To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility.
- John Stuart Mill -

None shall be one's slave, none shall be one's master; everyone shall have the same rights, same priviledges, same justice.

- Antti Chydenius -

Any sufficiently sophisticated human thought is impossible to distinguish from artificial intelligence.

- The Ironmistress -

Sunday, May 13, 2012

Päivän mietelmä

Ainoa todellinen rakkaus, minkä saa rahalla, on nelitassuinen, sillä on heiluva häntä, kylmä kuono ja sisäänrakennettu kostea herätyskello.

11 comments:

Tomi said...

Monissa tapauksissa varmaan ihmisen persoonaa ja varallisuutta on vaikea erottaa. Ihmisen taloudellinen menestys on tärkeä osa seksuaalista kiinnostavuutta.

Hurttakin voi purra ruokkivaa kättä.

Anonymous said...

Kyl niitä ihan poiskin annetaan, ainakin sekarotuisia. Onkohan siinä perää että koira on omistajansa oloinen, koiran rotua lähinnä tarkoitan.
Onko teillä mitään kotieläimiä?

Ironmistress said...

Ano, meillä on akvaario. Meillä on perheessä allergiaa, eli perinteiset lemmikit eivät onnistu.

Ruukinmatruunalla on itsellään ollut käärme, kissa ja koira. Kaikki kolme nukkuvat nyt ikiuntaan vanhempien kotona pihamaan nurkassa.

Keskiäkäinen mies said...

Jep, ja tuota voi laventaakkin.

Esimerkiksi kotiin palatessa vaikkapa vaimon antama vastaanotto on riippuvainen niin monesta seikasta. Mm. astrologisista tai hormonaalisista biorytmeistä sekä tietysti tehdyistä ja tekemättä jääneistä työ- tai yösuorituksista.

Mutta tuon nelijalkaisen osoittama jälleennäkemisen riemu ja sen aiheuttamat hellyydenosoitukset ovat aina yhtä vilpittömiä...

Ironmistress said...

KÄM, silloin, kun teininä kukaan muu ei ymmärtänyt, niin hauva ymmärsi. Ja kylmä, kostea kuono tuntui niin hyvältä silloin kun tuntui että maailma potkii päähän.

Ironmistress said...

Ohessa sitten kommentti aiheesta Tomille.

Country-musiikin sävelin, tietty.

Anonymous said...

http://www.youtube.com/watch?v=F97M-UOiP8g

Snowcamo said...

'Kylmällä kuonolla' tarkoitetaan yleisesti kirsua, joka on viileä koska se on kostea ja sillä aistitaan tuulen ja siten hajun lähteen suunta.

Mutta yllätyksekseni myös lopun kuonon yläosa osoittautui rottweilerimme kanssa lämpökameralla jokin vuosi sitten leikkiessäni todella kylmäksi. Skaalauksesta johtuen näytti kuin sitä ei koirassa olisi ollut lainkaan.

Alkuriemastuksen jälkeen ensimmäinen ajatus oli, että jäähdytys lienee tehokas sisäänhengitysilman vuoksi ja kudos nenäontelon päällä varmaankin ohut ja verenkierroltaan rajoitettu. Mutta googletus paljasti lisäksi muita paljon mielenkiintoisempia syitä.

Kaikkihan tietävät, että koiran hajuaisti on uskomaton ja hajuepiteelin pinta-ala suuri, mutta enpä olisi uskonut, että tuon kokoisella koiralla se on 150 cm^2 rypistettynä pieneen onteloon. Sen kautta kulkee sisäänhengitysilma, mutta ei uloshengitys, koska nenän virtaussuunnittelu johtaa nuo kaksi eri reittejä ja sallii hajumolekyylien kertyä paremmin talteen. Ja kuka tietää, vaikka mekanismina olisi aito impaktoituminenkin, jolloin uloshengitys saman rakenteen kautta olisi kyllä varsin työlästä?

Sisäänhengitysilma ensin kostutetaan ja lämmitetään hyvin sokkeloisessa labyrintissä, joista kummastakin tehtävästä aiheuttuu valtava lämmönhukka kudokseen, mikä alkuperäisen havainnon tietysti aiheutti. Ja ilmeisesti siis verenkierto on kaikkea muuta kuin rajoittunut, jotta tätä pystytään ylläpitämään.

Koiran aivoista merkittävä osa on tunnetusti allokoitu juuri hajujen käsittelyyn, mutta enpä ollut kuullutkaan, että koiralla on myös toinen hajuaisti, Jacobsonin elin, jolla on aivan eri toimintamekanismi ja -tarkoitus yksittäisten makromolekyylien havaitsemisessa (vs. höyrynpaineellaan ilman sulostuttavat hajuaineet). Arvellaan, että sen sijainti nielun lähellä on syynä siihen, että joissain tehtävissä koirat nuolevat ja 'maistelevat' ilmaa.

Tuttu huumepoliisi kertoi koirastaan, että ei huumeita voi niin pakata, ettei koira huomaisi (mitä kyllä insinöörinä edelleen periaatteessa protestoin), mutta ongelmana on se, että jos koira havaitsee jotain, vielä etsintäleikkiäkin kivempaa samalla, niin asioiden priorisoituminen on varsin yksioikoista... ja rikolliset osaavat tätä hyödyntää. Tästä syystä huumekoiriksi suositaan narttuja.

Kiehtovin seikka koiran hajuaistissa on kuitenkin tuo RM:n mainitsema kirsun yleisparantava vaikutus sydänsärkyyn. Vain koiranomistaja voi tietää, miten syvästi koira ymmärtää ihmistä. Miksi, ja miten ihmeessä, on arvoitus.

Miltton Friidman said...

Niin, koira taisi olla ainoa joka rakasti Hitleriäkin.

Anonymous said...

Koira: rakkautta ja iloa itselle, paskaa käteen muille.

Voi niitä opiskeluaikoja, kun viini virtasi ja baarissa oli kova meno. Vaan niinä viikonloppuina, kun makaroonirahat olivat päässeet loppumaan, joutui olemaan kotona. Voi sitä konserttia, kun koira ulvoi poissa olevaa emäntäänsä. Ja päivällä gradua kirjoittaessa. Onneksi paikalla ollessaan siitä koirasta pidettiin hyvää huolta... Vai oliko se niin... Yläkerran emäntä poikkeuksetta ulkoilutti sen koiransa oven viereen.

Mutta olihan siellä meidän alueella muitakin koiria. Esimerkiksi yksi sakemanni, joka sai juosta lenkeillä vapaana. Omistaja ei edes katsonut taakseen... Kerran tämä ihana muffepossu haukkui satunnaiselle vastaantulijalle. Onneksi vaimoni osui paikalle rauhoittelemaan itkevää mummoa. Kuinkakohan peloissaan tämä vanhempi naisihminen oli? Ehkäpä arvon matruuna voi miettiä tilannetta omalle kohdalleen.

Ja se vastakkaisen talon kolmannen kerroksen dobermanni, jota kusetettiin parvekkeelle. Saikohan se lainkaan liikuntaa... Kai se sai, muistan kun se nahkaan pukeutunut hevari joskus raahauti meidän ohi autolleen. Koira oli selvästi hankittu sävy sävyyn vaatteiden kanssa. Ehkä se toimi myös sisustuselementtinä? Opiskelujen jälkeen tällainen tapaus osui myös meidän kohdalle. Yläkerran bodattu uusnatsi kusetti koiraansa yläkerran parvekkeelle. Lasituksen kusinorot pesi siivousfirma ja yläkerran kävelevä saksan sanakirja sai laskun. Ei toiste kusettanut. Ei varmaan pienempi mies tai yksin asuva nainen olisi tuollaisesta öykkäristä huomauttanut...

Yhteiskunnan kannalta on ikävintä, kun koira hankitaan parisuhteen korvaajaksi. Ja sitten ihmetellään, kun sitä ukkoa ei löydy. Kun kaikki energia menee sen muffepossun hoitoon, niin ei jakseta panosta parisuhteen muodostamiseen. Valitettavasti koira hankitaan myös parisuhteessa vauvan korvikkeeksi. Sitten ei voida hankkia lasta, kun ei voi tietää muffepossun suhtautumista siihen. Ja sitten erotaan, kun ei meillä ollutkaan muuta yhteistä kuin koira.

En muuten tunne yhtään koiranomistajaa, joka ei keräisi aina ja poikkeuksetta kakkaa pois. Silti sitä löytyy sellaisista paikoista, joista sitä ei toivoisi löytävän. Koirien omistajat eivät juurikaan ajattele lapsia. Se on loogisin selitysmalli. En muuten ymmärrä, miten pientaloalueen leikkialueelta löytyy paskaa. Samoin kuin lasten suosiman pulkkamäen juurelta.

Niissäkin perheissä, joissa on lapsia ja koira, ei juurikaan ajatella. Annetaan isoja koiria esimurkkuikäisille ulkoilutettavaksi. Lapsi ei missään nimessä pysty hallitsemaan isoa koiraa.

Pitkä tarina lyhyesti. Koiria hankitaan elämänvaiheissa, joissa sitä ei pitäisi hankkia. Niitä annetaan ihmisille, jotka eivät pysty koiran hyvinvoinnista huolehtimaan tai muiden ihmisten hyvinvointia takaamaan. Niiden hankkiminen on myös myrkkypilleri parisuhteelle ja siten yhteiskunnan kannalta haitallista.

Koirat ovat tämän hedonistisen yhteiskunnan pahoinvoinnin mittari: mitä enemmän koiria, sen huonommin asiat ovat. Mulle kaikki tänne heti nyt, mieluummin eilen. Rahalla saa omaa iloa, paskat muista.

Puhun toki vain omasta puolestani, mutta omia havaintojaan on hankala olla uskomatta.

Ironmistress said...

Ano, liian usein koiran hankkii sellainen ihminen,jolle pesusieni olisi oikeampi lemmikki.

Havaintosi ovat surkean usein oikeat. mutta jälleen kerran, ei ole eläimen vika että isäntä ja/tai emäntä ovat pippapäitä.