Wednesday, April 18, 2012
Päivän mietelmä
Klassinen liberalismi päättyi imperialismiin ja ensimmäiseen maailmansotaan. Uusliberalismi tulee päättymään globalisaatioon ja kolmanteen.
Remarks
Hormit tukossa
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
28 comments:
Kun tämä on otsikolla "mietelmä", niin se tarkoittanee, että olet vakavissasi.
Klassinen liberalismi päättyi imperialismiin ja ensimmäiseen maailmansotaan.
Voitko kertoa, mikä osapuoli edusti klassista liberalismia. Ja jos viitsit vielä hiukan perustella, niin tästähän saatetaan saada ihan oikea keskustelu aikaiseksi.
KT, bisnes on sotaa ilman fyysistä väkivaltaa. Mutta siinä on paha taipumus eskaloitua ihan oikeaksi pang-pang-sodaksi, ja miksi näin käy, sen selitti jo Adam Smith kirjassaan Kansojen varallisuus. Ohessa snipetti Wikiquotesta:
Mercantile jealousy is excited, and both inflames, and is itself inflamed, by the violence of national animosity:...
Book IV, Chapter III, Part II, pg.534
KT, bisnes on sotaa ilman fyysistä väkivaltaa.
Tämä varmaan kiteyttää ajattelutapojemme eron parhaiten. Minusta se, että ostan maanviljelijältä perunoita, bensakauppiaalta polttoainetta ja sähköyhtiöltä valoa ja maksan ostokseni rahalla, jonka asiakkaani on valmis minulle maksamaan, koska tuotan hänelle niin paljon säästöä omalla työlläni, on mahdollisimman kaukana sodasta.
Se sen sijaan muistuttaa sotaa, kun kaikenmaailman pummit uhkaavat heittää minut vankilaan, jos en tilitä heille vähintään puolta saamistani palkkioista.
Voisikohan Ruukinmatruunan mietelmän yhdistää marxilaisiin visioihin kapitalismin ylittämisestä?
Taloudellisen liberalismin hautaamisoperaatio aloitettiin, kun Fed perustettiin. En oo nähnynnä liberalismia sen jälkeen kuin välkähdyksenomaisesti siellä täällä, mutta näidenkin rajatapausten jäljet sosiaalidemokratia on nopeasti peittänyt.
Jos hypoteettisen teollisuusvaltion julkinen sektori BKT:stä oli joskus reilut puoli vuosisataa sitten alle 10% ja nykyjään huitelee viidenkympin hujakoilla, niin kumpi on kasvanut, yövartijavaltio vai hyvinvointivaltio? Kumman kriisi on silloin kyseessä?
Smith on hieno mies, mutta hänen harteillaan seisten monet ovat parantaneet näitä teorioita.
Bisnes voi yltyä täysimittaiseksi sodaksi vain jos valtiot käyvät puolustamaan monopolejaan ryöstämänsä omaisuuden rahoittamana. Sotia voi olla vain valtioiden välillä.
Klassinen liberalismi oli yhtä kuin kauppakompaniat ja rautatieparonit.
Sekä piemys että valo katsovat takaisin.
KT, todennäköisesti ottaisit nuo hyödykkeesi väkisin ja väkivaltaisesti ellei lakeja ja niitä ylläpitävää väkivaltakoneistoa olisi.
Ihminen on fiksu ja järkevä ja rationaalinen olento vasta sitten kun hänet pakotetaan siihen eikä hänelle kertakaikkiaan anneta muita vaihtoehtoja.
GM, ja se joka maksaa viulut myös määrää, missä ja koska soditaan. Valtio on tässä tilanteessa pelkkä kapitalistin marionetti.
Plutarkiassa suuryritykset ja valtio ovat yhtä ja valtio on yritysten talutusnuorassa. Jo Mussolini osasi kuvata tilanteen.
KT, todennäköisesti ottaisit nuo hyödykkeesi väkisin ja väkivaltaisesti ellei lakeja ja niitä ylläpitävää väkivaltakoneistoa olisi.
Ihminen on fiksu ja järkevä ja rationaalinen olento vasta sitten kun hänet pakotetaan siihen eikä hänelle kertakaikkiaan anneta muita vaihtoehtoja.
Todennäköisesti en ottaisi, koska kunnioitan ihmisten oikeutta päättää yksityisasioistaan kuten rahoistaan.
On totta, että osa ihmisistä tarvitsee ulkoisen pakon ollakseen loukkaamatta muiden yksilönvapauksia. Näitä ihmisiä varten on vankila. Ennakkoon on turha rajoittaa kaikkien vapautta, vaan häiriköt laitetaan vankilaan. Mutta vasta sen jälkeen, kun he ovat varastaneet tms. Ei ennakkoon.
KT, yksi gramma ennaltaehkäisyä vastaa kiloa hoitoa.
On aina helpompaa ehkäistä ongelmat ennakolta kuin puuttua niihin jälkikäteen.
Klassinen liberalismi oli yhtä kuin kauppakompaniat ja rautatieparonit.
Älä viitsi...
Ihminen on fiksu ja järkevä ja rationaalinen olento vasta sitten kun hänet pakotetaan siihen eikä hänelle kertakaikkiaan anneta muita vaihtoehtoja.
Mikä takaa, että PAKOTTAJAT ovat fiksuja, järkeviä ja rationaalisia? Niin, sepä se. Who watches the watchmen?
Siitäpä termi vasemmistolainen totalitaria.
On totta, että osa ihmisistä tarvitsee ulkoisen pakon ollakseen loukkaamatta muiden yksilönvapauksia. Näitä ihmisiä varten on vankila. Ennakkoon on turha rajoittaa kaikkien vapautta, vaan häiriköt laitetaan vankilaan. Mutta vasta sen jälkeen, kun he ovat varastaneet tms. Ei ennakkoon.
Vasemmistolaisuus on AINA:
a) totalitaarinen ja
b) kollektiivinen voima.
Se koskee AINA:
a) pakolla ja
b) kaikkia.
"Ihminen on fiksu ja järkevä ja rationaalinen olento vasta sitten kun hänet pakotetaan siihen eikä hänelle kertakaikkiaan anneta muita vaihtoehtoja."
Mikä takaa, että PAKOTTAJAT ovat fiksuja, järkeviä ja rationaalisia? Niin, sepä se. Who watches the watchmen?
Kyse on siitä, mikä on pienimmän riesan tie. Anarkia, täysi rähinä ja mielivalta, vai se, että systeemi muuttuu totalitarismiksi.
Ja tästä syystä virkamiehet ovat kaikkein viheliäisimpiä. Heitä ei voi äänestää vex.
Demokratian hyvä puoli on siinä, että se luo suunnilleen ennustettavan ja suunnilleen tolkullisen yhteiskunnan. Se ei ole paras mahdollinen, mutta varmasti vähiten huono hallintomuoto.
Siitäpä termi vasemmistolainen totalitaria.
Täällä Radio Jerevan. Meiltä on kysytty: mitä eroa on oikeistolaisella ja vasemmistolaisella yhteiskunnalla.
Vastaamme: Oikeistolaisessa yhteiskunnassa yksi ihminen sortaa toista. Vasemmistolaisessa tilanne on ihan päinvastoin.
Kumpi on viheliäisempi yhteiskunta: se, jossa vahvat terrorisoivat heikkoja vai se, jossa rikkaat terrorisoivat köyhiä?
Vasemmistolaisuus on AINA:
a) totalitaarinen ja
b) kollektiivinen voima.
Se koskee AINA:
a) pakolla ja
b) kaikkia.
Mikä on se pienimmän riesan tie?
Me tiedämme, että Neuvostoliitto oli helvetti. Mutta tiedämme myös, että samalla tavalla laissez faire -ideologia luo yhtä lailla helvetin - vain toisenlaisen.
Missä on se tasapaino anarkian ja totalitarismin välillä?
yksi gramma ennaltaehkäisyä vastaa kiloa hoitoa
Tämä on holhoajien lempilause tekojensa oikeutukselle. Ilmaston lämpenemiseen liittyen sitä on mainostettu ulkomailla, ja Suomessa puuhataan nettisensuuria. Sitä sinä käsittääkseni vastustat voimakkaasti. Eikö kuitenkin olisi sinulta johdonmukaisempaa vaatia tiukempaa nettisensuuria, ettei ns. vihapuheet ja suvaitsemattomuus tekisi tuhoaan, kun sellainen uhkakuva on kuitenkin helposti torjuttavissa - grammalla valvontaa...
Minusta oli hämmästyttävää todeta, miten edistysusko ja usko ikuiseen rauhaan korreloivat sodan puhkeamistodennäköisyyteen. Terkkuja vaan Edistyspuolueelle.
Maailmansodan syttymiseen I maailmansodan tyyliin tarvitaan joku eristetty valtio Saksan tyyliin, jolta pettävät hermot ja joka alkaa murtautua ulos saarrosta.
RM:n arvaus tällaisesta valtiosta? Muu kuin Palestiina, Pohjois-Korea tai Iran.
Ihmisethän eivät ole muuttuneet miksikään ja nykynuorissa on järkyttävän vanhanaikaisia piirteitä. Pitäisikö puhua retronuorisosta.
marxilaisiin visioihin
Engels leimasi Pääoma II:n esipuheessa sosialistit haihattelijoiksi, mutta takki oli kääntynyt Pääoma III:n esipuheessa, koska sosialistit olivat hyvä bisnes.
Marxilaisuus tarkoittaa Karl Marxin ajatusten myöhemmin tapahtunutta hurjaa ekstrapololointia ja sekoittumista sosialismiin. Kun marxilaiset viittaavat marxilaisuuteen niin heidän olisi hyvä selittää, mitä he tarkoittavat, koska emme ole ajatustenlukijoita tai marxilaisuuden insidereita.
Karl Marxin ajatukset olivat plagiaatteja, mutta hänestä tuli merkkihenkilö, koska hänen opuksensa myi sattumalta hyvin Pietarissa.
Se on minussa ja Wahlroosissa yhteistä, että hyväksymme marxilaisen mekanistisen/ stokastisen näkemyksen yhteiskunnallisista tilasiirtymistä. Marxilaisuuden kieltävä näkemys väittää, että yhteiskunnallisessa kehityksessä ei ole mitään lainalaisuuksia.
Pidän kuitenkin marxilaisten väitteitä siitä, että he olisivat päässeet ideasta sen toteutukseen eli mallintaneet ja estimoineet yhteiskunnallisen kehitysprosessin, humpuukkina ja vedätyksenä.
Myöskin marxilainen oletus, jonka mukaan yhteiskunnallinen kehitys etenisi ihan itsestään kohden jotain ideaalitilaa, on perusteeton, ja epälooginen jo marxilaisen teorian pohjalta. Marxilaiset kutsuvat yhteiskunnallisia kiistoja luokkasodiksi ja onhan se aikamoista toiveajattelua, että sota aina päättyisi ideaaliseen lopputulokseen.
Kun Amerikkojen valloitus johti nykymittapuulla mitattuna miljardin intiaanin kuolemaan niin marxilaisen maailmankuvan mukaan siellä vaan rakennettiin parempaa maailmaa. Tämä ideologinen tulkinta siitäkin huolimatta, että tuo tapahtui ennen marxilaisuuden ideologisen perustan muodostumista.
En muista, että Karl Marx olisi kirjoittanut mitään Amerikan intiaaneista. Adam Smith sentään pohdiskeli, että kannattaako ostaa orja vai palkata palkollinen.
KT, avainsana on tolkku. Sitä tuntuu olevan niin kovin, kovin vähän niin libertaristeissa kuin sosialisteissakin.
Jotkut eivät osaa panna rajaa holhoamiselle eivätkä toiset rellestämiselle.
Mitä nettisensuuriin tulee, niin ruukinmatruuna on pannut selkeät pelisäännöt Takkiraudan kommenttiosastolle.
Pykäliä on täsmälleen kolme, ne ovat yksiselitteiset ja se kuonasenkka on myös käytössä.
Nämä käyvät yksiin ruukinmatruunan lakiperiaatteiden kanssa: mitä vähemmän lakeja, mitä yksinkertaisempia ne ovat ja mitä tiukemmin niitä sanktioidaan, sen parempi.
Ettei toisaalta puheenvuoro olisi sillä, joka huutaa kovimpaan ja ettei toisaalta asioita tarvitsisi jälkikäteen lähteä setvimään lakituvassa.
ad Anonymous:
Älä puhu potaskaa. Pääoma II:n esipuheessa Engels hyökkää saksalaisen Johann Karl Rodbertuksen väitteitä vastaan. Rodbertus oli väittänyt, että Marx olisi plagioinut häntä. Väite on aatehistoriallisesti virheellinen, kuten Engels juurta jaksaen selittää.
Lisäarvoteoria oli 1800-luvulla ilmassa, mutta Marx ei todellakaan "plagioinut" sitä mistään. Marx hioi klassisen poliittisen taloustieteen arvoteorian huippuunsa. Rodbertuksen teoria on loogis-käsitteellisesti huonompi kuin Marxin.
Pääoman III:n osan esipuheessa Engels hyökkää ns. vulgaaritaloustiedettä eli uusklassista kansantaloustiedettä ja sen typeriä "arvoteorioita" vastaan.
Ei tässä ole mitään "takin kääntämistä". Ensin kritisoidaan oman puolen vajukkeja ja sitten porvariston ideologeja.
avainsana on tolkku. Sitä tuntuu olevan niin kovin, kovin vähän niin libertaristeissa kuin sosialisteissakin
Määrittele tolkku. Miten se ilmenee, miten se on ennakolta ihmisten arvioitavissa. Minustakin olisi hienoa, kun voitaisiin vain todeta, että se-ja-se on sallittua, kunhan ei ylitetä tolkkua. Kuten ymmärrät, se ei vaan toimi.
Marx taisi pyrkiä realisoimaan Thomas Moren Utopian. Sieltä löytyy kaikki, mitä perinteisesti on liitetty sosialismin ja kommunismin ideaan, rahattomuudesta ja yhteisomistuksesta alkaen.
Miltton, minulta jäi tuosta yksi osa lauseesta pois, minun piti sanoa että Blogiemännän mielestä klassinen liberalismi on yhtä kuin kauppakompaniat ja rautatieparonit.
Oikeasti klassinen liberalismi on jotain ihan muuta. Mutta tämä ei tunnu oikein blogin pitäjää tässä yhteydessä kiinnostavan.
Klassinen liberalismi ja libertarismi ovat kommunismin kaltaisia dogmaattisia oppeja. Jotka ovat reaalimaailmassa käyttökelvottomia.
Näiden aatteiden kannattajat suhtautuvat niihin uskovaisen hartaudella.
TM, kak bumaga vot bumaga, kak praktika vot praktika.
Tomi sanoi hyvin: klassinen liberalismi ja libertarismi ovat kommunismin kaltaisia dogmaattisia oppeja, jotka ovat reaalimaailmassa käyttökelvottomia.
Siinä missä kommunismin reaalisovellus oli Neuvostoliitto, liberalismin reaalimaailman sovellukset ovat rosvoparonit ja trustit. Ihan riippumatta siitä, mitä ideologit asiasta itse sanovat.
Siinä missä kommunismin reaalisovellus oli Neuvostoliitto, liberalismin reaalimaailman sovellukset ovat rosvoparonit ja trustit. Ihan riippumatta siitä, mitä ideologit asiasta itse sanovat.
Ei millään pahalla, mutta alat osoittamaan pahoja narsistisia oireita.
GM, seuraava henkilökohtaisuus menee sitten suoraan sinne isoon kuonasenkkaan. Nyt jäitä hattuun!
Minkäs roolin Ruukinmatruuna itsellään näkee kolmannen maailmansodan aattona? Elisabeth Nietzschen?
Aikaa on vielä korjausliikkeille. Joskus historiasta voisi oppiakin, myös ne jotka aloittivat ja hävisivät jo kaksi maailmansotaa.
Post a Comment