Edistyksen harha -masuuninlaskun tiimoilta tuli tiukka keskustelu teknologisesta evoluutiosta, ja siitä, onko se nykyään voimakkaampaa kuin ennen ja syntyykö auringon alle mitään uutta. Innovaatiohin pätee se nyrkkisääntö, että sadastatuhannesta ideasta vain kaksi johtaa tuotteeksi asti. Eli on paljon todennäköisempää, että innovaatio ei johda yhtään mihinkään kuin että se johtaisi.
Ohessa 20 syytä, miksi innovaatiot epäonnistuvat ja miksi science fiction -kirjallisuuden huikeat tulevaisuudenunelmat eivät oikeastaan koskaan tapahdu, ja miksi Aladobixin sanoin "jokainen huominen on uusi eilinen".
1) Ne ovat luonnonlakien vastaisia.
Science fiction -kirjallisuuden lempilapsi on luonnonlakien rikkominen - poimuajo, valonnopeuden ylittäminen jne. Ja eihän siitä tietenkään mitään tule - viimeksi Italiassakin neutriinojen ylivalonnopeus johtui huonosti kiristetystä liittimestä.
Esimerkki: Kylmäfuusio.
2) Ihmiskeho ja -psyyke eivät taivu niihin.
Ihmisen fysiologia ja psykologia asettavat myös rajoitteensa sille, mikä toimii ja mikä ei. Varsinkin painottomuus on osoittautunut paljon vaikeammaksi riesaksi kuin kuviteltiin, eikä sitä ratkaista sulkemalla avaruuslentäjiä jättimäiseen pesukoneen ja sukellusveneen ristisiitokseen.
Esimerkki: Tähtienväliset avaruusmatkat.
3) Ne ovat liian kalliita toteuttaa.
Science fiction -kirjallisuudessa insinööreillä on aina avoin piikki eikä aikataulua ole kiinnitetty. Niinpä mahdottomimmatkin megaprojektit ovat mahdollisia, eikä mitään ROI-arvoa ole laskettu. Mutta reaalimaailmassa on kaikki toisin. Raha ratkaisee, ja megalomania johtaa nopeasti bankruttiin - tai tuloksena on valkoinen elefantti joka ei tuota mitään, mutta kuluttaa resursseja.
Esimerkki: Merenalainen kaupunki.
4) Infrastruktuuri asettaa pullonkaulan.
Mikään teknologia ei elä vaakkumissa, vaan sillä on aina olemassa ekosysteemi - tai teknosysteemi - johon kuuluu inftastruktuuri ja logistiikka. Ja siinä, missä uusien innovaatioiden tekeminen on helppoa, olemassaolevan infran ja logistiikan muuttaminen on hirveän vaikeaa - siksi LED-lamputkin toimivat yhä Edison-kannalla. 1950-luvulla tulevaisuuden uskottiin kuuluvan yliäänikoneille ja jumbojettien olevan vain siirtymäkauden ratkaisu, mutta toisin kävi. Lentokentät ja polttoainelogistiikka eivät taivu yliäänikoneiden tarpeisiin ja asettavat pullonkaulan matkustajalogistiikalle.
Esimerkki: Yliäänilentokoneet.
5) Ne vaativat liian suuret infrastruktuuri-investoinnit.
Tämä liittyy kiinteästi edelliseen. Teknologia itsessään voi olla halpaa, fiksua ja toteuttamiskelpoista, mutta se voi vaatia hirvittäviä investointeja infrastruktuuriin. Askel höyryvetureista dieselvetureihin oli helppo, mutta dieselistä sähköön vaikea - VR suunnitteli ensimmäisen kerran sähkövetureita vuonna 1913, mutta ensimmäinen sähköjuna kulki vasta 1969, jolloin infrastruktuuri-investointiin oli varaa.
Esimerkki: Älykkäät moottoritiet.
6) Ne ovat mahdottomia toteuttaa.
Kaikki, mikä on teoriassa mahdollista, ei ole mahdollista toteuttaa käytännössä. Tekniset ongelmat voivat olla niin valtavia, ettei idea etene koskaan tuotteeksi. Viruslääkkeet ovat erityisen ikäviä tässä suhteessa.
Esimerkki: Vilustumisrokote.
7) Emme ymmärrä asiasta tarpeeksi.
Kaikki, mikä näyttää yksinkertaiselta, on todellisuudessa vaikeaa, ja kaikki, mikä näyttää vaikealta, on kertakaikkisen mahdotonta. Tekoäly oli asia, jolle asetettiin valtavat toiveet 1950- ja 1960-luvuilla, eikä siitä ole tullut yhtään mitään. Me emme yksinkertaisesti tiedä, mitä tietoisuus on, emmekä tiedä, mitä äly on.
Esimerkki: Tekoäly
8) Ne eivät tarjoa mitään lisäarvoa.
Toisinaan innovaatio on sekä mahdollinen, taloudellinen että teknisesti onnistuva, mutta se yksinkertaisesti ei tarjoa mitään sellaista, mitä ei jo olemassaolevalla teknologialla saataisi aikaan. Yleensä tällainen innovaatio on kahden olemassaolevan innovaation hybridi, joka suoriutuu molemmista funktioistaan heikommin kun kumpikaan olemassaoleva innovaatio.
Esimerkki: Lentävä auto.
9) Ne eivät skaalaudu ylöspäin tai alaspäin.
Skaalautuminen tarkoittaa, että innovaation kokoa voidaan kasvattaa tai pienentää käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi mäntämoottori skaalautuu aina radio-ohjattavan lennokin moottoreista suurten konttilaivojen moottoreihin asti, mutta höyryturbiini ei. Ja surullisin esimerkki tästä skaalautumisongelmasta on uusiutuva energia. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka keksii, miksi meillä on veneellä aurinkopaneeli mutta ei ydinreaktoria, ja miksi me mieluummin näkisimme kaupungissamme ydinreaktorin kuin aurinkopaneelipuiston.
Esimerkki: Uusiutuva energia.
10) Ne ovat vaarallisia.
Toisinaan innovaatio on kertakaikkiaan liian vaarallinen käyttää, toteuttaa, rakentaa tai se voi olla onnettomuusherkkä tai tuottaa hirveät saasteongelmat. Pou du Ciel on klassinen esimerkki tällaisesta vekottimesta, joka oli aivan liian vaarallinen käyttäjälleen. Mutta siinä, missä uusiutuva energia ei skaalaudu ylöspäin (tuulivoima) tai alaspäin (vesivoima), pahimmin lupauksensa on pettänyt ydinvoima. Niin tehokas ja mielekäs kuin ydinvoima onkin, nimet "Harrisburg", "Fukushima" ja "Tšernobyl" ovat syöpyneet ikuisiksi ajoiksi ihmiskunnan muistiin.
Esimerkki: Ydinenergia.
11) Ne ovat mahdottomia toteuttaa mielekkäästi.
Jos uusiutuva energia ei skaalaudu ja fissiovoima on liian vaarallista, niin fuusio on pettänyt lupauksensa kolmannella tavalla: sitä ei voida toteuttaa mielekkäästi. Fuusio onnistuu vain todella tähtitieteellisissä lämpötiloissa, ja ainoa paikka, missä maan päällä fuusio on saatu toimimaan halutulla tavalla, ovat ydinaseet. Tokamak-tyyppinen reaktori ei toimi, ja muut fuusiovoimalat ovat myös pettäneet lupauksensa.
Esimerkki: Fuusioenergia.
12) Ne eivät sovi yhteen olemassaolevan infrastruktuurin tai teknologian kanssa.
Sanotaan, että vakiintunut teknologia pysyy hengissä uudesta teknologiasta huolimatta, ja oikeastaan ainoa syy, miksi digivalokuvaus löi itsensä läpi niin valtavan nopeasti on se, että järjestelmäpuolella kinofilmiobjektiiveja voi käyttää digitaalirunkojen kanssa. Uusi teknologia sopi yhteen olemassaolevan infran kanssa. Mutta aina näin ei ole. Tästä syystä esimerkiksi Token Ring -järjestelmä ei koskaan kunnolla lyönyt itseään läpi. Samoin biopolttoaineilla on ongelma - muistamme E10-bensiinin aiheuttaman kohun.
Esimerkki: Biopolttoaineet.
13) Niille ei ole markkinoita.
Innovaation tuotteistaminen vaatii kysynnän, ei riitä että on tarjontaa. Ja klassinen esimekki aiheesta on älykoti. Haluaako joku ihan oikeasti asua avaruusaluksen ja videonauhurin risteytyksen sisällä? Entä sitten, kun sekä laiteformaatit vanhentuvat että jokin menee vikaan? Me opeimme kantapään kautta, että sekstantti ja magneettikompassi eivät vaadi virtaa, jos GPS sanoo sopparin irti. Siksi mummonmökeille on aina kysyntää, mutta älykodeille ei.
Esimerkki: Älykoti.
14) Niissä on perustavanlaatuinen infrastruktuuriongelma.
Toisinaan erinomainen innovaatio karahtaa siihen, että siinä on infrastruktuuriongelma, jota ei kertakaikkiaan saada ratkaistua. Rautatiet ovat sidottuja raiteisiin ja raideleveyteen. Tästä syystä emme ikinä saa pan-eurooppalaista suurnopeusjunaverkostoa. Mutta myös muita ongelmia voi tulla, kuten sähköautolla akkukapasiteetti ja akun latausaika. Sähköauto on sidottu taajamiin ja alle 100 km päivämatkoihin akkunsa vuoksi. Toinen esimerkki on vetytalous. Taloudellisin tapa tuottaa vetyä on vesikaasu - eli siis kaupunkikaasu, ja siitä luovuttiin jo 1950-luvulla maakaasun hyväksi. Siksi emme tule ikinä saamaan vetytaloutta - sellainen oli jo ja meni.
Esimerkki: Sähköauto.
15) Liian kallista implementoida.
Joskus innovaatio on niin vallankumouksellinen, että se panee kertakaikkiaan kaiken uusiksi - ja vaatii valtavat alkuinvestoinnit. Ja tässä on ristiriita periaatteen protect your investment kanssa. Eli innovaation investoinnit tulevat kertakaikkiaan liian kalliiksi implementoitaviksi.
Esimerkki: SI-järjestelmä USA:ssa.
16) Badwill.
Toisinaan innovaatiota kohtaan koetaan niin paljon vastenmielisyyttä ja antipatiaa, ettei sitä kertakaikkiaan haluta implementoida. Tästä syystä Natsi-Saksa ei koskaan käyttänyt taistelukaasuja taistelukentällä vaikka tabuunia, sariinia ja somaania olisi ollut varastot täynnä - Adolf Hitler oli itse vammautunut englantilaisten kaasuhyökkäyksessä.
Esimerkki: Ilmalaiva.
17) Liian energiaintensiivistä.
"Energiaa säästävä" on synonyymi alitehoiselle, mutta "energiaa haaskaava" ei ole synonyymi tehokkaalle. Varsinkin ilmailu on hyvin energiaintensiivinen laji, mutta monet muutkin innovaatiot kuluttavat energiaa aivan surutta. Esimerkiksi valokaariuuneja kannattaa rakentaa vain sinne, missä on saatavana valtavat määrät halpaa sähköä - kuten Tornioon ja Imatralle.
Esimerkki: Ilmatyynyalukset.
18) Liian byrokraattista.
Joskus innovaatio törmää lainsäädäntöön. Klassinen esimerkki aiheesta on Segway - mainio innovaatio, josta ei tullut mitään, kiitos eri maiden tieliikennelainsäädännön. Sensijaan Segway soveltuu mainiosti valtavien rakennuskompleksien sisäiseen liikenteeseen - sairaalat, koulut, tukikohdat, lentoasemat, satamat jne. Nörtit rakastavat Segwayta, mutta byrokraatit eivät. Ja jokamiehen ilmailu on toinen esimerkki - kyllä sitä aina ohjainten kanssa pärjää, mutta ilmailulaitoksen kanssa pärjääminen onkin toinen juttu.
Esimerkki: Jokamiehen ilmailu.
19) Ympäristölle tuhoisaa.
Innovaatio voi olla mainio, mutta todella tuhoisa ympäristölle, ja siksi monet hyönteismyrkyt, kuten aldriini, dieldriini, lindaani ja DDT ovat kiellettyjä tästä syystä. Suomen muuttohaukka- ja merikotkakanta on vasta nyt alkanut toipua sodanjälkeisen ajan suruttomasta hyönteismyrkytyksestä. Tai Thomas Midgleyn mainiot innovaatiot, lyijytetraetyyli ja CFC. Tai sitten suolavesivoimala, joka tuottaa energiaa suolan osmoosista makeaan veteen.
Esimerkki: Suolavesivoimala
20) Liian tuhoisaa yhteiskunnalle.
Toisinaan innovaation sosiaaliset vaikutukset voivat olla todella tuhoisia ja jopa murtaa yhteiskunnan ja sen koheesion. Aldous Huxley kertoo tästä varsin kirpeästi kirjassaan Uljas uusi maailma. Ja tämä on yksi syy, miksi meille jatkuvasti valehdellaan työvoimapulasta: jos tietäisimme asian oikean laidan, alkaisimme vaatimaan nelituntista työviikkoa - joka olisi täysin mainiosti toteutettavissa niin taloudellisesti kuin teknisestikin. Mutta sen sosiaaliset seuraukset olisivat tuhoisat - mitä tekevät typerykset silloin, kun heillä on liikaa vapaa-aikaa?
Esimerkki: Kuuden tunnin työpäivä ja nelipäiväinen työviikko.
Syitä on monia, ja suurin osa kaikista innovaatioista feilaa. Ehkä tähän pätee se Anna Karenina-periaate: kaikki epäonnistuneet innovaatiot ovat epäonnistuneita eri tavalla, kaikki onnistuneet innovaatiot ovat onnistuneita samalla tavalla.
Me voimme kuvitella tulevaisuuden vaikka kuinka ruusuiseksi, mutta yleensä aina about kaikki mahdollinen menee pieleen. Ensimmäinen kysymys on aina "Onko se mahdollista", seuraava "onko se mielekästä" ja kolmas "mitä se maksaa". Tämän jälkeen voidaan sitten alkaa pohtimaan toteuttamista ja mitä sillä saavutetaan.
Mutta jos idea etenee tuotteen tasolle ja vieläpä vakiuttaa asemansa, niin silloin voidaan todeta, että jotain uutta auringon alla.
Thursday, May 17, 2012
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
65 comments:
Muutama kommentti. Poimuajo on yleisen suhteellisuusteorian mukaan mahdollista.
Mutta yleinen suhteellisuusteoria ei ole mikrotason teoria.
Fuusioenergia on tulevaisuudessa mahdollista ja sitä tullaan käyttämään.
Ydinenergia ei ole vaarallista.,
Fukushima.
SI-järjestelmän käyttöönotto USA:ssa ei olisi lian kallista. Jenkit eivät vaan halua sitä.
Japsit ovat ählämeitä. He eivät piitanneet aikaisemmista onnettomuuksista ja muiden neuvoista.
Fuusioenergia on tulevaisuudessa mahdollista ja sitä tullaan käyttämään.
Näkisi vain ja kuulisi kolinan.
Poliittinen peli ja valtataistelu voi hidastaa innovaatioiden toteutumista. Uusi keksintö saattaa vaarantaa joidenkin ihmisten taloudelliset tai muut etuudet, joten nämä ihmiset eivät suhtaudu keksintöön myönteisesti. Etujärjestöjensä ja poliittisten puolueiden kautta he heittelevät kapuloita kehityksen rattaisiin. Esimerkiksi työntekijöiden korvaamisesta koneilla ei ole työntekijäpiireissä oltu koskaan kovin innostuneita.
Myöskin sellaisia keksintöjä vastustetaan, jotka johtaisivat jonkin eturyhmän vallan vähenemiseen.
Melko yksinkertaisiakin innovaatioita saatetaan vastustaa mitä erilaisimmista syistä. Esimerkiksi liikenteen kesto-ongelmana pidetyt ylinopeudet voitaisiin poistaa asentamalla autoihin nopeudenrajoittimet - mahdollisesti "älykkäät" sellaiset, jotka ottavat huomioon nopeusrajoituksen. Tekniikka on jo olemassa. Tällaista uudistusta ei tulla kuitenkaan lähiaikoina näkemään, koska ylinopeudet ovat hyvää bisnestä ja viihdettä. Niitä ei oikeasti haluta lopettaa.
Autotehtaat saavat voittoa rakentamalla ylitehokkaita ja ”ylinopeita”. Autoilijat saavat itsetunnon nostetta omistamalla autoja, joilla pääsee kovaa, jos uskaltaa ajaa. Valtio kerää muhkeat sakkotulot. Valvontakameroiden ja nopeustutkien valmistajilla riittää asiakkaita. Poliisi saa nautiskella ylinopeuskuljettajien takaa-ajoista ja vallankäytöstä takaa-ajon lopuksi. Media saa loputtomana virtana myyviä uutisia julkkisten ja vähemmän julkkisten ylinopeuskäryistä ja ajokorttien menettämisisistä. Iltapäivälehdet saavat lööppejä hurjista ylinopeudella ajetuista kuolinkolareista. Televisio saa edullista tosi-TV- viihdettä poliisien hurjista takaa-ajoista ja muista tehtävistä, joihin liittyy ylinopeutta.
Lyhyesti sanottuna ylinopeudet ovat liian tuottoisa ja mediaseksikäs asia lopetettavaksi ja korvattavaksi jollakin autoon asennettavalla tylsällä boksilla, joka rajoittaisi nopeuden mateluksi.
Pou du Ciel oli tietysti vaarallinen, mutta innovaationa kevytilmailu voi kohtalaisen hyvin.
Vaarallisista innovaatioista ottaisin esimerkiksi ilmalaivat. Ne olisivat monessa mielessä lentokoneita kätevämpiä (mm. kentät voitaisiin rakentaa lähelle kaupunkeja, lähes keskustaan, ja näin ne kilpailisivat lyhyillä matkoilla junaliikenteen kanssa), ja vähämeluisiakin ne olisivat. Mutta Hindenburg. Helium olisi turvallisempaa kuin Hindenburgissa käytetty vety, mutta ilmalaivojen maine meni jo.
Ilmalaivat kelpaisivat ehkä esimerkiksi moniin muihinkin luettelon kohtiin.
FDRM, ajatteleppa minkä äläkän kaiken maailman kumitontut ja eekot nostaisivat aktiivinopeusrajoittimista?
Ydinvoima on lähestulkoon täysin vaaratonta ja tällä hetkellä parhain vaihtoehto energian tuottamiseen. Sen sijaan hiilivoimaloiden takia sadat tuhannet kuolevat hengitystiesairaukiin. Fukushimakin oli suutari: vain hieman sitä säteilyä pääsi ulkopuolelle ja vältyttiin pahimmalta. Ydinvoiman pelkääminen menee samaan kategoriaan kuin taikausko tai usko noitiin.
Valitettavasti ihmisten keskimääräinen älykkyyosamäärä on niin alhainen, että pelkäävät taikauskoisesti ydinsäteilyä ja siksi vastustavat hienoa tapaa tuottaa energiaa, ja sitten itketään, kun sähkö on kallista...
No onneksi ydinvoimaloita rakennetaan koko aika lisää, kun elämä opettaa, että ne on parhain vaihtoehto!
"Mutta sen sosiaaliset seuraukset olisivat tuhoisat - mitä tekevät typerykset silloin, kun heillä on liikaa vapaa-aikaa?"
Se, että alle kahdeksan tunnin työpäivät eivät ole lyönneet itseään läpi on yksinkertainen: tuottavuus. Työn tuottavuus ei ole vielä sellaisella tasolla, että sillä pärjää.
Ja jos ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa, niin tällöin ainakin palveluteollisuus saa piristysruiskeen ja henkinen hyvinvointi kasvaa. Toki Peraton lain mukaan se 5 % kansasta juo itsensä hengiltä, mutta ne onkin hieman tyhmiä ja juovat itsensä jokatapauksessa hengiltä.
Fuusioenergia on tulevaisuudessa mahdollista ja sitä tullaan käyttämään.
Helppo se on kirjoittaa sanoja peräkkäin.
Fuusioenergia on teknisesti mahdollista jo nyt ja järjettömän kallista. Tulevaisuudessa fuusioenergia on edelleen järjettömän kallista.
Miksi insinöörit ovat valehtelijoita, jotka jättävät empiiriset faktat huomiotta? Koska insinöörit ovat narsisteja.
Fukushiman reaktori 4 pystyy tappamaan vielä koko Japanin väestön:
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=3653
Istoo: " ja sitten itketään, kun sähkö on kallista..."
Niin, ja missään tapauksessahan sähkö ei ole kallista siksi, että viidettä ydinvoimalaa ei ole osattu rakentaa aikataulussa tai budjetissa, eikä se siksi ole vieläkään käytössä?
Rationaalinen syy vastustaa ydinvoimaa on sen kalleudessa - myöhästyneessä ja ylihintaisessa ydinvoimalassa tuotettu sähkö ei ole halpaa, koska kansantaloudelliset tappiot myöhästymisajalta ovat suuret nimenomaan korkean sähkön hinnan vuoksi.
Ydinvoima on halpaa vain, jos voimala rakennetaan suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa.
Fukushimakin oli suutari: vain hieman sitä säteilyä pääsi ulkopuolelle ja vältyttiin pahimmalta.
Tuhat neliökilometriä on evakuoitu ja säteilyarvot ovat 33 korkeammat kuin Tshernobilissä. Osa Tokiota on ydinjätettä.
Eikä se ole vielä edes ohi. Reaktori 4 voi vapauttaa 800 atomipommin verran radioaktiivista jätettä ilmakehään.
Valitettavasti ihmisten keskimääräinen älykkyyosamäärä on niin alhainen, että ...
Sosiopaatti vedättää tuollaisella populistisella argumentilla narsisteja, jotka kuvittelevat olevansa fiksumpia kuin ovatkaan.
Uusi keksintö saattaa vaarantaa joidenkin ihmisten taloudelliset tai muut etuudet, joten nämä ihmiset eivät suhtaudu keksintöön myönteisesti
Koska emme elä kommunismissa niin onko niitä muita innovaatioita kuin taloudellisia?
Ilmalaiva on vallan mainio rahtikuljetuksiin alueilla, joilla on maastoesteitä tai ruuhkaa. Pieni ilmalaiva soveltuu myös vakoiluun/ tarkkailuun kameralla varustettuna.
Syrjäiset kulta-/timanttikaivokset voisi perustaa ilman teitä ilmalaivojen avulla.
Nykyisin henkilökuljetuksissa käytössä olevat ilmalaivat ovat ihan liian pieniä, kantokyvyltään kuumailmapallon kokoisia, ollakseen taloudellisia muuhun käyttöön kuin turistien kiikuttamiseen. Nämä myös käyttäytyvät äksysti maanpinnan lähellä. En suosittele henkilöliikenteeseen.
FRDM:ltä jälleen järkevää tekstiä.
*
Sanoisin, että tässä maailmassa on lähes mahdotonta asettua kahta asiaa vastaan: 1] tyhmyys ja 2] media.
Ruukinmatruuna on toistuvasti julistanut, että kaikki keksimisen arvoinen on keksitty ja mitään uutta ei enää ole näköpiirissä. Keskiäksy tahtoo vain muistuttaa, että tuota virttä veisattiin jo sata vuotta sitten. Oli keksitty mm autot, junat, lentokoneet, kamerat, elokuvat jne. Ja moni todella fiksu ihminen oli sitä mieltä että nyt kaikki keksimisen arvoinen on keksitty.
Veikkaan kuitenkin, että tulevaisuus tulee taas kerran yllättämään. Yleensä ne tämän päivän visiot eivät toteudu, niinkuin eivät toteutuneet ne 60- ja 70-luvun visiotkaan. Mutta aina jostain putkahtaa niitä mustia joutsenia, joita ei edes hoksattu kuvitella...
Fuusioenergiassa on kolme vakavahkoa ongelmaa.
1) Plasmakammion korroosio. Plasman varatut hiukkaset tuhoavat plasmakammion nopeasti.
2) Lämmönjohtavuus. Plasma johtaa lämpöä niin hyvin, että alkanut fuusioreaktio sammuu.
3) Plasman stabiilisuus. Plasma magneettikentässä on kaaottinen ja sen koossa pitäminen vaati todella tarkkaa magneettikenttien hallintaa.
Milläs keinoin Ano, tuottaisi sähköä, kerta ydinvoima ei käy, kivihiilelläkö?
Tarkennus: kaikki keksimisenarvoinen on ehkä jo keksitty.
On eri asia sanoa että "kaikki keksimisenarvoinen on keksitty" kuin että "kaikki keksimisenarvoinen on ehkä jo keksitty".
Ja me tarvitsisimme niitä uusia innovaatioita todella nopeasti. Muuten olemme lirissä.
vetytalouttaa ollaan nyt hieman liian innokkaasti hautaamassa.
http://yle.fi/uutiset/hakepoltinkeksinto_tekee_vedesta_palavaa/3182707
Voisiko arvoisa ruukkirouva lukaista?
Suvaitsematon, vetytalouden ongelmat ovat tänään täsmälleen samat kuin 1950-luvullakin.
Vetyä on liki mahdotonta säilöä vuosikausia, se on äärimmäisen tulenarkaa ja se on kaasua. Ja se pitää tuottaa jotenkin.
Tuo uutinen ei ole mitään muuta kuin vesikaasuprosessi. Ei mitään uutta eikä mitään käänteentekevää. Isoin kysymys tuossa on katalyytti. Jos se on platina, niin moido.
"Tuhat neliökilometriä on evakuoitu ja säteilyarvot ovat 33 korkeammat kuin Tshernobilissä. Osa Tokiota on ydinjätettä.
Eikä se ole vielä edes ohi. Reaktori 4 voi vapauttaa 800 atomipommin verran radioaktiivista jätettä ilmakehään."
Liioittelet.
Säteilyarvot saattavat olla tyyliin muutaman metrin tai 50 metrin lähellä reaktoria 33 kertaa korkeammat kuin yhdessä surullisenkuuluisassa ydinvoimalassa, mutta muutoin suurin osa Tokiota, on jo turvalllista.
No jokainen reaktori voi vapauttaa kymmeniä kertoja enemmän kuin atomipommit säteilyä, hei daa??? Mutta sitä ne eivät tee, koska suojakuori, ja turvasysteemit.
Paljonko kuoli Fukushimassa ihmisiä säteilyyn? Korkeintaan yksi tai kaksi? Paljonko ilmansaasteisiin sinä päivänä? Tuhansia...
Silti ihmiset ovat taikauskoisia ja siksi suhtautuvat ydinvoimaan kuin noitiin 1700-1600 luvulla...
Mielestäni Ruukinmatruuna jälleen tyrmää kylmäfuusion lähinnä mututuntumalta, vaikka alan kehitystä seuranneena kaikki viittaa siihen, että kohta rytisee, jos rytisee. Italiassa (joka lienee kylmäfuusiotutkimuksen johtava maa tällä hetkellä) jo erään lukion henkilökunta väitti rakentaneensa toimivan laitteen, patentoi sen (jottei kukaan voi omia tuota mallia ja tehdä bisnestä sillä) ja antoi rakennusohjeet yleiseen levitykseen uteliaiden testattavaksi.
Termi "kylmäfuusio" tai "Low Energy Nuclear Reaction" on sinänsä hieman harhaanjohtava, koska ilmiön mekanismeista tiedetään hyvin vähän ja lukuisia teorioita on heitetty ilmaan. Ehkäpä "vedyn anomaalinen energiailmiö" kuvastaisi tämän hetken ymmärrystämme asiasta paremmin.
Esimerkiksi MIT:ssä, joka 80-luvulla innokkampien joukossa nuiji pseudotieteen leimaa kylmäfuusion päälle, on jo tammikuusta asti pöhissyt yhtä soittoa tohtori Peter Hagelsteinin rakentama kylmäfuusiokoelaite ja tuottanut n. 10-14-kertaisia lukemia syötetyn ja vastaanotetun energian välillä. Ongelmana on, että tehokkaasti mustamaalatun maineensa takia kylmäfuusion tutkimus on edennyt enimmäkseen taskunpohjalta löytyneiden killinkien varassa. Nyt tosin asiaan voi olla tulossa muutos, kun kylmäfuusion kaupallistamista yrittäviä yhtiöitä on pulpahdellut esiin kuin sieniä sateella. Jos juttu toimii, kuulemme siitä uutisissa hyvin pian.
Teknologian taso on olennaisesti sama nykyään ja silloin, kun Saarnaaja kirjoitteli juttujaan. Mikään ei koskaan kehity. Väittäkää vaan vastaan, niin alan inttää jostakin lillukanvarresta. Tämä taitaa olla nähty.
"Kaikki keksimisen arvoinen on jo keksitty", ei tarkoita yhtään mitään.
Toisen mielestä aina pitää keksiä uutta ja toisen mielestä mitään ei alunperinkään olisi pitänyt keksiä. Se onko jollain keksinnöllä arvoa ei voi olla missään määrin objektiivista.
Itse näen, että mistään keksinnöstä ei ole ollut mitään muuta kuin haittaa. Kaikkien merkittävien keksintöjen tarkoitus on ollut kasvattaa keksijänsä väkivalta potentiaalia. Ennen tappelimme kivikirveillä, nykyään ydinaseilla.
Kaikki keksinnöt eivät tietenkään suoranaisesti edusta väkivaltaa, mutta parantavat väkivallan käytön mahdollisuuksia. Toiset, kuten lääketieteelliset keksinnöt korjaavat vihollisen väkivaltaisten hyökkäysten aiheuttamia haittoja.
Ano: Näkisi vain ja kuulisi kolinan :-(
Ano, kylmäfuusio on humpuukia, piste.
Sitä ei tutkita vakavasti julkisin varoin missään.
Coulombin valli estää matalan energian fuusion.
"Kaikkien merkittävien keksintöjen tarkoitus on ollut kasvattaa keksijänsä väkivalta potentiaalia. Ennen tappelimme kivikirveillä, nykyään ydinaseilla."
Sillä olennaisella erolla että emme kuitenkaan tappele ydinaseilla, vaan uhittelemme niillä.
"Kaikki keksinnöt eivät tietenkään suoranaisesti edusta väkivaltaa, mutta parantavat väkivallan käytön mahdollisuuksia."
Ja juuri tuosta syystä väkivallan määrä on laskenut dramaattisesti viimeisten tuhansien vuosien aikana. Väkivallan hinta on kasvanut liian suureksi.
Kertoisiko joku miten tähän saa kursiivin, kun olen sitä muidenkin nähnyt käyttävän?
1) Kylmäfuusio on luonnolakien vastaista, mutta tämä ei ole argumentti mistään. Ihannoimallasi 1800-luvulla käärmeöljyjä ja humbuukikeksintöjä oli joka puolella. Oli tietysti myös ihan oikeitakin keksijöitä ja keksintöjä.
2) Sama pätee näihin, ideoiden ja mielikuvituksen on pakko ylittää se, mikä on mahdollista, jotta mahdollisuuksien rajat löydetään.
3) Hinnassa on kyse siitä, mitä resursseja tarvitaan. Suurin osa nykyisisistä isoista projekteista olisi ollut mahdollista jo pronssikaudella, mutta olisi vaatinut koko ihmiskunnan työpanoksen tms. Tällaiset kysymykset muuttuvat joskus nopeastikin.
4 & 5) Näissä on kyse muna/kana-ongelmasta. Puhelinverkko on arvoton, jos ei ole puhelimia ja toisinpäin. Jos ja kun teknologia on riittävän kustannustehokasta, sen käyttöönotto on sopimuskysymys. Yliäänikoneiden ongelma ei ollut infran puute, kyllä niille riitti yleensä ihan tavalliset lentokentät. Älykkäät moottoritiet meneekin tähän kategoriaan, mutta teknologia on pakko kehittää ensin; argumenttisi tuntuu olevan takaperoinen, tunnut väittävän ettei teknologiasta ole mihinkään koska sitä ei vielä ole implementoitu. Tällä konservatiivisella asenteella eläisimme vieläkin savimajoissa.
7) Tekoälyn ongelmana on, että se ei tarkoita yhtään mitään. "Tekoäly" ei ole toteutunut siitä yksinkertaisesta syystä, että tekoälyn operationaalinen merkitys on aina ollut "se mitä ihan vielä ei tietokoneella osata tehdä". Vuoden 1950 paikkeilla se, mitä pidettiin tekoälynä, osattiin toteuttaa 1970 luvulla, mutta maalia oli siirretty niin, että se ei ollut enää mitään ihmeellistä. Kun 90-luvulla tietokoneet ohittivat ihmisälyn shakissa, shakkia lakattiin pitämästä "tekoälynä". Nyt kun 2010-luvulla tietokoneet tunnistavat musiikkikappaleita, osaavat kohtuullisesti kääntää tekstiä, ratkoa sanallisia arvoituksia, jne, niin näitä ei enää pidetä tekoälynä, vaan vaaditaan jotain muuta, vaikka 1990-luvulla näitä pidettiin jopa vahvan tekoälyn merkkeinä.
(jatkuu)
9) Usein skaalautuvuusongelmassa on kyse pullonkaulasta, jota ei ole vielä tunnistettu. Uusiutuvan energian kohdalla voi olla tai olla olematta tästä kyse. Teknologia yleensäkin on monimutkainen verkosto ja tällaiset pullonkaulat voivat avautua yllättäen. Esimerkki: matkapuhelinverkko.
10) Ydinvoima ei ole vaarallista. Fukushima ja Tshernobyl olivat ensinnäkin kiehutusvesireaktoreita, jotka eivät ole yhtä turvallisia kuin painevesireaktorit. Fukushiman reaktorit oli rakennettu 60-luvun lopulla ja niiden turvajärjestelmien päivityksiä oli laiminlyöty. Fukushimaan iski tsunami, joka oli suunnilleen pahin ikinä. Säteilyvuodon laajuutta on liioiteltu aivan älyttömästi, ja väite jonka mukaan Tokio olisi jotenkin pilalla on aivan huuhaata. Verkkomedian sivuilla on lähinnä mielisairaalakamaa chemtraileista, NWO:sta, mielenhallinnasta jne, joten niiden esittäminen vakavastiotettavina viitteinä suunnilleen sulkee esittäjänsä pois mistään mielekkäästä keskustelusta.
Tshernobylissä taas turvajärjestelmät kytkettiin pois päältä ja reaktori ajettiin äärimmillleen tietoisesti "because we can". Se oli aito katastrofi, mutta senkin aiheuttamia ongelmia on liioiteltu. Ylimääräisiä kuolleita on tilastollisesti ajatellen ollut muutamia tuhansia, hiilivoimalat tappavat vuodessa moninkertaisesti enemmän.
12) ei edes pidä paikkaansa. Bioetanolia (E85) myydään jo nyt Suomessa niin laajasti että tämä ei ole ongelma autoilijalle. Konversio alle 20 vuotta vanhalle ruiskukoneelle maksaa muutaman satasen. Ongelmia on, mutta ne ovat jossain ihan muussa.
13) Markkinoiden puute on bootstrap/stag hunt- koordinaatio-ongelma, joka ratkeaa kun teknologia on riittävän halpaa ja sille on riittävästi tukea. Älykoti sanana ei vielä edes tarkoita mitään, vaan sisältää vaan jotain epämääräisiä mielikuvia. Se on kuitenkin toteutumassa inkrementaalisesti koko ajan, koska kodinkoneissa on joka vuosi enemmän erilaista elektroniikkaa. Siitä, että hype on yleensä väärässä, ei seuraa se, että taustalla oleva ilmiö olisi humpuukia. Konservatiivinen käsitys on tässäkin vino.
14) Sama bootstrap-ongelma. 1800-luvun lopulla bensa ja sähkö olivat kilpailevia voimanlähteitä, Lontoossa oli mm sähköbusseja, jotka toimivat akuilla jne, mutta bensiini-infra yleistyi ja syrjäytti sähköinfran. Kahta kilpailevaa infraa ei kannata yleensä rakentaa, mutta jos bensa tulee riittävän kalliiksi, niin uusi infra tulee tilalle kyllä.
15) Si-järjestelmän implementoinnin este ei ole USA:ssa sen kalleus, vaan konservatiivit, jotka pitävät SI-järjestelmää sosialismina. Britit ovat käytännössä jo omaksuneet SI-järjestelmän, eikä se tullut mitenkään älyttömän kalliiksi.
16) Ilmalaivoja on käytössä, niiden hinta on korkea. Viitannet vedyllä täytettävään ilmalaivaan, joka olisi halvempi (ja noste olisi suurempi). Niiden kohdalla on todellakin kyse badwillistä; Hindenburging onnettomuus ei edes johtunut (yksinomaan) vedystä.
17) Parempi esimerkki olisi avaruusturismi. Ilmatyynyalukselle ei edes ole oikein mitään tarvetta.
18) Byrokratia ei ole teknologian ominaisuus. Segway ei sitäpaitsi edes ole niin kätevä kuin annat ymmärtää. Tosin, on totta, että sen markkinat on estetty byrokratialla.
19) Tästä en ole eri mieltä noiden esimerkkien osalta, mutta tämä ei ole konservatiivilta rehellinen argumentti, koska konservatiivit tyypillisesti ovat aina vastustaneet kaikenlaisia yrityksiä suojella luontoa.
20) Kuuden tunnin työpäivä ei ole mikään innovaatio. Metsästäjä-keräilijä yhteisöissä työaika oli hyvin lyhyt nykyiseen verrattuna. Päivän työt tehtiin parissa tunnissa, loppuajan ihmiset lepäsivät.
Teknologia ei toimi niin, että se tippuu valmiina taivaalta ja sitten sitä vaan käytetään. Nämä kuvaamasi epäonnistumisen syyt eivät yleisestiottaen ole esteitä teknologian käyttöönotolle, vaan ne ovat teknologisia haasteita itsessään, jotain minkä voittaminen on osa teknologian kehityskaarta. Sinun kriteereilläsi ihmiskunta ei ole koskaan keksinyt mitään, koska kaikki teknologia on otettu käyttöön hitaanpuoleisesti. Poikkeuksia tästä löytyy vain 1900-luvulta, ja niitä ovat lähinnä lentokoneet ja ydinvoima: Lentokoneet olivat ensimmäisen toimivan prototyypin jälkeen tuotantokäytössä parissa kymmenessä vuodessa, ydinpommi rakennettiin proof-of-conceptin jälkeen 13 vuodessa (neutronin olemassaolo varmistui 1932 ja ensimmäinen pommi räjäytettiin 1945) ja ydinvoimala tuli kaupallisesti käyttöön vuonna 1954.
Tietokoneet voi ehkä ajatella tähän kategoriaan, tosin Babbage oli kehittänyt periaatteessa ohjelmoitavan koneen jo 1800-luvulla.
Väite että "ei mitään uutta" johtuu lyhytjänteisyydestä ja typerästä sanaleikistä. Ihmiset tekevät koko ajan jotain uutta. Kaikki se perustuu tietenkin vanhaan, mutta tämä ei ole argumentti oikein mistään.
Juoni, kirjoittamalla suoraan HTML-lähdekoodia. Eli pane kursivoitava teksti kursiivitagien väliin < i >tähän tapaan< / i > (mutta kirjoita tägit ilman välilyöntejä.
Lopputulos on tähän tapaan. Ks. tuon kommenttilaatikon alla oleva ohjerivi.
1) Kylmäfuusio on luonnolakien vastaista, mutta tämä ei ole argumentti mistään. Ihannoimallasi 1800-luvulla käärmeöljyjä ja humbuukikeksintöjä oli joka puolella. Oli tietysti myös ihan oikeitakin keksijöitä ja keksintöjä.
Käärmeöljyn ongelma ei ollut se, että se ei olisi toiminut. Se toimi liian hyvin. Sitä käytetään yhä Kiinassa.
2) Sama pätee näihin, ideoiden ja mielikuvituksen on pakko ylittää se, mikä on mahdollista, jotta mahdollisuuksien rajat löydetään.
Se ei silti tarkoita, että mahdoton olisi mahdollista tai että mahdotonta kannattaisi yrittää.
3) Hinnassa on kyse siitä, mitä resursseja tarvitaan. Suurin osa nykyisisistä isoista projekteista olisi ollut mahdollista jo pronssikaudella, mutta olisi vaatinut koko ihmiskunnan työpanoksen tms. Tällaiset kysymykset muuttuvat joskus nopeastikin.
Tai sitten eivät. Kuuhun ei ole menty 1970-luvun jälkeen eikä enää mennä. Se tulee liian kalliiksi saavutettuun hyötyyn nähden.
4 & 5) Näissä on kyse muna/kana-ongelmasta.
Vakiintunut teknologia pysyy hengissä uudesta huolimatta - kuten tuo Edison-kanta. Tai QWERTY-näppäimistö. Uusi teknologia ei tule käyttöön, jos se vaatii koko infrastruktuurin uusimisen.
Tällä konservatiivisella asenteella eläisimme vieläkin savimajoissa.
Savimaja on lämmin kylmällä ja viileä kuumalla. Tiili ei ole muuta kuin poltettua savea. Ja mitäpä Keski-Euroopan pittoreskit fachwerk-talot ovat muuta kuin palkkivahvistettuja savimajoja?
7) Tekoälyn ongelmana on, että se ei tarkoita yhtään mitään.
Silti se tarkoittaa jotain. Mitä?
Emme tiedä.
Ilmatyynyaluksesta vielä sen verran, että innovaationa se ei ollut lainkaan epäonnistunut. Ilmatyynyaluksia on rakennettu ja ollut käytössä vaikka kuinka paljon. Se vain ei ole kovin hyödyllinen. Polttomoottorikäyttöisen ilmatyynyaluksen polttoaineenkulutus on toki noin kaksinkertainen vastaavaan pyöräkulkuneuvoon verrattuna, mutta tämä ei ole sen tärkein este. Vedellä ja maassa kulkevan kulkuneuvon tarpeellisuus vaan ei ole niin suuri. Itse laitehan toimii ihan hyvin ja niille on rajoitetusti hyötykäyttöäkin esimerkiksi pelastustehtävissä.
En näe oikein mitään syytä ottaa ilmatyynyalusta esimerkiksi epäonnistuneesta innovaatiosta. Se on vähän niinkuin sanoisi että järkkärikamera on epäonnistunut keksintö, koska suurimmalla osalla ihmisistä on kamerakännykkä.
9) Usein skaalautuvuusongelmassa on kyse pullonkaulasta, jota ei ole vielä tunnistettu.
Vielä useammin kyse on luonnonlaeista ja teknologian asettamista rajoituksista. Tuuliturbiini ei ole muuta kuin Rankinen levyaktuaattori, jonka kokoa ei voida kasvattaa rajatta. Samoin aurinkopaneelin pinta-alaa ei voi kasvattaa rajatta. Eikä turbiini skaalaudu alaspäin.
10) Ydinvoima ei ole vaarallista. Fukushima ja Tshernobyl olivat ensinnäkin kiehutusvesireaktoreita, jotka eivät ole yhtä turvallisia kuin painevesireaktorit.
Silti ne tapahtuivat. Yksikään toinen teknologia ei ole pettänyt lupauksiaan niin rajusti kuin ydinvoima.
Ydinvoiman osalta ongelma on myös badwillissa. Eikä vähiten siksi, että Neuvostoliitto halusi länsimaailman pysyvän öljyriippuvaisena.
12) ei edes pidä paikkaansa. Bioetanolia (E85) myydään jo nyt Suomessa niin laajasti että tämä ei ole ongelma autoilijalle.
Sitä ei myytäisi, ellei valtio pakottaisi ihmisiä käyttämään sitä. Muistanet, minkä kalabaliikin E10 aiheutti autoilijoiden keskuudessa.
13) Markkinoiden puute on bootstrap/stag hunt- koordinaatio-ongelma, joka ratkeaa kun teknologia on riittävän halpaa ja sille on riittävästi tukea.
Tai sitten ei. Jos vanha teknologia on riittävän yksinkertaista ja toimivaa, uudelle ei kertakaikkiaan ole markkinoita.
14) Sama bootstrap-ongelma. 1800-luvun lopulla bensa ja sähkö olivat kilpailevia voimanlähteitä, Lontoossa oli mm sähköbusseja, jotka toimivat akuilla jne, mutta bensiini-infra yleistyi ja syrjäytti sähköinfran.
Sähköinfrassa on perustavanlaatuinen ongelma. Se on toimintasäde. Sähköinfra toimii vain tilanteissa, jossa infra kulkee mukana, kuten rautateillä.
15) Si-järjestelmän implementoinnin este ei ole USA:ssa sen kalleus, vaan konservatiivit, jotka pitävät SI-järjestelmää sosialismina.
No eikö se sitten ole sitä? (ducking for cover).
USA on valtavan kokoinen maa, ja USA:ssa menisi käytännössä koko infrastruktuuri, lainsäädäntö ja about kaikki mahdollinen uusiksi. On eri asia implementoida SI-järjestelmä jossain Uudessa Seelannissa kuin USA:ssa.
George Orwellin mukaan SI-järjestelmä on totalitarismin ja tyrannian työkalu.
Tekoäly ei tarkoita mitään tiettyä teknologiaa se on vain nimi sellaisten asioiden tutkimukselle, joita ei oikein vielä osata tehdä tietokoneella. Sanot että se on epäonnistunut, mutta eihän se ole, vaan se on onnistunut aivan käsittämättömän hyvin: hakukoneet osaavat arvata todella hyvin mitä ihminen yrittää hakea, koneet osaavat pelata monia pelejä paremmin kuin ihmiset, koneet osaavat tunnistaa puhetta, liikettä, musiikkia, ne osaavat kääntää jo kohtuullisen hyvin tekstiä kieleltä toiselle, jne.
Sellaisia asioita, joita on pidetty vielä minun opiskeluaikanani 15 vuotta sitten tekoälyn suhteen lähes mahdottomina, on jo nykyään aivan arkipäiväisissä sovelluksissa. Niitä ei vain nimitetä tekoälyksi, koska ne osataan jo tehdä tietokoneella.
"Ihmisen tasoinen tekoäly" on jotain mistä tietysti puhutaan kirjallisuudessa, siis siitä että kone "osaa ajatella" niinkuin ihminen. Mutta se, mitä tällä tarkoitetaan, ei ole ollenkaan selvää. Ongelmia koneet osaavat jo pitkälti ratkoa, ainakin avustettuna, tehokkaammin kuin ihmiset. Mutta sillä ei tarkoiteta tätä, vaan sillä tarkoitetaan jotain muuta. Jotkut chatbotit läpäisevät rajoitetun Turingin testin jo nykyisinkin. Mutta niitäkään ei pidetä tekoälynä, koska tiedetään miten ne toimivat.
Valtio ei pakota ketään käyttämään E85:ttä. Väite on kaliumkarbonaattia.
Mittajärjestelmän puolustaminen "vapautena" on jonkinlainen "aivovammakonservatiivisuudeksi" nimittämäni ilmiön gold standard.
TM, vielä toistaiseksi. E95:n käyttö on jo pakollista, ja valtio määrää joka tapauksessa, mitä polttoaineita moottoreissa saa käyttää.
Kukaan ei käyttäisi 95E10:tä, ellei valtio pakottaisi siihen. Se, onko se jääräpäisyyttä vai tunteenomaisuutta, on kysymys sinänsä.
Mittajärjestelmän puolustaminen "vapautena" on jonkinlainen "aivovammakonservatiivisuudeksi" nimittämäni ilmiön gold standard.
Voi olla tai voi olla olemattakin. Oliko George Orwell mielestäsi aivovammakonservatiivi?
Varmuudella ainakin Peter Hitchens on yhtä fanaattinen ja vastenmielinen kuin veljensä Christopher.
Mutta puhuin E85stä. Sitä käytetään ja sille on infrastruktuuri, eikä siihen ole kukaan pakottanut. Joten väitteesi on epätosi: biopolttoaineen käyttöönoton este ei ole puutteellinen infra, sellainen infra on jo.
Esteitä voi toki olla muita, mutta puutteellinen infra se ei ole. Nolla pistettä.
17) Parempi esimerkki olisi avaruusturismi. Ilmatyynyalukselle ei edes ole oikein mitään tarvetta.
Ilmatyynyalus on nopein tapa liikkua vesillä, ja oikeastaan ainoa tapa liikkua kelirikon aikaan. Ilmatyynyalus on myös täydellinen amfibioalus. Mutta siitä on tullut niššituote: liian energiasyöppö.
18) Byrokratia ei ole teknologian ominaisuus.
Ei, mutta se estää hyvin tehokkaasti teknologioiden, kuten esimerkiksi jokamiehen ilmailun, yleistymisen. Voisimme hyvin mennä autogirolla töihin, elleivät ilmailun turvasäännökset tekisi sitä mahdottomaksi. [Autogiro on optimaalinen jokamiehen ilma-alus - siinä yhdistyvät lentokoneen helppous ja helikopterin turvallisuus. Jos jotain menee pieleen, autogiro tulee autorotaatiolla turvallisesti alas.]
Segway ei sitäpaitsi edes ole niin kätevä kuin annat ymmärtää.
Oletko kokeillut? ;-)
19) Tästä en ole eri mieltä noiden esimerkkien osalta, mutta tämä ei ole konservatiivilta rehellinen argumentti, koska konservatiivit tyypillisesti ovat aina vastustaneet kaikenlaisia yrityksiä suojella luontoa.
Ja liberalistithan ne niitä luonnonsuojelijoita aina ovat olleet?
Vai olisiko niin, että liberalistit ovat aina lyöneet kapulaa ympäristönsuojelun rattaisiin "markkinatalouden" ja "vapauden" nimessä?
20) Kuuden tunnin työpäivä ei ole mikään innovaatio. Metsästäjä-keräilijä yhteisöissä työaika oli hyvin lyhyt nykyiseen verrattuna. Päivän työt tehtiin parissa tunnissa, loppuajan ihmiset lepäsivät.
Ei, mutta nykypäivän yhteiskuntaan sovellettuna se olisi sosiaalisesti tuhoisaa. Koska alkoholi ja liika vapaa-aika.
Teknologia ei toimi niin, että se tippuu valmiina taivaalta ja sitten sitä vaan käytetään. Nämä kuvaamasi epäonnistumisen syyt eivät yleisestiottaen ole esteitä teknologian käyttöönotolle, vaan ne ovat teknologisia haasteita itsessään, jotain minkä voittaminen on osa teknologian kehityskaarta.
Sadastatuhannesta ideasta vain kaksi etenee tuotteeksi. Lähes kaikki ideat kaatuvat johonkin tai useampaan näistä haasteista.
Sinun kriteereilläsi ihmiskunta ei ole koskaan keksinyt mitään, koska kaikki teknologia on otettu käyttöön hitaanpuoleisesti.
Lähes kaikki keksinnöt ovat evoluution, eivät revoluution, tuotetta. Ne kaikki pääsääntöisesti perustuvat jonkun aiemman innovaation päälle tai idealle.
Me näemme vain ne kaksi innovaatiota sadastatuhannesta, ja kuvittelemme että teknologinen evoluutio olisi jotain huikaisevaa riemumarssia. Meiltä jää näkemättä ne 99 998 ideaa, jotka feilaavat ja häviävät historian hämäriin.
TM, mistä muka Suomessa voi tankata E85:ttä? Ja minkä moottorien kanssa se sopii yhteen? Mikä auto pitää olla, että voi käyttää E85:ttä rikkomatta a) moottoria b) polttoaineletkuja?
Suomi ei ole Ruotsi. Wikipedian mukaan E85:ttä saa Suomessa vain 26 asemalta. Eli suunnilleen yhtä monesta paikkaa kuin biokaasua.
Ei niin, etteikö etanolia voisi käyttää polttomoottorin voimanlähteenä, mutta autot yksinkertaisesti eivät ole optimoituja sille. Ne on optimoitu moottiribensiinille.
TM, mistä muka Suomessa voi tankata E85:ttä?
Itse asun tällaisen bensa-aseman naapurissa. ABC:n isommilla asemilla ainakin voi tankata, ST1:llä on useampia jne. Kyllä sillä pärjää jos asuu isossa kaupungissa.
Ja minkä moottorien kanssa se sopii yhteen? Mikä auto pitää olla, että voi käyttää E85:ttä rikkomatta a) moottoria b) polttoaineletkuja?
Käytännössä kaikki alle 15 vuotta vanhat ruiskubensakoneet toimivat. Pari suutinta ja muutamat letkut pitää vaihtaa ja tehdä säätöjä. Nappuri teki sen itse vuoden 97 Honda civiciin. Konversiosarja itsessään maksaa parisataa, asennuksen voi tehdä itse, huoltamolla voi maksaa parisataa.
Jos hifistelee, ja tietää mitä tekee, niin puristussuhdetta voi kasvattaa siitä, mitä se on bensakoneessa, kun E85 kestää puristusta enemmän. Sillä saa hyötysuhteessakin takaisin sen, mitä alhaisemmassa energiatiheydessä menettää. Yksityiskohtia en tunne, mutta en omista nyt autoa ja ajattelin että Suomeen palattuani hankin jonkun kohtuuhintaisen 10 vuotta vanhan auton ja teen sille konversion itse. (Lue: pappa saa tehdä, hän on autonasentaja, minä voin pidellä työkaluja)
TM, mistä muka Suomessa voi tankata E85:ttä?
Itse asun tällaisen bensa-aseman naapurissa.
Ruukinmatruuna ei asu.
26 (vai oliko se 28) asemaa ei tarkoita, että olisi olemassaolevaa infrastruktuuria, ja se, että polttoainetta voi riskittömästi käyttää vain tietyillä moottoreilla, ei tarkoita että se olisi yhteensopivaa olemassaolevan teknologian kanssa.
Toinen esimerkki ovat energiansäästölamput. Niitä ei kukaan käyttäisi, ellei valtio pakottaisi siihen. Ne ovat kalliita, helposti särkyviä ja vaarallisia, ja niiden tuottaman valon spektri on epäluonnollinen. Vanha teknologia - hehkulamppu - olisi jälleen ylivoimainen uuteen nähden, ellei uutta olisi pakko käyttää.
Käytännössä kaikki alle 15 vuotta vanhat ruiskubensakoneet toimivat. Pari suutinta ja muutamat letkut pitää vaihtaa ja tehdä säätöjä.
Ja kuinka moni lähtee itse tekemään mitään hardware hackeja, puhumattakaan sitten että maksaisi 500 euroa siitä, että joku toinen sen tekee?
Kuinka moni ylipäänsä vaivautuu asentamaan tietokoneelleen Firefoxia tai Operaa kun kerran IE tulee vakiona mukana? Puhumattakaan siitä, että käyttäisi jotain fiksumpaa sähköpostiklienttiä kuin Outlookia.
Häkkerit ovat häkkereitä ja tavikset taviksia. Ei kukaan lähde peukaloimaan autoaan vain siitä riemusta, että voi käyttää E85:ta. Se romahduttaa auton jälleenmyyntiarvon.
Ei kukaan lähde peukaloimaan autoaan vain siitä riemusta, että voi käyttää E85:ta. Se romahduttaa auton jälleenmyyntiarvon.
No ei todellakaan romuta. Katso flexifuel autojen hintoja. Tietty jos uuden auton kanssa räpläät, niin se on toinen juttu, kun takuut umpeutuu.
Voisin käyttää purjehduksesta samoja argumentteja: Purjevenehän on epäonnistunut keksintö. Tavallisella pulliaisella ei ole mitään intoa purjehtia, ihan dorkaa touhua, ja sitäpaitsi vesimeloneissa on siemeniä, enkä edes tykkää New Wave-musiikista.
Argumentaatiosi on suunnilleen samanlaista kuin Argumenttiklinikalla.
TM, voit olla ihan varmaa siitä, että jos lähdet tekemään omin päin peukalointeja vakioautoihin ja muuntamaan itse vakioautoa flexifuel-autoksi, sen jälleenmyyntiarvo romahtaa.
E85 lyö itsensä läpi vasta siinä vaiheessa kun autotehtaat itse ryhtyvät tekemään kaikista autoista flexifuel-autoja. Ei sitä ennen.
Tekoäly ei tarkoita mitään tiettyä teknologiaa se on vain nimi sellaisten asioiden tutkimukselle, joita ei oikein vielä osata tehdä tietokoneella. Sanot että se on epäonnistunut, mutta eihän se ole, vaan se on onnistunut aivan käsittämättömän hyvin: hakukoneet osaavat arvata todella hyvin mitä ihminen yrittää hakea,
Mikäli parametrit on annettu oikein.
koneet osaavat pelata monia pelejä paremmin kuin ihmiset
Pelejä, jotka perustuvat logiikalle tai matematiikalle ja jotka voidaan mallintaa laskennallisesti, kuten shakki.
koneet osaavat tunnistaa puhetta, liikettä, musiikkia, ne osaavat kääntää jo kohtuullisen hyvin tekstiä kieleltä toiselle,
Vodka on hyvää mutta pihvi on pilalla.
Sellaisia asioita, joita on pidetty vielä minun opiskeluaikanani 15 vuotta sitten tekoälyn suhteen lähes mahdottomina, on jo nykyään aivan arkipäiväisissä sovelluksissa.
Niiden piti olla täällä jo 1960-luvulla. Eivätpä olleet. Joka kerta kun saadaan ongelma ratkaistua, tusina uutta pullahtaa esiin.
E85-konversio eli flexifuel-konversio ei muuten vaikuta auton kykyyn polttaa muunlaista bensiiniä. Homma käytännössä vaatii uuden ECUn joka bongaa polttoaineen käytöksestä mitä tavaraa nyt on tankissa, ja säätää sen mukaan sytytystä. Megasquirt esimerkiksi.
TM, en tiedä lähtisinkö muuttelemaan puristussuhteita 15-20 v vanhassa koneessa ihan heti... ellei kyseessä ole jokin pannu jonka tiedetään kestävän kovempia tehoja.
Niiden piti olla täällä jo 1960-luvulla. Eivätpä olleet. Joka kerta kun saadaan ongelma ratkaistua, tusina uutta pullahtaa esiin.
Ei tämä pidä paikkaansa. Tekoäly on toiminut ihan hyvin, ongelmana on se, että tutkijayhteisökin on siirtänyt maaleja sitä mukaa kun jotain on osattu tehdä.
60-luvulla ei uskottu, että tietokone voi voittaa ihmistä tyyliin ikinä. 70-luvulla shakkikoneet päihittivät "baaripelaajan", 80-luvulla kohtuullisen kovatasoisen amatöörin ja 90-luvulla mestarin. Go:sta uskottiin samaa, siinä ollaan nyt suunnilleen 80-luvun tasolla.
Puheentunnistus on laskentaintensiivistä touhua. Perustekniikka foneemien tunnistamiseen oli tiedossa jo 60-luvulla, mutta sitä ei voitu käyttää supertietokoneessa koska tietotekniikka oli niin mopoa. Nyt se on arkipäivää kännyköissä.
Puhut ihan höpöjä E85:stä. Voi olla, ettei se lyö läpi, mutta infran puute ei ole syy vaan seuraus, jos näin ei käy. Infra ja teknologia ovat triviaali vaihe tässä kohtaa. E85:ta on yli puolen suomalaisista saatavilla muutaman kilometrin säteellä kotoa ja isoimmilla maanteillä. Ja flexifuel-autoja voi ajaa bensalla. Ne ovat kalliita nyt, koska ne ovat hipsterien anekauppaa. Investointina ne ovat autotehtaille triviaali.
Jos ja kun se ei yleisty, syynä on se että biopolttoaineiden energiatase ei ole niin hyvä että niitä kannattaa ottaa käyttöön.
Parin tonnin auton arvo ei konversiossa laske, siitä olen varma, ja se on muutenkin moot point. Uuden flexifuelin hinnassa on ainakin muutaman tonnin preemio.
RM on monessa suhteessa hiukan turhankin pessimistinen. Vaikkapa nyt sitten fuusioenergia. Joo on totta, että sen toteuttaminen on kestänyt paaljon kauemmin kuin ennakoitiin, mutta mitä alunperin tiedettiin plasman käyttäytymisestä. Toinen puoli ongelmaa on, että Tokamak saattaa olla yksiä epäedullisimpia ratkaisuja fuusioenergian tuoton kannalta, mutta siihen on pistetty isoimmat panostukset. Esim. Bussardin palloreaktori saattaisi olla helpompi, halvempi ja nopeampi toteuttaa, mutta kiitos institutionaalisen jäykkyyden kaikki pelimerkit on pistetty tokamak projekteihin.
Fissioydinenergia. Pääongelma siinä on se, että kaupallinen ydinvoima on ydinaseprojektien jälkeläinen, käytämme vaarallisia reaktiotyyppejä jne. koska aikoinaan pidettiin positiivisena juttuna sitä että ydinjätteestä saa eroteltua mm. plutoniumia ns. maanpuolustuksellisiin tarpeisiin. Joku torium reaktori ei saanut tukea, koska ei vastaavia hyötyjä. Ja tällä hetkellä taas kaikensortin turvavaatimukset ja hyväksymismenettelyt ts. byrokratia tekevät kehitystyöstä niin kallista, että monikaan toimija ei innostu ajatuksesta.
Kylmäfuusio taas, no juu en oikein jaksa uskoa ns. klassiseen kylmäfuusioon, mutta myonikatalysoitu fuusio on mahdollista, ongelma lähinnä on saada reaktiot tapahtumaan riittävän nopeasti suhteessa myonien kulutukseen, kuulemma >800 fuusiota per myoni ja homma kannattaa, tällä hetkellä muistaakseni ollaan jossain 200 fuusiota per myoni luvuissa.
Poimuajo? Teoriassa mahdollista, käytännössä ehkä jonain päivänä ehkä (todennäköisesti)ei. (ns. Alcupierre warppiajo)
Tekoäly, no tosiaan sen kanssa on ollut kyse liikkuvasta maalista, mitä enempään on pystytty sen kauemmas maalitolpat ovat siirtyneet. Valtava määrä jokapäiväisiä sovelluksia omaa jo tekoälyä, ei tarvitse kuin käyttää Googlea, varsinkin tunnuksilla. Se osaa pitkälti ennakoida mitä haet. Moinen olisi ollut suoranaista taikuutta vielä 1990-luvulla, varsinkin Googlen mittakaavassa.
RM, kerta et ole ydinvoiman kannalla, niin miten energia tulisi tuottaa?
Ruukinmatruuna ei ole ydinvoimavastainen eikä hän vastusta sitä. Hän on vain skeptinen ja pessimisti sen suhteen.
Japaniin ei ikinä olisi pitänyt rakentaa ensimmäistäkään ydinvoimalaa. Niin tuliperäinen ja maanjäristysaltis maa kuin Japani on kertakaikkiaan vihoviimeinen paikka sille.
Kaikista huonoista energiantuotantovaihtoehdoista ydinvoima on kuitenkin vähimmin huono. Niin 3MI:n, Tšernobylin kuin Sellafieldinkin takana oli inhimillinen, sabotaašia lähentelevä virhe, ja Fukushimassa oli vanha ja huonokuntoinen reaktori väärässä paikassa väärään aikaan ja tulos oli mitä oli.
Ydinvoima ei sovi kaikkialle eikä joka paikkaan. Suomi on sikäli onnekas, että meille se sopii. Joskin Olkiluoto 3 ja siihen liittyvät hässäkät ei oikein hyvää lupaa.
N.s. Pekan laki innovaatioista:
Kun keksit jotain uutta, niin sen avulla
älä yritä tehdä vanhaa asiaa uudella tavalla — et pysty voittamaan jo olemassa olevia vanhoja tapoja tehdä vanha asia,
älä yritä tehdä uutta asiaa vanhalla tavalla, ellei vanha tapa jo ole ydinbisnestäsi, jota voit uudella asialla laajentaa — muuten uudesta asiasta itsessään ei ole bisnekseksi, vaan noiden sijaan
löydä mahdollisuus tehdä uusi asia uudella tavalla — sillä silloin teet mahdolliseksi jotain sellaista, mitä ei ennen ollut lainkaan olemassa.
Näin siksi, että kun innovaatioita karttuu, itsellesi tai muille, jotain täysin uutta, sellaista mitä ei ennen ollut olemassakaan, tulee mahdolliseksi. Se pitää vain löytää, sen sijaan että yrittäisi toteuttaa vanhat asiat uudella tavalla, tai laajentaa vanhoja toteutustapoja uusiin asioihin.
Tarvitaan siis ensin innovaatio, ja sitten kyky oivaltaa, miten sen avulla luodaan jotain täysin uutta. Innovaatio on helppoa, täysin uuden oivaltaminen on vaikeaa.
Pelejä, jotka perustuvat logiikalle tai matematiikalle ja jotka voidaan mallintaa laskennallisesti, kuten shakki.
Kognition komputationaalisen teorian mukaan kaikki kognitio (älykkyys) perustuu laskennalle. Korkeamman tason toiminnot kuten sosiaalinen älykkyys vain ovat niin käsittämättömän monimutkaisia, ettei niiden mallintamisessa olla edes lähellä.
Tekoäly, siis vähintään ihmisenveroisiin älyllisiin suorituksiin kykenevä, on kaikista koskaan keksittävistä asioista kaikkein vaikein, -ehkä jopa mahdoton- samasta syystä kuin kirjailija ei voi luoda kirjaansa itseään älykkäämmin käyttäytyvää hahmoa.
Tekoäly, siis vähintään ihmisenveroisiin älyllisiin suorituksiin kykenevä, on kaikista koskaan keksittävistä asioista kaikkein vaikein, -ehkä jopa mahdoton- samasta syystä kuin kirjailija ei voi luoda kirjaansa itseään älykkäämmin käyttäytyvää hahmoa.
Ei minulla ole mitään vaikeuksia laskea toimivia ratkaisuja, joita en sitten ymmärrä.
Tilanne on ollut tällainen ainakin yli sata vuotta tieteessä. Tämän takia voimme huvittaa itseämme lukemalla fysiikan ja matematiikan tiedejulkaisuista toisinaan artikkeleita, joista käy ilmi, etteivät kirjoittajat ole ymmärtäneet, mistä kirjoittivat. Samaten kävi myös sinulle.
Tekoäly on helpompi ongelma kuin jonkun uuden mullistavan teorian luonti. Tekoälyn voi rakentaa kokeilemalla palikoista, joiden yhteistoimintaa ei ymmärrä, mutta uuden teorian luonti vaatii, että ainakin sen pääpiirteet ymmärtää itse, ja joku muukin ymmärtää.
Ihmiset eivät ole mitenkään älykkäitä olentoja, mikä myös madaltaa tekoälyn kynnystä. Ei tarvitse olla kovinkaan älykäs synteettinen äly ollakseen älykäs ihmisten mielestä.
ei tarkoita yhtään mitään
Kappas. Joku osaa jo suomeakin.
Aika moni argumenttihan täällä perustuu sen sisällöttömyyteen ja määrittelemättömyyteen.
Minulla on sellainen kutina, että psykoosiin taipuvaiset eivät ymmärrä, mikä on minkäkin sanapötkön abstraktiotaso. Vastaavasti sisällöttömät asiat, kuten poliittinen retoriikka, kiinnostaa heitä.
Liike-elämässä käytetään myös sisällyksetöntä puhetta.
Kosmetiikan ja psykohömpän markkinoinnin retoriikat ovat myös oudon samanlaisia keskenään.
Tekoäly? Järjestelmä, joka oppii itse tuottamaan ratkaisut.
Jotkut yrittävät väittää, että kaikki se, mitä ihminen tekee, on älykästä. Haloo ...
Eli jos tekoälyjärjestelmä ei käy paskalla niin se on vähemmän älykäs kuin ihminen.
Kyllä se RE85 on jo lyönyt itsensä läpi.
>Autoilijat ovat havahtuneet etanolin halpuuteen. Sellaisenaan se sopii flexifuel -autoihin, mutta myös tavallisen bensa-auton voi säätää etanolille sopivaksi.
RE85-etanolibensa on yli 60 senttiä tavallista bensaa halvempaa litralta. Sillä ajaminen on edullista, vaikka etanolibensaan siirtyminen kasvattaa auton kulutusta jonkun verran.
St1 kertoo RE85 -etanolibensiinin menekin kaksinkertaistuneen kevään aikana. Sen etanolipitoisuus on 85 prosenttia.
Autoilijoiden mieli on muuttunut nopeasti, sillä vielä vuosi sitten autoilijat vastustivat perusbensiinin etanolipitoisuuden nostoa 10 prosenttiin.
Paine etanolin lisäämisestä bensaan on lähtöisin EU:sta, joka haluaa nostaa polttoaineiden bio-osuuden 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Jätteistä valmistetun kotimaisen etanolin käyttö pudottaa auton päästöt murto-osaan.
Tavallisen bensa-auton muuttaminen etanolille onnistuu noin 100 euron hintaisella muunnospaketilla. Sadat autoilijat ovat jo tarttuneet tilaisuuteen.
Autojen maahantuojat suhtautuvat muutostöihin nuivasti. Osa maahantuojista kertoo, että etanoliin siirtymisen jälkeen moottorin takuu raukeaa.
St1 ja VTT selvittävät parhaillaan, liittyykö muutokseen todellisia riskejä. Amerikassa etanolilla on ajettu jo pitkään.>
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/etanolilla-ajaa-halvalla-1.14902?localLinksEnabled=false
Lisäksi moni flexifueliton budjettiautoilijakin blandailee jo sopivia etanoli/bensacocktaileja normiautonsa tankkiin. Ja mitäpä merkitystä sillä auton jälleenmyyntiarvolla muutenkaan on täällä Euroopan vanhimmilla romuilla autoilevassa Pohjolan Kuubassa. 500 euron Corollan arvo ei taida siitä paljoa pudota vaikka olisikin ajanut viimeiset 100000 km pelkällä etanolilla.
Anokomentaattori huikaisi älyllään. Täytyy oikein kumartaa suuren älyn edessä.
Ihmiset eivät ole mitenkään älykkäitä olentoja, mikä myös madaltaa tekoälyn kynnystä. Ei tarvitse olla kovinkaan älykäs synteettinen äly ollakseen älykäs ihmisten mielestä.
Jäämme siis odottamaan ihmisenveroista tekoälyä. En aio pidättää hengitystäni.
"Tekoäly, siis vähintään ihmisenveroisiin älyllisiin suorituksiin kykenevä, on kaikista koskaan keksittävistä asioista kaikkein vaikein, -ehkä jopa mahdoton- samasta syystä kuin kirjailija ei voi luoda kirjaansa itseään älykkäämmin käyttäytyvää hahmoa."
Enpä tiedä tässä tapauksessa unohdetaan se, että tuollainen todennäköisesti toteutetaan kollektiivisena projektina. Ja kollektiivisesti tehdyillä projekteilla on sellainen puoli että kokonaisuus voi olla helkkaristi monimutkaisempi kuin osat itse. Veikkaanpa, että koko maailmasta ei löydy ketään joka tuntisi vaikkapa Linuxin kernelin oikein todella perusteellisesti. Voi ymmärtää yleistasolla toiminnan tai sitten joitain yksityskohtia siitä, mutta kukaan ei kykene kerralla hahmottamaan niitä miljoonia rivejä lähdekoodia ja koodin yksityiskohtaista toimintaa. Silti se toimii. Koska tekijöistä kukin keskittyy lähinnä omaan osa-alueeseensa ja on sovitut standardit siitä miten osat sopivat yhteen ja kommunikoivat keskenään.
Jos jotain ihmisen tasoista tai parempaa tekoälyä luodaan joskus, prosessi on tod. näk. melko samankaltainen.
"Lentokentät ja polttoainelogistiikka eivät taivu yliäänikoneiden tarpeisiin ja asettavat pullonkaulan matkustajalogistiikalle."
Concorden polttoaineenkulutus oli vain liian suurta, mikä nosti käyttökustannuksia ja se lippujen hinnat liian korkeiksi suhteessa tavallisiin lentokoneisiin. Kyllä Concorde kykeni nousemaan ja laskeutumaan sekä polttoainetta saatiin tankkiin riittävästi.
Ano, pointti on siinä, että yhdellä jumbojetillä saa kuljetettua saman verran matkustajia kuin kolmella tai neljällä Concordella. Kyse ei ole siitä, etteikö lentokenttien kiitorata riittäisi Concordelle tai etteikö sitä saataisi tankattua. Kyse on siitä, että yksi Boeing 747 tuo ja vie matkustajia lentokentällä saman verran kuin kolme tai neljä Concordea - ja samalla polttoainemäärällä.
Lentokenttien huolto- ja matkustajankäsittelykapasiteetti muodostaa pullonkaulan. On paljon helpompi sekä huoltaa että lähettää matkaan yksi Jumbo kuin kolme tai neljä Concordea - ja lentokenttien polttoainekapasiteetti on aina rajallinen.
Samoin matkustajalogistiikka asettaa rajansa. Yhden jumbon pakkaaminen 600 matkustajalla on logistisesti helpompaa kuin kolmen tai neljän Concorden pakkaaminen 140 matkustajalla kukin. Jo nykyisellään lentokentällä käkkiminen vie noin tunnin ennen lentokoneeseen nousua ja lentokoneita ei voi lähettää ilmaan samalla tavalla sukkana kuin tukialukselta. Lentokentillä käkkiminen vie pois sen nopeusedun joka yliäänikoneilla saavutetaan.
Tekoälyn lyhyt määritelmä: Järjestelmä, jolla on muisti, ja joka sopeutuu ympäristöönsä.
Esimerkki yksinkertaisesta tekoälystä insinörtille: adaptiivinen filtteri.
Ihmistä imitoiva tekoäly? Eikö sellaisen täsmällisempi nimitys olisi tekotyperyys?
Edistysuskosta - in denial.
Helsingissä asumisväljyys ei ole parantunut 50 vuoteen. Tässä tapauksessa luuserius on toki alueellista.
Talouskasvu on hidastunut samaan aikaan kun joutilaiden määrä on vähentynyt sitten 1960-luvun. Talouskasvun hidastuminen johtuu innovaatioiden vähenemisestä.
Ihmiset ovat läskimpiä kuin ennen.
Post a Comment