Neekerit ja murjaanit

Poliittinen korrektius on johtanut siihen, että monet perinteikkäät suomen kielen sanat ovat joutuneet banaanisaarilla sijaitsevalle kieltolistalle, ja niiden käyttämisestä tulee putkaalinnaavankeutta. Ehkä tunnetuimpana sana neekeri, jota on perinteisesti käytetty afro-niloottisen Cavalli-Sfroza -suurklusterin edustajista, pääsääntöisesti bantukansojen edustajista.

Sana "neekeri" on suomessa lainasana. Sen kantasana on latinan kielen niger, joka tarkoittaa "mustaa", siis väriä: noctis niger tarkoittaa mustaa yötä. Tästä on muodostettu ihmistä tarkoittava sana nigrus, "musta ihminen", josta uuslatinan negro. Yhtä kaikki, nimi viittaa mustaihoiseen ihmiseen.

Afrikasta on lähtöisin afro-niloottisen CSSK:n ohella myös toinen suurklusteri, ja se on aasialainen suurklusteri, jota Afrikassa edustaa afrohaamilainen klusteri. Haamilaiset kansat muodostavat arabien ohella Sahelin pohjoispuolisten Afrikan alueiden pääasujaimiston. Nimensä he ovat saaneet ilmeisen myyttisen Nooan yhtä ilmeisen myyttisestä kolmannesta pojasta Haamista. Seemiläiset kansat ovat heille läheistä sukua - paljon läheisempää kuin heidän naapurinsa bantukansat - ja haamilaisilla kansoilla on läheiset suhteet arabikansoihin.

Mutta myös haamilaisille kansoille on suomen kielessä ollut perinteinen sana, ja se on murjaani. Tässäkin kantasanana on latina, ja sana maurus, josta monikko mauri. Nimi johtaa numidialaiseen Mauren kuningaskuntaan, jonka asukkaita kutsuttiin maureiksi, ja joka sitten yleistyi tarkoittamaan kaikkia afrikkalaisia, jotka eivät olleet saraseeneja ts. arabeja tai berbereitä (saraceni, "teltta-asuja"). Sana on tullut suomeen ruotsin kautta (morian). Meille se lienee tutuin Tiernapojista, jossa edomilainen Herodes tylyttää Murjaanien Kuningasta.

Eurooppalaiset ja varsinkaan suomalaiset eivät ole kovin usein kohdanneet afrikkalaisia, eivätkä osaa tehdä eroa neekerin (afro-niloottisen bantun) ja murjaanin (afro-haamilaisen) välille. Syy on se, että molemmilla on lähes identtinen, tumma, ihonväri. Silti näiden kahden klusterin välillä on suuria eroja, sekä ulkonäössä että kasvonpiirteissä. Mutta kun molempien kanssa tulee tekemisiin ja heidän piirteensä tulevat tutuksi, ero on selvä. Bantujen ruumiinrakenne on rotevampi ja he yleensä ovat isokokoisempia, kun taas haamilaiset muistuttavat enemmässä määrin arabeja eivätkä ole yhtä isokokoisia ja lihaksikkaita.

Mutta sana "neekeri" on kieltolistalla; sanan "murjaani" status on epäselvä. Miksi niin?

Syynä on eräs nimeltämainitsematon Kaartin jääkärirykmentin alikersantti, joka nimitti erästä suomalaisgambialaista alokasta v-un neekeriksi. Alokas veti herneen nenukkiin - aivan aiheesta muuten - ja asiasta nousi haloo. Niinpä sana kiellettiin. Se, oliko kielto kuinka aiheellinen vai ei, on sitten oma kysymyksensä, mutta itse tuomion perusta, kunnianloukkaus, oli oikea.

Mutta rasismi on ikävä kyllä koko ihmiskunnalle tunnusomainen iljettävyys, ja afrikkalaiset ovat toisiaan kohtaan vähintään yhtä rasistisia kuin muut kansat afrikkalaisia kohtaan; ja afrohaamilaiset ovat historian saatossa olleet jatkuvasti afro-niloottisten kurkuissa ja sama päinvastoin. Kansoilla on melkoiset kulttuurierot, ja tärkein lienee se, että afro-niloottiset (neekerit) eivät harjoita ympärileikkausta, varsinkaan naisille, kun taas afrohaamilaiset harjoittavat.

Ruukinmatruuna on jo aikaisemmin todennut, että somalit eivät ole neekereitä. Ja syy on yksinkertainen: he ovat afrohaamilaisia eli murjaaneja. Ja mikään ei ole sen loukkaavampaa kuin kutsua ihmistä sellaiseksi mitä hän ei ole, kuten europidisen suomalaisen kutsuminen mongoliksi. Siksi somalin kutsuminen neekeriksi on loukkaus häntä itseään kohtaan - ja todennäköisesti myös kenialaisen kutsuminen murjaaniksi olisi sitä.

Ihonväri ei määrää rotua. Genetiikka sensijaan määrää geeniklusterin. Ja somalit sekä kenialaiset kuuluvat eri klusteriin.

Mitä lähemmäs päiväntasaajaa mennään, sitä tummempi on ihmisen iho. Tämä johtuu melaniinista. Tämä nyrkkisääntö pätee kaikilla mantereilla, ja myös Oseanian saarilla. Ihonväri - siis ihon melaniinipitoisuus - on sopeuma auringonvaloon ja ennenkaikkea UV-säteilyyn. Mitä lähempänä ollaan päiväntasaajaa, sitä tummempi ihmisen iho on. Tämä on selkeästi havaittavissa niin afro-niloottisesta, indoeuropidisesta kuin afroaasialaisestakin suurklusterista. Niin kenialaisella, somalilla kuin keralalaisellakin on täsmälleen yhtä tumma iho. Mutta he kaikki edustavat eri suurklusteria. Mistään tämä ei käy niin selkeästi ilmi kuin kasvonpiirteistä.

Ehkä dramaattisimmillaan tämä - että ihonväri on vain sopeuma UV-säteilyyn, ei rotuominaisuus - näkyy intialaisista. Sillä sen arjalaisempia ihmisiä kuin intialaiset ei olekaan. Silti intialaisten kasvonpiirteet muistuttavat selkeästi europidista, kun taas somalien arabeja ja afro-niloottisilla ihmisillä puolestaan on täysin erilaiset kasvot. Ja ihonväri on kaikilla sama.

Mikä olisi neutraali, kompromettoitumaton sana kuvaamaan afro-niloottisia bantukansoja ja niiden jäseniä? Ehkä jälleen pitäisi kääntyä latinan puoleen, ja käyttää sanaa negridi. Vanhaa suomen sanaa murjaani voidaan vallan hyvin käyttää somaleista, etiopialaisista, berbereistä ja amharoista, jotka siis kuuluvat täysin eri klusteriin ja vanhakantaisesti sanottuna edustavat täysin eri rotua kuin bantut (neekerit), ellei tätäkin sanaa kompromettoida a) syystä b) toisesta. Geneettinen ero bantun ja somalin välillä on arvioitu suuremmaksi kuin ero somalin ja europidin välillä.

Ja ehkä juuri tämä ero - täysin eri kansat, täysin eri klusterit - on taustalla sille, miksi Suomessa kenialaiset ja somalit ovat ikävällä tavalla olleet toistensa kurkuissa. Ehkä tässä pitäisi ottaa viharikoslainsäädäntö käyttöön: tällainen rikos kuitenkin täyttää selkeästi rasistisen rikoksen tunnusmerkit.

Antropologia on mielenkiintoinen tutkimuskohde, ja Luigi Cavalli-Sforzan tutkimukset ovat omalta osaltaan auttaneet tunkemaan vanhoja rotuoppeja romukoppaan ja ymmärtämään ihmisen genetiikkaa ja eri geneettisiä klustereita ja niiden eroja.