Ja kuinka ollakaan, ruukinmatruuna muistaa omat peruskoulaikansa ja sen, miten täsmälleen sama tapahtui liki 30 vee sitten. Mikään ei ole muuttunut yhtään mihinkään: peruskoulu on täsmälleen samanlainen vankileirien saaristo kuin ennenkin, ja siellä pätevät vankilasäännöt. Ehkä parhaimmin asiaa valaisee erään koulun seinään spreijattu teksti: Robottitehdas.
Lukeminen Elisan tapauksesta oli julmaa ja pysähdyttävää. Terrori oli ollut täysin systemaattista ja pahantahtoista. Minttis oli julkaissut vanhempien luvalla Elisan päiväkirjat netissä. Tällaisia me ihmiset olemme lapsina ja nuorina: pieniä petoja ja psykopaatteja. Empaattisuus ei ihmisessä ole synnynnäistä; se pitää oppia - ja varsinkin pojat ovat Isästä Perkeleestä tässä asiassa. Ruukinmatruunan omista luokkakavereista ainakin neljällä on tätänykyä rikosrekisteri. Tiettävästi yksi heistä on törpötellut itsensä ennenaikaiseen hautaan.
Ruukinmatruuna kirjoitti jokunen aika sitten kotikoulusta pariin otteeseen, sillä asia tulee noin vuoden sisään perheellemme ajankohtaiseksi merellelähdön takia. Isukki ja äippä joutuvat toimimaan open puuhassa vapaavahdin aikana.
Ja kuinka ollakaan, ruukinmatruuna sai oheisen linkkivinkin: Ruotsista tulvii Suomeen kotikoulupakolaisia. Wikipedian mukaan Ruotsissa kotikoulu on käytännössä kielletty ja siellä on koulupakko. Se oli kriminalisoitu vuoteen 2010 asti, jolloin siitä tehtiin luvanvaraista. Käytännössä lupia ei myönnetä lainkaan.
Ruotsista on paennut ainakin kaksitoista perhettä koulupakkoa Suomeen koska Suomessa on oppivelvollisuus mutta ei koulupakkoa, ja noin 300 suomalaisperhettä on valinnut kotikoulun lapsilleen.
Mutta asiaan voi Suomessa tulla muutos - huonompaan suuntaan. Ja kukapa muu on asialla kuin anarkotyrannian aisankannattajapuolue, demarit? Suomessakin sosialidemokraattien puoluehallitus esittää toukokuun lopulla kokoontuvalle puoluekokoukselle, että kotiopetus tulisi luvanvaraiseksi. Myös opetusministeri Jukka Gustafsson on sosialidemokraatti.
Äänestäkää demareita, saatte anarkotyrannian. Demarit ovat sosiaalipuolella se sama piittaamattomuuden ja öykkäriyden puolue mitä kokkarit ovat talouspuolella. Kokoomus ajaa Suomeen plutarkiaa ja SDP anarkotyranniaa. Ikävä kyllä nuo kaksi asiaa eivät ole toisiaan poissulkevia.
Kotiopettajien puheenjohtajaa Juhani Paavolaista asia huolestuttaa. Käytännössä luvanvaraistaminen merkitsisi, että kotiopetus kielletään. Opetushallituksen mukaan kotiopetus sujuu nykyisin pääosin hyvin: yleensä vanhemmat, jotka tämän ratkaisun tekevät, ovat sen harkinneet. He pystyvät sitoutumaan siihen ja yleensä oppimistulokset ovat olleet joko hyviä tai erinomaisia. Nykyään kotiopetukseen riittää Suomessa vanhemman ilmoitus. Kotiopetuksessa huoltaja vastaa lapsen oppimisesta. Kunta valvoo opintojen edistymistä. Opetushallituksen arvion mukaan Suomessa on noin 400 kotiopetuksessa olevaa peruskoululaista.
Sanotaan, että peruskoulussa oppii sosiaalisuutta ja tulemaan toimeen ihmisten kanssa.
Se sosiaalisuus ja ne ihmissuhdetaidot, mitä peruskoulussa oppii, ovat sellaisia taitoja, joita tarvitaan armeijassa, vankilassa, mielisairaalassa ja muissa totalitaarisissa yhteisöissä. Se sosiaaisuus, jota tarvitaan ns. oikeassa elämässä, opitaan kanssakäymisessä aikuisten ihmisten, harrastuksissa sekä sukulaisten kanssa.
Ruukinmatruuna luki varhaisnuorena - silloin kun muut tytöt lukivat Viisikkoa ja Neiti Etsivää - Aleksandr Solzhenitšynin Vankileirien saariston. Pappa oli ostanut tuon opuksen ja antanut sen perheellemme joululahjaksi. Sen julkaisijana oli tamperelainen pienkustantamo Kustannuspiste OY ja se painettiin Ruotsissa. Tuolloin elettiin Kekkoslovakian ja suomettumisen aikaa, ja se oli hyvin kuumaa tavaraa. Se on ollut yksi ruukinmatruunaan kaikkein julmimmin ja voimakkaimmin vaikuttaneita kirjoja. Pappa oli aikoinaan ollut yksi Eestin vapaaehtoisisista ja hän oli sekaantunut myös asekätkentään. Tarina ei kerro hänen yhteyksistään metsänveljiin. Mutta häneltä ruukinmatruuna on omaksunut hyvin paljon vakaumuksestaan, antibolševismistaan ja konservativismistaan.
Ja tuo Vankileirien saaristo aikoinaan kolahti. Sillä mitäpä peruskoulukaan pohjimmiltaan on muuta kuin vankila? Vankila, jonne pakataan läpileikkaus koko yhteiskunnan lapsista niin, että he eivät ole aikuisten tiellä. Siinä sivussa he oppivat jotain. Jos oppivat.
Kotikoulu olisi pelastanut Elisan hengen. Toinen vaihtoehto olisi ollut palkata yksityinen turvallisuusyritys asialle. SDP haluaa kieltää tämän. Se ei saa kyllikseen vaikka kuinka monta viatonta lasta uhrattaisiin anarkotyrannian alttarille.
On selvää, että mitään muutosta asialle ei tule niin kauan kun koulut eivät joudu juridiseen vastuuseen. Koulut ovat suurimpia syyllisiä, sillä ne sallivat passiivisuudellaan tuon terrorin tapahtuvan. Toinen ratkaisu on rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentaminen 12 vuoteen niin että kouluterrori muuttuu poliisiasiaksi ja se ratkotaan leivättömän pöydän ääressä. Mikään muu ei näihin pikku rikkaruohoihin päde.
Yksikään äiti, joka vie omat lapsensa nyrkkeilysalille tai dójólle ja opettaa lapsiaan lyömään aina takaisin jos heitä lyödään, ei voi olla huono äiti. Niin paljon kun lässytetään peruskoulun ihanista ideaaleista, käytäntö on aina jotain toista. Viidakossa pärjää vain omaksumalla viidakon lait.
Panu Höglund kirjoittaa hyvin fiksusti:
Tavallinen tapa ”ratkaista” koulukiusaamisen ongelma on kuitenkin pakottaa nimenomaan kiusaamisen uhri toiseen kouluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uhria rangaistaan, ja se on ehdottomasti - lainaan taas Kaaron muotoilua - väärä signaali. Sanoisin, että se on molemmille osapuolille väärä signaali, ja se on myös vahingoksi yhteiskunnalle siinä vaiheessa kun nuoret aikuistuvat. Uhri oppii, että esivaltaan ei voi luottaa, että esivalta on kiusaajan ja roiston puolella häntä vastaan. Suomella tuskin luulisi olevan varaa kasvattaa koulukiusatut väen vängällä katkeriksi, epälojaaleiksi ja epäisänmaallisiksi ihmisiksi.Niinsanottu terve epäluottamus yhteiskuntaa - valtiota, kuntaa, kaikkia pakkoyhteisöjä - kohtaan on erinomainen asia olemassa. Mutta silloin, kun tuo terve epäluottamus muuttuu sairaaksi epäluottamukseksi, vainoharhaisuudeksi tai aivoimeksi vihaksi, yhteiskunta on mennyt hakoteille. Yhteiskunta on tällöin antanut signaalin siitä, ettei se ole kuin sietämätön päällepäsmäri, sortaja ja pelkkä rikollisorganisaatio. Ja voidaanko tällöin tästä vihasta syyttää yksilöä, joka on joutunut ilman omaa syytään sen uhriksi? Ei voida. Ruukinmatruuna on miettinyt, että onko ns. antisosiaalisten ideologioiden, kuten libertarismin, nousu juuri seurausta tästä, että yhteiskunta on pettänyt lapset ja nuoret ja varsinkin pojat, sillä 100% libertaristeista on miehiä.
Mutta asialla on myös toinenkin puoli, miksi nimenomaan SDP kannattaa kotikoulun kieltämistä, ja se on indoktrinaatio. Ei ole sattumaa, että opettajakunta on naisistunut ja ei ole myöskään sattumaa, että tämä naisistuminen on tapahtunut käsi kädessä sen kanssa, että opettajalta on viety kurinpitovaltuudet ja auktoriteetti. Ei yksikään mies halua tällaiseen koiran virkaan, ja naiset pääsääntöisesti ovat hyvin laumasieluisia ja ideologiauskovaisia olentoja ja siksi opettajina lähinnä opetusrobotteja. Mutta asia palvelee indoktrinaatiota - siis sitä, että lasten mieliin ujutetaan ideologioita. Ruukinmatruuna varhaiskypsänä lapsena tajusi heti että missä mennään, ja indoktrinaatio muuttui propagandaksi hänen mielessään. Mutta kaikki eivät tajunneet sitä ikinä.
Eläkkeellä oleva englannin kielen lehtori ja vuonna 1978 lakkautetun Porin Malminpään keskikoulun rehtori Antti Vuorilehto ei ole yllättynyt, kun on seurannut julkista keskustelua koulukurin löystymisestä. Hän julkaisi ajatuksensa Satakunnan Kansa- lehdessä.
Koulun kurinpito-ongelmat ovat seurausta 1960-luvun lopun ja 1970-luvun palatsivallankumouksesta kouluhallituksessa. Kun Erkki Ahosta tuli kouluhallituksen pääjohtaja, sosiaalidemokraatit ja kommunistit täyttivät johtavat paikat. Vasemmistolaisuus vaikutti Antti Vuorilehdon mukaan kouluarjessakin niin, että opettajat luopuivat auktoriteettiroolistaan ja alkoivat kaveerata oppilaiden kanssa. Muutoksen seurauksena oppilaat eivät enää arvostaneet opettajia. Tämän seurauksena kouluun tuli viidakon laki ja kiusaamisongelma: ja sen seurauksena noin 10 suomalaislasta tekee vuosittain itsemurhan.
Kiitti v*tusti, vasemmistolaismädättäjät. Montako viatonta lasta pitää uhrata teidän ideologianne alttarille? Eikö yksi Elisa riitä?
Kun kotikoulu kielletään, lapsille voidaan syöttää mitä tahansa puppaa kenenkään sitä kyseenalaistamatta. Tämä on yksi kulttuurimarxismin peruspilareita: lasten aivopesu pienestä pitäen. Kotikouolu on tapa paeta kulttuurimarxistista aivopesua ja flipata tirppaa anarkotyrannialle: SDP haluaa tehdä sen mahdottomaksi.
Ruukinmatruuna ei vihaa eikä vastusta peruskoulua insituutiona. Se tuottaa ihan OK tuloksia ja suomalaisten oppimistulokset ovat maailman huippua PISA-tutkimusten mukaan. Mutta käytäntö ei aina ole sama asia kuin teoria, ja robottitehtaat tuottavat robotteja. Ja yksikin lapsen itsemurha kouluterrorin takia on liikaa. Japanin tielle meillä ei ole varaa lähteä.
Asiassa on myös toinen puoli. Kun julkiselle instituutiolle sallitaan yksityinen kilpailu, tällöin julkisen laatu pysyy korkeana ja yksityisen hinnat matalina. Tämän tajusi jo Cyril Northcote Parkinson aikoinaan, ja siksi Suomessa YLE on tänä päivänä jotain muuta kuin Reporadion aikaan eivätkä paikallisradiot syydä eetteriin pelkkiä Veikon Koneen mainoksia. Sama pätee myös kouluun: kun peruskoulun rinnalle sallitaan kotikoulu ilmoitusluontoisena asiana, näiden kahden välillä on kilpailu joka pitää toisen laadun korkeana ja toisen kustannukset alhaalla.
Ettei tulisi lisää Enkeli-Elisoja.


31 comments:
Panu Höglundin kaikki kirjoitukset eivät ole sieltä fiksuimmasta päästä, jos haaveillaan kirjotuksissa koulukiusaajien lapsien tappamista ja sen sellasista..
Kotikoulun kieltäminen olisi kammottava virhe. En ole koskaan äänestänyt demareita enkä äänestä.
Olen täysin samaa mieltä kaikesta. Itse vihasin peruskoulua yli kaiken. En ollut koulukiusattu, mutta koin tietyt opettajat täysin mielivaltaisiksi ja epäoikeudenmukaisiksi. Minulla oli opettajia, jotka saivat raivareita helpommin kuin oppilaat. Asiaan voi jollakin tavalla vaikuttaa se, että äitini oli peruskoulun opettaja, ja hänellä oli ja on edelleen erittäin huono käsitys suomalaisesta koulujärjestelmästä.
Tällä on varmasti ollut merkittävä vaikutus epäuskooni valtiota kohtaan. Omat lapseni laitan yksityiseen tai kotikouluun, maksoi mitä maksoi.
http://www.southparkstudios.com/clips/176015/screw-you-guys-im-going-home-schooled
Voit ottaa koulukiusatun pään pois vessanpöntöstä, mutta et vessanpönttöä koulukiusatun päästä.
Mietteitä
1
Ei ole virhe moittia peruskoulua sosialismin tai jopa kommunismin lapseksi. Peruskoulu sai alkunsa punaisella 1970-luvulla.
2
SDP:läinen opetusministeri Jukka Gustafsson suhtautuu kriittisesti myös yksityisiin kouluihin, mukaanlukien kristilliset koulut. Kun sama mies suhtautuu negatiivisesti kotikouluun, niin mitä siitä voi päätellä?
3
Peruskoulussa lapset saavat aimoannoksen indoktrinaatiota: hyvinvointivaltio, tulonjako, demokratia jne. Mukana myös radikaalimpia sävyjä; mm. Milttonia opetti eräs linkolalainen idealisti.
MF, tuo selittää aika paljon.
"Uhri oppii, että esivaltaan ei voi luottaa, että esivalta on kiusaajan ja roiston puolella häntä vastaan."
Eikös se pääasiassa näin olekin? Oikein opetettu siis.
Millainen ryhtiliike peruskoulujärjestelmälle tulisi tehdä? Itse ainakin olen sitä mieltä, että tasokursseja tärkeimpiin aineisiin, kuten luonnontieteisiin. Jollain tavalla opettajien auktoriteetti olisi palautettava.
Poikani kärsi ala-asteella koulukiusaamisesta vähän aikaa. Kun mitään muutosta koulu ei saanut aikaan, annoin hänelle yksinkertaisen ohjeen: "Kun se kiusaaja tulee taas kimppuun, lyö niin paljon kuin kädestä lähtee - mutta avokämmenellä. Siitä ei jää todisteita, mutta kirpaisee niin että tyhmempikin tajuaa."
Se toimi. Kiusaaminen loppui kuin seinään.
Aloitin koulun koulukiusattuna. Vanhempien muuton takia pääsin toiseen kouluun jossa taas itse olin koulukiusaaja. Sen jälkeen taas koulukiusatuksi.
Koulussa vallitsee viidakon laki. Jos kiusaat sinua ei kiusata ja toisin päin. On käytännössä mahdotonta olla neutraali. Koulu muutti minua nihilistiseksi mulkuksi.
Häpeän minun suorittamaa koulukiusaamista syvästi loppuelämäni ajan.
"Suomella tuskin luulisi olevan varaa kasvattaa koulukiusatut väen vängällä katkeriksi, epälojaaleiksi ja epäisänmaallisiksi ihmisiksi."
Näinhän sitä luulisi ja minusta kasvoi juuri tuollainen ihminen. Tosin se otti enemmän kuin pelkän peruskoulun. Olin masentunut koko peruskoulun (kiusattiin, rillipäinen "älykkö" kun olin) ja lukion ajan.
Lukiossa silmäni aukenivat kritisoidessani systeemiä tyhmäksi eli melkein aikuiset ihmiset istuvat luokassa oppimassa samaa asiaa, minkä kirjastakin voisi lukea ja tenttiä sen helposti. Minulle sanottiin, että jos en tykkää systeemistä, miksi en häivy pois! Ja pois minä sosiaaliholhousvaltion hoivista lähdinkin.
Systeemi todella suosii keskinkertaisuuksia ja samaan muottiin pakottamista. Tässä voisi mainita kirjailija Maarit Verrosen kirjan Pimeästä Maasta, joka hyvin mukaili tuntojani. http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/pimeasta-maasta/
Pois lähdettyäni on ollut muunlaisia vaikeuksia, mutta itse systeemiä vastaan en ole joutunut taistelemaan vaan olen ollut vapaa kaikesta holhouksesta ja luonut oman elämäni ja työni. Olen tyytyväisempi kuin koskaan ja oletan parin vuosikymmenen kuluttua olevani myös suhteellisen varakas siihen verrattuna, mitä olisin koskaan kotimaassani voinut saavuttaa.
Suomi on negatiivisuuden ja kontrollin luvattu valtakunta. Sijainti maailmasta pohjoiseen.
Tuota noin.
Olet muutamaan otteeseen kirjoittanut hyväksyvään sävyyn 'altruistisesta rankaisusta'. Mikä sen erottaa kiusaamisesta?
1
'Voit ottaa koulukiusatun pään pois vessanpöntöstä, mutta et vessanpönttöä koulukiusatun päästä.'
Hehheh. Tämä on silkkaa Pahkasikaa. Kas kun ei senkka-sensuuri jo sivaltanut.
2
'Milttonia opetti eräs linkolalainen idealisti.'
Taisit olla kympin oppilas. Aloitko jo peruskoulussa yhdistää linkolalaisuutta ja kapitalismia keskenään?
MF, tuo selittää aika paljon.
Mihin kohtaan (1-3) viittaat?
"Uhri oppii, että esivaltaan ei voi luottaa, että esivalta on kiusaajan ja roiston puolella häntä vastaan."
Eikös se pääasiassa näin olekin? Oikein opetettu siis.
Kiusaamis-ongelman taustalla on kieltäminen ja vastuun karttaminen.
Sosialistisessa mallissa ei "virallisen totuuden" mukaan voi olla mitään pahaa. Siten ei myöskään koulukiusaaminen ole sosialistisessa peruskoulussa ongelma.
Ja koska sosialismissa mikään ei ole myöskään kenenkään vastuulla, niin kukaan opettaja ei välttämättä ota "sydämen asiakseen" kiusaamistapaus X:n selvittelyä.
---
Jukka Gustaffsonista
Mies on käytännössä ns. vanhan koulun änkyrädemari. Sidoksia löytyy niin Tradekaan, kommarien pääkaupunki Tampereelle kuin Metalliliittookin, joka on kaikista Suomen ammattiliitoista punaisin.
Pseudohyvää Gustaffsonissa on se, että mies on ihan oikeasti aatteellinen sosiaalidemokraatti. Ihan metalliratas ja viljanippu tuoksuu, kun Gustaffsonia ajattelee, niin punainen mies on.
Viimeisin ulostulo Gustaffsonilta taisi olla "ilmaiset" lukiokirjat kaikille lukiolaisille. Käytännössä se tarkoittaa oppimateriaalien kehityksen pysähtymistä siihen paikkaan.
Koulussa harrastetaan ehkä indoktrinaatiota, mutta eikö sitä ole harrastettu aina. Sehän on koulun tarkoitus. 1800-luvulla johtava teema oli uskonto, 1930-luvulla isänmaallisuus, 1970-luvulla YYA-sopimus ja 2000-luvulla monikulttuurisuus.
Isoäitini kertoi, kuinka 1900-luvun alkupuolella hänen lapsuudessaan opetus perustui pitkälti ulkoa opettelemiseen. Opeteltiin ulkoa sääntöjä ja kaavoja ja tekstejä. Joskus käytettiin apuna jotain runoa, jonka muotoon opetettava asia oli muokattu. Yhtä ikuista totuutta isoäitini myöhemmin muisteli. Nimittäin tätä (vapaasti muistellen): Atomi on pienin mahdollinen luonnossa esiintyvä hiukkanen, jota ei voi millään kemiallisella tai fysikaalisella menetelmällä hajottaa pienempiin osiin.
Onhan nuoriso aina kapinoinut vastaan. Eräs henkilö antoi minulle muistoksi isoisäni sisaren vanhan maantiedon kirjan autonomian ajan loppuvuosilta. Kirjan reunuksiin oli kirjoitettu ja piirrelty kynällä hyvinkin kapinallisia ja vihamielisiä ajatuksia suuresta yhteisestä isänmaastamme Venäjästä. En tiedä, mitä opettaja olisi ajatellut, jos hän olisi nähnyt kirjan.
Kotikoulu puoltaa varmaan paikkaansa joissakin tilanteissa, enkä kannata sen määräämistä luvanvaraiseksi puhumattakaan sen kieltämisestä. Suomen oloissa ilmiö on niin harvinainen, että sillä ei liene suurta yhteiskunnallista merkitystä.
Muutama asia kotikoulussa kuitenkin mietityttää. Yksi on se, että jos kotikoulun motiivi on lapsen suojeleminen koulumaailman negatiivisilta ilmiöiltä kuten koulukiusaamiselta, miten kouluilmapiirissä karaisematon lapsi pärjää koulun jälkeen. Ei kai kotikoulua voi jatkaa kotiyliopistoksi ja kotiyhteiskunnaksi. Jossakin vaiheessa kova maailma on joka tapauksessa kohdattava.
Suomessa ei ole nykyisin kovin paljon hämäriä uskonlahkoja ja vaihtoehtoyhteisöjä kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Jos olisi, niissä harjoitettava kotiopetus voisi palvella kyseenalaisia päämääriä. Oppilaista voitaisiin kasvattaa jihad-taistelijoita tai linkolalaisia ekonatsiterroristeja. Kaikille yhteinen peruskoulu karsii tällaiset kaikkein hulluimmat ideat, vaikka se itse omalla tavallaan aivopesee oppilaita.
Omat lapseni ovat (valitettavasti) joutuneet kuuntelemaan minun poliittisia propagandasaarnojani siinä määrin, että mitään tämän kummempaa ”vasta-aivopesua” heille ei ole tarvinnut antaa koulun harjoittaman agitaation neutraloimiseksi. Toisaalta olen koko ajan myös korostanut sitä, että heidän ei pidä myöskään minun ajatuksiani ottaa kritiikittä vastaan, koska nekin ovat vain mielipiteitä mielipiteiden joukossa. Tyttäreni kysyi kerran, mitä puoluetta me – eli meidän perheemme – on. Vastasin, että siitä päättää jokainen itse. Sanoin, että hän saa täysin vapaasti valita minkä puolueen tai aatteen tahansa – vaikka minun aatteitteni kanssa täysin ristiriidassa olevan – eikä se vaikuta keskinäisiin väleihimme mitenkään. Rakastan lapsiani aina yhtä paljon, päättivätpä he olla kokoomuslaisia tai keskustalaisia tai kommunisteja tai natseja tai muslimeja tai hinduja tai mitä tahansa. Tietenkään en toivo, että heistä tulee ”vastapuolen” kannattajia, mutta jos niin käy, se ei vaikuta siihen, mitä he merkitsevät minulle. Perhe ja suku on ensimmäisellä tilalla ja aatteet vasta sitten.
Olen samaa mieltä RM:n kanssa.
Mutta monenkaan koulukiusatun vanhemmat ei voi järjestää kotikoulua lapselleen, koska hyvin usein molemmat vanhemmat käy palkkatyössä. Meillä pitäisi olla erityistapauksissa (esim koulukiusaaminen) mahdollisuus että tällöin pääsee toisen perheen kotikouluun. En nyt ole pohtinut asiaa pitemmälle ja toki monia mutkia asiassa varmaan on, mutta ongelmat on voittamista varten. Asian vastustajat yrittää nollata idean varmasti keksittyään yhden hankaluuden. Vapaaehtoiset kotikoulun tarjoajat voisi tässä tapauksessa saada esim pienen korvauksen kunnalta, kuntahan maksaa joka tapauksessa n. 5000eur per oppilas vuodessa. Edes 1/10 osa tästä palkkioksi kotikoulun pitämisestä voisi olla riittävä.
Toinen juttu on se että ensisijaisesti pitäisi tietysti kiusaajat pistää muualle, eikä kiusattu. Mutta yllä yksi lisämahdollisuus.
Itselläni on kokemusta sekä kotikoulusta, että dojolta. Näistä kahdesta dojo on parempi vaihtoehto. Mielestäni kotikoulu edistää syrjäytymistä ja haittaa oppimista. Kiusatuille suosittelen budolajeja ja/tai yksityiskouluja.
Yksi mahdollisuus kotikouluun on perhepäivähoidon jatkaminen kouluna kun lapset kasvavat isommiksi. Eli tuttu ryhmä käy koulua perhepäivähoitajan kotona ja kaikki opiskelevat yhdessä, pienryhmänä.
Kotikoulussa parasta on, ettei koulupäivän tarvitse olla 6-8 h mittainen. Kun häiriköitä ei ole eikä tarvitse edetä hitaimman aineksen mukaan, oppitunnin materiaalit käy läpi varttitunnissa. Ja oikein motivoituna lapsi osaa oppia itse oikein mukavasti. Kotikoulu sopii oikein hyvin osa-aikatyötä tekeville isille tai äideille.
Rauno, tuossa lausahduksessa ei ole mitään sensuroitavaa eikä editoitavaa. PTSD ei ole leikin asia, ja koulukiusaamisen uhreilla PTSD on usein yhtä paha kuin keskitysleirivangeilla.
Okei. Bad joke minulta, mitä vessanpöntön aiheuttamaan traumaan tulee.
Ajattelin TM:n kommentin kuitenkin ensisijaisesti parodiana ja vasta toissijaisesti psykologisena tosiasiana.
Usein käytetyt sanamuunnostyyppiset sloganit kun tuppaavat sinun polemiikissasi ja kirjoitustyylissäsi olemaan niin perin yksinkertaistavia ja yleistäviä - [tämä tosin pätee kaikkiin poleemikkoihin, myös minuun].
Tiedemiehen slogan sen sijaan on [minun kuvittelemani] parodian ohella myös practically true.
"Mitenkäpä he olisivatkaan voineet löytää toisiaan, tuo kyllästyneen näköinen mies ja kylän lapset. Siinä hän istui opettajankorokkeellaan ja silmäili alas heihin ja ajatteli kiusaantuneena, että tuossa oli taasen uusi sato hänen edessään. Vuosi vuodelta yhä pahankiskoisempia kakaroita, vuosi vuodelta kunnes elämä menisi, vanhuus ja kuolema tulisi.
Hän saisi aina esiintyä eräänlaisena riihimiehenä, puida jyskyttää maalle kansalaisia. Mutta koskaan hän ei tuntisi mitään työn iloa, ei mitään paisuttavaa tunnetta täyttyvistä laareista. Hänen kurkussaan ja sieraimissaan karvastelisi vain alituinen työntomu. Sillä opettaja oli mies, JOKA katsoi eläneensä harhaan, joutuneensa auttamattomasti väärälle uralle ja pilanneensa elämänsä…..
…
Niin olivat koulupäivät alkaneet, yksitoikkoiset kuten helmitaulun rivit. Kuten savuava riihi, kuten joessa jyrisevä mylly oli tämä koulutalo. Se jauhoi ja jauhoi, eikä kukaan voinut tietää - kuten juuri tämän koulun opettaja oli ajatellut kyllästyneitten ahvensilmiensä takana - , mitä se vaikutti ja mitä oli vaikuttamatta. Niin, mitä lieneekin kertynyt pussien pohjalle, mutta korkeissa paikoissa hyväksyttyä lukujärjestystä noudatettiin, tunnit ja välitunnit seurasivat toisiaan."
Pentti Haanpää, Taivalvaaran näyttelijä
Iso syy kotikouluun on varmasti se, että vanhemmat eivät hyväksy koulun opetusta.
Taustalla on yleensä uskonto tai ihmisnäkemys.
En haluaisi kristittyjen ja muslimien opettavan lapsilleen kotona puutaheinää.
Rouva Matruuna on oikeassa siinä, että peruskoulu on paskapaikka herkille ja älykkäille, etenkin jos siihen yhdistyy eräänlainen sosiaalinen kömpelyys eli puuttuva taito toimia suuressa porukassa tai sopeutua ihmislaumaan.
Opettajista suurin osa on munattomia eli naisia ja siksi nykyään kiusaamiseen puuttuminen on lähinnä lässytystä ja lepertelyä, mikä ei omiaan oloe estämään kiusaamista. Kiusatun pitäisi osata puolustautua joko verbaalisesti tai sitten nyrkkiterapialla, joka on parasta terapiaa luupäille.
Kotikoulu peruskoulun vaihtoehtona tai ratkaisuna kiusaamsongelmaan johtaa kyllä täysin ojasta allikkoon. Empiriaa omaavat pikkulinnut ovat kertoneet kotikouluoppilaista ja uutiset ovat huonoja; kodissa opiskelleiden eli tosiasiassa äärimmäisen suljetussa ja pienessä perheyhteisössä koko lapsuuden viettäneiden ihmistaimien sosiaaliset taidot ovat surkeita ja kotona saatu opetuskin on ollut usein luokatonta. Näin tämä on koettu ja kotiin vangittua lasta käy lähinnä sääliksi.
Peruskoulu on kuitenkin portti yhteiskuntaan ja siinä pärjääminen käy harjoituksesta työyhteisössä pärjäämiseen. Jos peruskoulussa on paljon empatiakyvyttömiä mulkvisteja, niin totta kai samaan poppooseen törmää myös aikuisena työpaikallaan. Ja heidän kanssaan on pärjättävä tai sitten heidän kurkkuunsa on tungettava kananluu.
(Ja Rauno perkele! Jumalan terve!!)
Iso syy kotikouluun on varmasti se, että vanhemmat eivät hyväksy koulun opetusta.
Ja sen verran, mitä ruukinmatruuna itse muistaa Kekkoslovakian koululaitosta ja sitä indoktrinaatiota, oikeastaan ihan hyvä syy.
En haluaisi kristittyjen ja muslimien opettavan lapsilleen kotona puutaheinää.
Sosialistit näin yleensäkin haluavat tunkea kaikki lapset samaan tuuttiin ja jauhaa heistä samanlaista tasapaksua mössöä.
Juice Leskinen vihasi sosialismia yli kaiken, ja ohessa hänen kannanottonsa asiaan.
Ano, mitenköhän ihmiset mahtoivatkaan menneinä vuosisatoina oppia sosiaalisiksi ja ihmistavoille kun peruskoulua ei ollut?
Mutta kyse on jälleen samasta asiasta kuin miksi viina on viisasten juoma ja miksi vapaus on älykkäälle avain onneen ja tyhmälle portti turmioon.
Ano, mitenköhän ihmiset mahtoivatkaan menneinä vuosisatoina oppia sosiaalisiksi ja ihmistavoille kun peruskoulua ei ollut?
Tämä on hyvä argumentti. Samalla tavalla voisi kysyä, miksi meillä ei ollut mainittavampaa huumeongelmaa ennen 1950-lukua, jolloin heroiinia sai reseptivapaasti apteekista.
Jumalauta jos peruskoulu on jollain tapaa niin maaginen laitos, ettei ilman sitä pärjää, niin johan on helvetti!
Käyttäjä "Tomi" heijastelee hyvin Gustaffsonin sosialistisia aatteita koulujärjestelmästä = kaikille sama pakollinen valtion koulutus.
"Ano, mitenköhän ihmiset mahtoivatkaan menneinä vuosisatoina oppia sosiaalisiksi ja ihmistavoille kun peruskoulua ei ollut?"
No joo. Se varmaan johtui siitä, että ihmiset olivat osa luonteva yhteisöä ja varmaankin perheensä ja ennen kaikkea yhteisönsä kautta muodostivat ja löysivät oman identiteettinsä. Ja oppivat ns. ihmisten tavoille.
Kotikoulu-systeemi eristää yksilön yhteisöstä, sillä peruskoulu kaikkine vikoineenkin on tarpeellinen ja tärkeä osa yksilön kasvuprosessia yhteiskunnan keskiluokkalaiseksi ja keskinkertaiseksi jäseneksi. Tai oikeastaan omaksi itsekseen. Ehkä.
Ja vaikka oletettavasti Ruukinmatruuna olisi kenties ollut onnellisempi ja pärjännyt paremmin kotikoulussa kuin peruskoulussa; niin ei sen tarvitse merkitä sitä, että kotikoulu toisi auvon jokaiselle peruskoulussa viihtymättömälle varhaisnuorelle. Asia voi olla jopa päinvastoin.
Mutta jos Matruuna on päättänyt, että kotikoulu on hieno juttu, niin ilmeisesti ei vahvan naisen mielipidettä varmaan voi muuksi muuttaa. Ja kun kyse oli(kin) siis vapaudesta, joka niin suuri, hieno ja epämääräinen käsite, että tyhmempien ja heikompien lienee parasta vaieta.
Lopuksi kuitenkin totean, että monisyisten ongelmien ja asioiden ratkaisujen yleistykset ja yksinkertaistamiset ovat kuin juutalaiset; siis isästä Perkeleestä.
Laitan omat lapseni peruskouluun a) koska se on maksuton (ilmainen se ei ole, veroja me kaikki maksamme, mutta se ei riipu siitä laitanko lapset kouluun vai en) ja b) jotta nämä altistuisivat muille lapsille ja "indoktrinaatiolle". Jos haluaisin että he oppivat mahdollisimman hyvin, opettaisin itse kotikoulussa. Poikani oppi kotikoulussa nopeammin ja enemmän kahden viikon aikana kun koulua ole 2½ tuntia päivässä kuin hän on oppi puolen vuoden aikana peruskoulussa.
"Poikani oppi kotikoulussa nopeammin ja enemmän kahden viikon aikana kun koulua ole 2½ tuntia päivässä kuin hän on oppi puolen vuoden aikana peruskoulussa."
Tiedemiehen loistavuuden opettajana voittaa vain hänen oma vaatimattomuutensa ja nöyryytensä ihmisenä ;)
Mutta totta puhuen kotikoulun voi sietää nippanappa, jos opettajana toimii fiksu ja humaani tyyppi, jonka maailmankatsomus peustuu luonnontieteeseen ja joka tuntee historian ja sen lainalaisuudet.
Valittettavasti kotikoulua harrastavat monet uskonnolliset hörhöt, jotka kieltävät nämä kaksi opetuksen perusprinsiippiä. Taustalla monella voi olla myös allergia evoluutiota kohtaan joka on ja pysyy vaikka Muhammed uskoisi mitä.
Omat kokemukset kotikouluoppilaista olivat juuri näitä edellä mianittuja ja kyseisiä lapsia kävi todella sääliksi. Vaikka sydämeni onkin aika pimeä ja kova.
Ei tarvitse olla kummoinen opettaja, jotta oppimistulokset ovat parempia kotikoulussa. Siellä sentään opettaja-oppilas suhdeluku on 1:1, peruskoulussa 1:20 tms. Erityisesti pienten lasten kohdalla tämä pitää paikkaansa. Lapsi esimerkiksi keskittyy tehtäviin ihan eri tavalla jos aikuinen vain istuu vieressä. Pojilla on lisäksi usein ensimmäisinä kouluvuosina vaikeaa seurata opettajan ohjeita. Itseasiassa tämän oppiminen on peruskoulussa tärkeää, kotikoulu ei opeta sitä koska siinä voi ikäänkuin luottaa että opettaja on läsnä koko ajan.
Lasta opetti vaimoni, en minä.
Post a Comment