatu kerättyä kasaan miljoonissa liikkuvia summia rahaa. Tämä on jotain, minkä ei tekijänoikeusintoilijoiden logiikkaa seuraten pitäisi olla edes mahdollista.
http://www.kickstarter.com/projects/66710809/double-fine-adventure
http://www.kickstarter.com/projects/inxile/wasteland-2
Mitä muuhun kaupalliseen softaan tulee, yleisesti tiedossa on, ettei softan tekeminen enää ole bisnestä. Sen ympärille rakennetut palvelut ovat.
Älämölö, pääsääntöisesti lainsäädäntö toimii hyvin, mutta monissa asioissa viilaamisen varaa on. Esimerkiksi patenttisuojan kesto voitaisiin huoletta puolittaa. Tällöin ne eivät muodostuisi jarruiksi, ja samalla ns. strategisten patenttien haku loppuisi.
Tietokone-ohjelmistot (pelit, hyöty, käyttikset jne) ovat kyllä yksiä ongelmallisimpia aloja tekijänoikeuksien ja patentoimisen kannalta. Tekijänoikeudet ovat yksi juttu, mutta patentoimiseen suhtaudun kielteisesti. Varsinkin kun patentti ohjelmistoissa ei keskity niinkään itse lähdekoodiin, vaan siihen miltä jokin asia näyttää ja tuntuu.
Sanotaan että ohjelmistotalo A tekee käyttöliittymän mikä hoitaa asian b näppärästi ja liittymä kielellä d käyttäen käskyjä efg...
Sitten ohjelmistotalo/yhteisöprojekti B päättää ottaa omaan käyttöliittymäänsä samalla tapaa toimivia elementtejä A:n käyttöliittymästä. Toteuttaa ne kielellä k käyttäen käskyjä xyz.. Teknisesti siis aivan eri ohjelma, mutta A:llapa on patenttisuoja käyttöliittymäänsä ja haastaa kärrpänä B:n käräjille.
Lopputulos tästä on hyvien ideoiden leviämisen radikaali hidastuminen.
Mitä tekijänoikeuksiin tulee suoja-ajat ovat taas ohjelmistojen osalta naurettavan pitkiä. On totaalisen järjetöntä että vaikkapa Commodore Amigan rom-piirien dataa ei saa levittää vapaasti. Se ei sisällä mitään teknisesti kovin mullistavaa tavaraa enää, firma joka omistaa oikeudet on ostanut ne ties kuinka monen välikäden kautta ja tekee rahaa ilman että sillä on ollut mitään osaa ko ohjelmiston kehitykseen. Käytännön seuraus on että tällä tehdään harrastajalle kiusaa. Hommaat sinänsä ilmaisen emulaattorin, mutta ilman ko. dataa et tee sillä mitään. Voit toki ostaa sen ja maksaa itsesi kipeäksi, mutta se enää alkuperäistä kehittäjää hyödytä vaan rahastaja välikättä. Käytännössä moni antaa siinä kohtaa piut paut laeille ja lataa ko. tiedostot torrenttisivustolta.
Mitä muuhun kaupalliseen softaan tulee, yleisesti tiedossa on, ettei softan tekeminen enää ole bisnestä. Sen ympärille rakennetut palvelut ovat.
Niin, aksessikoodin ostaminen softafirman verkkokaupasta verkosta ladatulle ja omalle koneelle itse asennetulle ohjelmalle. Varsinaista palveluliiketoimintaa.
Huomautan, että tuo aksessikoodien maksullisuus toimii, jos ja vain jos koodiatarvitsemattomiksi hakkeroitujen kopioiden levittäminen on laitonta. Kaikenlaiset ohjelmistoihin liittyvät tuki- ja koulutuspalvelut (poislukien "huoltopäivitykset", jollaisia ei pysty tekemään kukaan muu kuin sellainen taho, jolla on ohjelmiston lähdekoodit hallussaan) voi aivan hyvin järjestää kuka tahansa ja paljon halvemmalla kuin ohjelmiston tekijä, joka on joutunut maksamaan ohjelmiston kehittämisestä.
Tietysti moni ohjelmistotalo jakaa joitakin ohjelmia täysin ilmaiseksi mutta silloin on kyse jostakin suuremmasta ohjelmistotuotekokonaisuudesta, jolloin rahat saadaan muista ohjelmista. Tai sitten yksinkertaisesti ilmaisjakelulisenssi ei kata ohjelmiston käyttöä kaupallisiin tarkoituksiin, kuten asia on MySQL:n tapauksessa.
Tiedemies on nyt niin totaalisen väärässä kuin olla voi. Hänen uusliberalistinen öykkäri-ideologiansa sokaisee hänet täysin.
IPR:t eivät ole olemassa suuryritysten intressien turvaamiseksi vaan nimenomaan pienten.
Juuri pienyritykset hyötyvät patenteista eniten. Ilman patentteja kuka tahansa häikäilemätön öykkäri voisi mennen tullen varastaa pienyritysten ideat ja tuotteet ja sen jälkeen kopoida ne ja tuottaa polkuhintaan valtavat määrät. Pienyritykset eivät kykenisi kilpailemaan ilman patentteja ja mallisuojaa.
Tekijänoikeudet ja patentit ovat pienyrittäjän ainoa tuki ja turva isoja vastaan.
Amerikkalainen ruokahuijaus:
http://www.forbes.com/sites/larryolmsted/2012/04/14/kobe-beef-scam-part-3-why-the-u-s-government-wants-you-to-buy-fake-foods/
Unohdatte kokonaan substituutiovaikutuksen. Jos rahaa ei voi tienata myymällä kopioita, myydään palveluita. Niin tehdään nytkin. Softasta valtavan suuri osa tehdään tiettyihin paikkoihin, kuten johonkin fyysiseen laitteeseen, jonkun palvelun pyörittämiseen räätälöintinä, jne.
Nykyinen tilanne pakottaa keksimään pyörää jatkuvasti uudelleen. Softafirmat tekevät päällekkäistä työtä, ja tämä on aivan käsittämätöntä inhimillistä tuhlausta. Ensiksikin, vaikka mikään "älykoti" tms ei olisi ihan heti tulossa, äly ja softa tunkeutuvat koko ajan kaikkiin laitteisiin syvemmälle. Siinä sen softan salaisuudella ei ole mitään sijaa, eikä tarvitse olla. Softa tilataan toimittajalta, jotta laite saadaan toimimaan ja toimittaja saa maksun siitä, että laite toimii, ja se lukee sopimuksessa. Näin se nykyisinkin toimii, paitsi että sopimukset laaditaan niin, että samaa softaa ei saa antaa kilpailijalle koska "tekijänoikeus".
Elokuva-ala on myös hyvä esimerkki behemotista joka pyörii puhtaalla rent-seekingillä. Miksi elokuvat ovat niin kalliita tehdä? Väite että se johtuu erikoistehosteiden hinnasta on huuhaata. Erikoistehosteisiin saadaan toki palamaan hurjat määrät rahaa, kun on rahaa millä mällätä ja koska tekijänoikeudet ja teknologian pakko lock-in pakottavat toimitusketjun rahastamaan pari ylimääräistä nollaa perään.
Se, että joku filmitähti voi tienata 25 miljoonaa elokuvasta on ihan satavarma merkki siitä, että markkinat eivät toimi.
Puhumattakaan alkuperäväärennöksistä, joita melkein kaikki valmistajat tekevät koko ajan. Saksalainen laatumerkki onkin tehty kiinassa. Sinivalkoinen tuote onkin kasattu kiinalaisista osista. Tämä se on pahinta tuoteväärennöstä, koska kiinalainen insinööri tekee just tasan tarkkaan sen verran kestävää tuotetta, kun halutaan. Vuoden takuu on todellakin se vuoden takuu, jonka jälkeen laite alkaa kronailemaan ja vikuuntumaan. On kokemusta HP:sta, Sonystä, Philipsistä ja kaikki ketaleen laitteet ovat kosahtaneet jostain kohtaa rikki 1½ tai 2½ vuoden rikki. Kuluttajan pitäisi vaatia "ei kiinalaista" laatua, jotta voisi luottaa tuotteeseen, mutta kun ei tänä päivänä voi. Siitä pitää tuotteen suunniteltu elinkaari huolen. Jokaisen elektronisen tuotteen pitää kestää vähintään, siis vähintään 10 vuotta.
Unohdatte kokonaan substituutiovaikutuksen. Jos rahaa ei voi tienata myymällä kopioita, myydään palveluita. Niin tehdään nytkin.
Mitkä palvelut ovat sellaisia, joilla vain ohjelmiston kehittämisen maksanut taho voi tehdä rahaa?
Softasta valtavan suuri osa tehdään tiettyihin paikkoihin, kuten johonkin fyysiseen laitteeseen, jonkun palvelun pyörittämiseen räätälöintinä, jne.
Räätälöityä softaa on tietenkin olemassa eikä tekijänoikeuskysymys koske ollenkaan sitä. Mutta on myös paljon ohjelmistoja, joista myydään lukemattomia kopioita.
Nykyinen tilanne pakottaa keksimään pyörää jatkuvasti uudelleen. Softafirmat tekevät päällekkäistä työtä, ja tämä on aivan käsittämätöntä inhimillistä tuhlausta.
Tarkoitatko, että koska on jo olemassa joukko tekstinkäsittely-, taulukko- ja muita satoihin eri tarkoituksiin eri alustoille tehtyjä helposti kopioitavissa olevia ohjelmia, joista tehtyjä kopioita myydään suuria määriä, yhdenkään uuden senkaltaisen ohjelman (tai uuden version sellaisesta), tai kokonaan uudelle alustalle tehdyn, kehittämisen ei enää tarvitse eikä pidäkään olla taloudellisesti kannattavaa? Huomaa, että tätä ongelmaa ei poista, vaikka rahat ohjelman tekemiseen kerättäisiin etukäteen, koska vapaamatkustajaongelma silti säilyy.
Ensiksikin, vaikka mikään "älykoti" tms ei olisi ihan heti tulossa, äly ja softa tunkeutuvat koko ajan kaikkiin laitteisiin syvemmälle. Siinä sen softan salaisuudella ei ole mitään sijaa, eikä tarvitse olla. Softa tilataan toimittajalta, jotta laite saadaan toimimaan ja toimittaja saa maksun siitä, että laite toimii, ja se lukee sopimuksessa. Näin se nykyisinkin toimii, paitsi että sopimukset laaditaan niin, että samaa softaa ei saa antaa kilpailijalle koska "tekijänoikeus".
Voisitko selventää ajatustasi hieman?
Elokuva-ala on myös hyvä esimerkki behemotista joka pyörii puhtaalla rent-seekingillä. Miksi elokuvat ovat niin kalliita tehdä? Väite että se johtuu erikoistehosteiden hinnasta on huuhaata.
En tunne elokuva-alaa mutta on selvää, että ns. blockbustereiden kalleus ei johdu _pelkästään_ erikoistehosteiden korkeasta hinnasta, vaikka niiden tekeminen onkin kallista (ihan viime aikoina tuo on ollut muuttumassa kiitos laskentatehon halpenemisen ja parempien ohjelmistojen). Korkea hinta johtuu myös tähtinäyttelijäkaartin palkkaamisen kalleudesta. Myös tunnetut ohjaajat ovat kallispalkkaisia. Elokuviin pätee sama kuin kaikkeen taiteeseen (live-esityksiä lukuunottamatta): alalla toimivien henkilöiden työmarkkina-arvo on potenssijakautunut.
Erikoistehosteisiin saadaan toki palamaan hurjat määrät rahaa, kun on rahaa millä mällätä ja koska tekijänoikeudet ja teknologian pakko lock-in pakottavat toimitusketjun rahastamaan pari ylimääräistä nollaa perään.
Mitä tarkoitat tuolla "teknologian pakko lock-inillä" tässä yhteydessä? Uskon kyllä, että elokuvien tekijöiden olisi paljon vaikeampaa tehdä elokuvilla rahaa, jos elokuvilla ei olisi tekijänoikeuksia.
Se, että joku filmitähti voi tienata 25 miljoonaa elokuvasta on ihan satavarma merkki siitä, että markkinat eivät toimi.
Miten niin? Elokuvanäyttelijät kilpailevat keskenään aivan vapaasti. (Ja jos eivät, tekijänoikeuksilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.)
"Tiedemies on nyt niin totaalisen väärässä kuin olla voi. Hänen uusliberalistinen öykkäri-ideologiansa sokaisee hänet täysin.
IPR:t eivät ole olemassa suuryritysten intressien turvaamiseksi vaan nimenomaan pienten.
Juuri pienyritykset hyötyvät patenteista eniten. Ilman patentteja kuka tahansa häikäilemätön öykkäri voisi mennen tullen varastaa pienyritysten ideat ja tuotteet ja sen jälkeen kopoida ne ja tuottaa polkuhintaan valtavat määrät. Pienyritykset eivät kykenisi kilpailemaan ilman patentteja ja mallisuojaa.
Tekijänoikeudet ja patentit ovat pienyrittäjän ainoa tuki ja turva isoja vastaan."
Olisikohan tällä jotain tekemistä sen kanssa että Tampereen yliopiston huippututkija on työskennellyt projekteissa jotka ovat joko täysin tai pääosin julkisrahoitteisia, tai rahoitettu sellaisten mekanismien kautta joissa itse projektissa työskentelevä ei pääse tai vaihtoehtoisesti ei todennäköisesti pääse hyötymään tutkimuksen tuloksista kuin projektissa työskentelyajan palkan muodossa?
Nokiahan esmes rahoittaa Tampereella - varmasti muuallakin - tutkimusprojekteja joiden ainoa hyöty tutkijoille on voida tahi saada työllistyä projektiin, ja kokoajan on uhkana että kun rahoitus katkeaa lähtee huippututkija myymään autokaistalle ranskalaisia. Tämä tilanne contra yksityisyrittäjien innovointi ja tuotesuojien hyödyntäminen on varmaan omiaan synnyttämään tietynlaista mielipideilmastoa huippututkijoiden keskuudessa.
Tietokone-ohjelmistot (pelit, hyöty, käyttikset jne) ovat kyllä yksiä ongelmallisimpia aloja tekijänoikeuksien ja patentoimisen kannalta. Tekijänoikeudet ovat yksi juttu, mutta patentoimiseen suhtaudun kielteisesti. Varsinkin kun patentti ohjelmistoissa ei keskity niinkään itse lähdekoodiin, vaan siihen miltä jokin asia näyttää ja tuntuu.
Suomessa tietokoneohjelmaa ei voi patentoida eikä myöskään sitä, miltä jokin näyttää ja tuntuu. Myöskään geeniä tai geenisekvenssiä ei voi patentoida.
Kuten ei myöskään yhdessäkään toisessa roomalaisgermaanisen oikeuden maassa. Niitä ei voi patentoida yhdessäkään toisessa pohjoismaassa eikä Saksassa.
Anglosaksinen common law -oikeus sensijaan sallii tällaisen patentoinnin ja patenttioikeuden ryöstöviljelyn.
Kyse on oikeusperiaatteista sekä oikeusperiaaatteiden eroavaisuudesta. Anglosaksinen common law -tapaoikeus toimii aivan eri periaatteiden pohjalta kuin roomalaisgermaaninen oikeus. Siksi informaation, kuten tietokoneohjelman tai geenin, patentointi on roomalaisgermaanisen oikeuden mukaan mahdotonta.
Look and feelille sensijaan Suomessa voidaan antaa mallisuoja. Se puolestaan on paljon suppeampi kuin patentti.
Sanotaan että ohjelmistotalo A tekee käyttöliittymän mikä hoitaa asian b näppärästi ja liittymä kielellä d käyttäen käskyjä efg...
Sitten ohjelmistotalo/yhteisöprojekti B päättää ottaa omaan käyttöliittymäänsä samalla tapaa toimivia elementtejä A:n käyttöliittymästä. Toteuttaa ne kielellä k käyttäen käskyjä xyz.. Teknisesti siis aivan eri ohjelma, mutta A:llapa on patenttisuoja käyttöliittymäänsä ja haastaa kärrpänä B:n käräjille.
Ei onnistu Suomessa.
Suomessa ensinnäkään tietokoneohjelmaa ei voi patentoida, ja toiseksi look-and-feelille on hyvin vaikeaa saada edes mallisuojaa. Tuo, mitä kuvaat, onnistuu Yhdysvalloissa, mutta Suomessa tuomioistuin tuskin ottaa juttua käsittelyyn, ellei kyse ole aivan selvästä plagioinnista.
Mitä tekijänoikeuksiin tulee suoja-ajat ovat taas ohjelmistojen osalta naurettavan pitkiä. On totaalisen järjetöntä että vaikkapa Commodore Amigan rom-piirien dataa ei saa levittää vapaasti.
Suomessa todennäköisesti sitä saisi levittää. Suomessa tietokoneohjelmaa ei voi patentoida, ja on hyvin todennäköistä, ettei tuo data enää kuulu liikesalaisuudenkaan piiriin.
Tämä on jälleen ero roomalaisgermaanisen ja anglosaksisen patenttioikeuden kanssa. Ilmailu kehittyi Euroopassa juuri sen takia, että roomalaisgermaanisessa oikeudessa ideoita ei voi patentoida. Patentin tulee kohdistua konkreettiseen tuotteeseen. Lentokoneen ideaa ei voinut patentoida. Orville ja Wilbur saattoivat saada patentin ohjainelimilleen, potkureilleen, teknisille ratkaisuilleen ja mahdollisesti mallisuojan Wright Flyerille, mutta eivät patenttia lentokoneelle ja lentokoneen idealle. Ohessa lisää aiheesta.
Käytännössä moni antaa siinä kohtaa piut paut laeille ja lataa ko. tiedostot torrenttisivustolta.
Suomessa täysin laillista.
Minulle itselleni asialla ei ole mitään erityistä merkitystä tai relevanssia. Olen toki törmännyt kolmeen tapaukseen, jossa luokkaa 10 vuotta vanha ja jonkun toisen keksimä idea on patentoitu, ja missä tämä on faktisesti estänyt idean jatkokehittelyn. Syy on siinä, että alan kehityksessä on kaksi tärkeää moottoria. Toinen on akateeminen teoreettinen tutkimus menetelmien teollinen soveltaminen. Edellistä patentit eivät onneksi estä, jälkimmäisen kyllä. Vuonna 88 kehitetty teoria ei pääse teolliseen sovellukseen ja siten laajamittaista aineistoa ei ala kertyä ennen vuotta 2018, koska menetelmälle myönnettiin patenrii vuonna 98. Patentti myönnettiin ihan muulle taholle kuin keksijälle.
Toinen omasta työstäni kumpuava motiivi vastustaa näitä on alojen lehtitalojen käytäntö laittaa paperit elektronisten lukkojen taakse ja rahastaa muiden työllä. Tutkijat arvioivat, editoivat, oikolukevat jne, kustantajat eivät enää tarjoa mitään palvelua tai kontribuutiota julkaisuun, vain brändin ja ottavat tästä isot rahat ja vaativat vielä tekijänoikeudet itselleen. Journalin ainoa todellinen oikeutus on laadukas vertaisarvioinnin, ja siitä ei arvioija saa penniäkään. Yliopistot maksavat miljoonia tyhjästä. Koska vastustan verorahojen haaskausta, niin vastustan tätä.
Tämän päälle on gramex ja teosto, jotka nykyään vaativat suojelurahaa kaikilta, eivätkä ne edes kysy tai halua tietää kenen musiikista in kyse. Myös cc-lisenssillä tehdystä joutuu maksamaan näiden tulkinnan mukaan.
Listaa voi jatkaa, jos haluaa. Mutta on kovin kuvaavaa jälleen, miten IM lakeijoineen tarttuu henkilökohtaisuuksiin heti kun joku on eri mieltä.
Koska henkilökohtaisuuksien kielto näköjään edelleen koskee vain niitä jotka ovat eri mieltä, lienee parasta jättää tämäkin keskustelu tähän.
RM, Suomessakin tuolla Commodoren ROM- piirien sisällöllä on edelleen tekijänoikeussuoja. Ja oikeuksilla on edelleen omistaja (joka on ostanut ne ties kuinka monennen välikäden kautta). Sillä että ohjelma itsessään on 1980-luvun loppupuolelta ei vielä ole suurempaa merkitystä, suoja-aika on käsittääkseni edelleen voimassa.
Pitikin kysymäni mitenkäs tuo suoja-aika huomioidaan firman omistamien tekijänoikeuksien suhteen. Fyysinen henkilö omistajanahan on suht. suoraviivainen juttu, tietty määrä vuosia henkilön kuolemasta. Mutta jos koko homma on alun alkaen jonkin oikeushenkilön omistamaa?
Ja vaikka meillä ohjelmistoja ei saakaan patentoida käytännössä esim. USAn patenttikäytännöillä on meillekin merkitystä, suomalainenkin firma voi joutua kummasti hankaluuksiin jos myy tuotettaan ympäri maailma ja joku patenttitrolli USAssa asiasta innostuu.
Niin harvoin tulee sanottua tämä, että katson tarpeelliseksi mainita: nim. tiedemies on pääsääntöisesti oikeassa. Patentit ovat ryöstäytyneet käsistä, ja pitävät yllä kansalaisille erittäin kalliita monopoleja ja sosialismia suurimmille yrityksille esim. lääketeollisuudessa. Toisaalta patenttien aiheuttama kehityksen pysähtyminen lääketeollisuudessa estää parannuskeinojen kehittämisen monille tappaville ja laaja-alaisille sairauksille. Miljoonat kuolevat patenttien takia.
Ajattelin kommentoida ensin jotain tähän, mutta Tiedemies pärjää niin hyvin että tyydyn laittamaan vain kirjallisuusviitteen asiasta kiinnostuneille:
Michele Boldrin and David K. Levine - Against Intellectual Monopoly
RM, Suomessakin tuolla Commodoren ROM- piirien sisällöllä on edelleen tekijänoikeussuoja. Ja oikeuksilla on edelleen omistaja (joka on ostanut ne ties kuinka monennen välikäden kautta).
Tekijänoikeussuoja on paljon suppeampi kuin patentti. Tekijänoikeussuoja ei kiellä kopiointia omaan käyttöön tai tutkimustyötä varten. Samoin tekijänoikeussuoja sallii teoksen muokkaamisen, jos teoskynnys ylittyy.
Jukka Korpela on tutkinut ongelmaa varsin kattavasti.
Sillä että ohjelma itsessään on 1980-luvun loppupuolelta ei vielä ole suurempaa merkitystä, suoja-aika on käsittääkseni edelleen voimassa.
Voimassaoloajat on esitetty täällä.
Asiassa on kuitenkin porsaanreikä. Mikäli mukana on luetteloita, taulukoita tai tietokantoja, niiden tekijänoikeuden kesto on vain 15 vuotta. Tämä on vapautunut jo ajat sitten.
Pitikin kysymäni mitenkäs tuo suoja-aika huomioidaan firman omistamien tekijänoikeuksien suhteen
50 vuotta teoksen valmistamisesta. Se on lyhyempi kuin fyysisen henkilön omistamana.
Ja vaikka meillä ohjelmistoja ei saakaan patentoida käytännössä esim. USAn patenttikäytännöillä on meillekin merkitystä, suomalainenkin firma voi joutua kummasti hankaluuksiin jos myy tuotettaan ympäri maailma ja joku patenttitrolli USAssa asiasta innostuu.
Amerikkalainen patenttioikeus on lievästi sanottuna kummallinen. EU on asiasta todella rajusti napit vastakkain amerikkalaisten halutessa laajentaa omaa lainsäädäntöään sinne mihin se ei kuulu.
Todettakon vielä, että roomalaisgermaanisen oikeuden mukaan informaatiota ja ideoita ei voi patentoida. Roomalaisgermaanisessa oikeudessa patenttisuoja koskee ainoastaan fyysisiä tuotteita ja niiden osia.
Roomalaisgermaanisessa oikeudessa geeniä, molekyyliä, algoritmia, tietokoneohjelmaa, käyttöliittymää tms ei voi patentoida. Myöskään ideaa, kuten vaikkapa ilmaa raskaampaa lentolaitetta, ei voi patentoida. Patentti koskee tietokoneohjelmaa vain silloin, kun se on elimellinen osa sitä (kuten prommattu laiteajuri).
Tästä syystä esimerkiksi Suomessa, Saksassa, Sveitsissä, Skandinaviassa ja Benelux-maissa lääkkeitä ei voi patentoida. Ainoastaan lääkkeiden valmistuslaitteet ja -prosessit voidaan patentoida, mutta ei lääkeainemolekyyliä tai lääkkeen koostumusta. Ja jos täsmälleen samaa molekyyliä voi valmistaa jollakin toisella prosessilla, se on ns. vapaata riistaa.
Ruukinmatruuna itsekin hyödynsi patenttioikeuden porsaanreikiä sekä roomalaisgermaanisen oikeuden periaatteita omassa lopputyössään aikoinaan. Ja yksi näitä porsaanreikiä oli siinä, että Suomessa molekyyliä ei voi patentoida.
USA painostaa hirvittävästi EU:ta taipumaan omaan tahtoonsa tässä asiassa. EU ei anna asiassa periksi eikä sillä ole aikomustakaan antaa periksi sen suhteen, että informaatiota tai ideoita voisi patentoida.
Kitaranvalmistajilla on mielenkiintoinen konsensus. Kaikkea muuta saa kopioda vapaasti, mutta kitaran lapaa ei missään tapauksessa. Tämä siksi, että jokaisella valmistajalla on oma lapamallinsa, joka toimii samalla tavaramerkkinä.
"Toisaalta patenttien aiheuttama kehityksen pysähtyminen lääketeollisuudessa estää parannuskeinojen kehittämisen monille tappaville ja laaja-alaisille sairauksille. Miljoonat kuolevat patenttien takia."
Ja miljoonat pelastuvat. Erityisesti modernin lääketeollisuuden rahanielu on niin posketon että ilman tuotesuojausta kukaan ei enää pitkään aikaan olisi ollut kehittämässä toimivaa lääkestä. Tervalla, saunalla ja viinalla oltaisiin siis taisteltu leukemiaakin vastaan kaikkien odottaessa että Joku Muu tekee kehitystyön omalla kustannuksellaan päästäkseen sitten itse lypsämään naapurin hankkimasta lehmästä täysin ilmaiseksi.
Tuossa LS:n linkkaamassa kirjassa on luku myös lääketeollisuudesta. Kannattaa lukea!
Post a Comment