Romanien näkemykset Suomesta ovat pitkälti karuja. Osa kertoo haastatteluissa Suomen olevan kylmä maa, jossa ei hanki rahaa. Suomalaiset ihmiset eivät ole ollenkaan "sääliväisiä." Erään haastatellun mukaan "Suomessa ruoka on pahaa, ihmiset kovasydämisiä ja miehet rumia".
Romanian romaneilla on tapana arvostella eri maita ja niiden kansalaisia sen mukaan, antavatko he rahaa ja ruokaa vai eivät. Hyväsydämisiä ovat ne, jotka antavat. Osan mielestä suomalaiset ovat myös "hyviä". Eräs 14-vuotias kerjäläistyttö toteaa Suomi on sivistynyt maa. Luette kirjoja ja lehtiä, käytte töissä ja teillä on koti. Romanit kerjäävät Suomessa kadulla 8-9 tuntia päivässä säällä kuin säällä. Kerjäläisten mukaan lihakset kipeytyvät kivettyneessä asennossa, ihmiset huutelevat ja joku voi potkaistakin. Eräs nuori mies kertoo vanhemman suomalaisnaisen tarjonneen hänelle hierojan paikkaa ja näyttäneen alapäätään. "Mikä häpeä", mies tuumi.
Romanit tuo Suomeen raha, vaikka päivittäiset tienestit ovatkin pienentyneet. Vuosina 2008-2009 romanikerjäläisen keskimääräinen päiväsaalis oli noin 20 euroa. HNyt arvioidaan summan pienentyneen nyt puoleen. Mutta kerjäläiselle sekin on iso raha. Romaniassa lapsilisät, eläkkeet tai muut korvaukset ovat muutaman kymmenen euron luokkaa kuukaudessa. Kuukauden lapsilisän saattaa tienata täällä päivässä.
Ruukinmatruuna on mietteliäs. Tulos ei yllätä - suomalaisten kylmäsydämisyys ei oudoksuta, ja se on selkeää seurausta sekä suomalaisesta vuosituhantisesta köyhyydestä että luterilaisesta työmoraalista. Suomessa ei menneinä aikoina ole ollut mitään ylimääräistä kenellekään annettavaksi vastikkeetta, ja toisaalta Suomessa työntekoa on aina arvostettu ja kerjäläisyyttä sekä sosiaalipummina elämistä paheksuttu. Toisaalta myös Romanian romanien aggressiivinen kerjääminen ja heidän sekaantumisensa rikoksiin on herättänyt pahennusta. Vanhan sanonnan mukaan kun on köyhä, silloin pitää olla nöyrä, ja Romanian kerjäläisiltä on vaikeaa odottaa nöyryyttä. Kerjäläisyyttä on perinteisesti pidetty antisosiaalisena elämäntapana, ja kansainvälisesti ottaen Romanian romanit eivät ole tunnettuja yritteliäisyydestään, työhalukkuudestaan ja työteliäisyydestaan kaakkoisaasialaisten tapaan. Vahvistamattomien huhujen mukaan he eivät tee työtä vaikka tarjottaisiin, ja he kieltäyvät myös ruoka-avusta ja kieltäytyvät vastaanottamasta ruokaa, jos heille sitä tarjotaan; eli että heille kelpaisi ainoastaan vastikkeeton raha.
Mutta ei niin pahaa etteikö jotain hyvää. Suomi ei ole koko maailman fatta eikä se sitä voi ollakaan. Meillä on omasta takaa riittävästi puuhaa oman maan kansalaisten köyhyys- ja sosiaaliongelmien kanssa, ja suomalaiset köyhät ja huono-osaiset saavat aivan riittävän kylmää ja tylyä kohtelua omiemme taholta. Mikäli maailmalle leviää riittävän voimakas signaali Suomesta kylmänä ja kalseana maana jota asuttavat kylmäsydämiset ja kovaluontoiset ihmiset ja jossa ei anneta vastikkeetonta rahaa
Ruukinmatruuna ei anna rahaa muille kerjäläisille kuin mendikanteille.
Posts
23 comments:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Euroopan+unionin+pitäisi+kieltää+kerjääminen/1135267015132?fb_ref=fb-recommend&fb_source=profile_oneline
Ihmettelen kerjäläisten tuloa Suomeen, jos tienestit Suomessa ovat kerta niin huonoja.
Jos he tienaavat n.300 euroa kuussa, niin kuukauden kerjäämisellä kattaa juuri ja juuri matkakulut.
En tiedä, onko täysin vastikkeetonta rahaa edes olemassa. Ehkä se on vastikkeetonta rahaa, jota Kela tai kaupunki maksaa jonkun "korvauksen" nimissä ihmisen tilille hänen makoillessa kotonaan. Toisaalta onhan tämänkin rahan saadakseen pitänyt jotain tehdä eli lomake täyttää.
Tavallinen ihminen kokee joskus maksavansa "vastikkeetonta" rahaa ylihinnoitellusta tuotteesta tai palvelusta. Kun vie jonkin laitteen korjattavaksi, mekaanikot laskuttavat niin kovan tuntihinnan, että siitä riittää provisioita monellekin välikädelle. Tämän vuoksihan juuri mitään ei enää kannata korjauttaakaan.
Tyttäreni yritti ostaa muutama päivä sitten lentolipun Brasiliaan. Hän varasi matkan netistä ja ajoi bussilla lentoasemalle ostamaan lippua. Lipun hinta oli 1005 euroa, joten hän ei voinut maksaa sitä Visa-kortillaan, jonka luottoraja on 1000 euroa. Hän oli kuitenkin saanut tietää, että lipun voi maksaa myös käteisellä, kun sen maksaa yhtiön myyntipisteeseen lentoasemalla. Eräs hänen kaverinsa oli ostanut lipun näin. Perillä odotti kuitenkin ikävä yllätys. Käytäntö oli muuttunut. Lipun kyllä voi edelleen maksaa käteisellä, mutta silloin maksamisesta peritään ylimääräinen sadan euron palvelumaksu. Lipun maksaminen kahdessa erässä - tuhat euroa kortilla ja viisi euroa käteisellä - ei ole mahdollista.
Kun romanikerjäläinen järjestää pakkasessa jäisellä kadulla päivän kestävän ”katuperformanssin” ja saa siitä palkkioksi ohikulkijoilta muutaman euron, sitä pidetään paheksuttavana laiskotteluna ja vastikkeettoman rahan keräämisenä. Kun lentoyhtiön koppava virkailija vaatii sadan euron ylimääräistä ”maksumaksua” siitä, että asiakas maksaa lentolipun, tätä ei pidetä millään tavalla epäeettisenä vastikkeettoman rahan keräämisenä.
Kun ulkomailta tulleet romanit ovat tunnetusti hyviä istumatyössä eivätkä valita työolosuhteista, ehkä heitä voisi kouluttaa lentoyhtiöiden asiakaspalveluun ja muihin vastaaviin töihin, joissa pääasiassa istutaan ja kerätään rahaa. Ja myös töihin, joissa istutaan, eikä kerätä rahaa.
Otaksun, että romanit sanoisivat ihan samaa kaikissa Euroopan maissa, jos heiltä kysyttäisiin. Tulkitsen valitusten olevan uhriposition automaattista käyttöönottoa, koska se selvästikin hyödyttää romaneja - ei heidän määränsä vähenemään päin ole.
Tulee mieleen joidenkin vuosien takainen tapaus, jossa Tsekin (oliko Slovakian) suunnasta tulleita romaneja oli päätynyt Pohjanmaalle. Siellä joku heistä tapasi suomalaisia helluntailaisia ja kuuli evankeliumin Jeesuksesta. Mies tuli uskoon, taisi tulla jokunen muukin heistä, jollen ihan väärin muista. Mies tutustui Suomessa mm. helluntailaiseen yrittäjään, joka pyörittää Halpa-halli –ketjua. Oltuaan Suomessa jonkin aikaa, ehkä vuoden-pari, hän palasi kotipuoleensa. Sinne hän perusti kohta edullisia tavaroita myyvän liikkeen ja nimeksi sille tuli Halpa-halli.
Tämä tarina on lehdestä luettu, en kyllä muista mistä lehdestä. Vieläköhän Tsekissä on Halpa-halli?
On varmastikin totta, että romanialaiset istuskelijat ovat ihan läpiköyhää maalattiapohjaisissa taloissa asuvaa kansaa, jollaisia Suomessa on viimeksi ollut peräkylillä joskus 50-luvulla. Olenpa itsekin parina vuonna näille istuskelijoille vitosen pari nakannut, mutta kun kokonaiskuva on alkanut seljetä, olen pitänyt työmarkkinatukeni itselläni.
Tämä kerjääminen ei kerjäämällä ja yksittäisten kansalaisten rahan antamisella lopu.
Olen varmistunut, että tämän kerjuurallin takaa löytyy pienehkö bisnestoiminta, joka kuskaa etumaksua vastaan näitä kadulla istuskelijoita otollisiin kohteisiin. Homma lienee täysin verrannollinen aasialaisten marjanpoimijoiden välittämiseen ja kuskaamiseen, mutta siinä missä aasialaiset ravaavat kuoliaaksi asti Suomen metsissä tienatakseen velaksi ottamansa matkarahat ja jotain vielä säästöönkin, näiden EU-kansalaisten ansiokeino on kerjääminen.
Suomalaisen kulttuurin omaksuneena pidän kerjäämistä lähes viimeisenä keinona välttää aliravitsemus ja nälkäkuolema. Nälkäkuolema ei näitä istuskelijoita uhkaa. Pidän siis toimintaa feikkinä ja siten paheksuttavana.
Nämä istuskelijat ovat siis ehkä ihan läpiköyhiä, ja yrittävät tällä tavoin kohottaa elintasoansa jotenkin siedettäväksi, mutta ainoana syyllisenä tähän paheksuttavaan ralliin pidän Romanian sosiaalihuoltoa ja sikäläistä krakakaulatahoa, joka yhteisiä varoja kansalaisille tulonsiirtoina jakelee. Tai tässä tapauksessa ovat jakamatta romaneille.
Kulttuurimarxismia ja dialektista ideologiaa - RM:n itsensä mukaan.
Mikäli maailmalle leviää riittävän voimakas signaali Suomesta kylmänä ja kalseana maana jota asuttavat kylmäsydämiset ja kovaluontoiset ihmiset ja jossa ei anneta vastikkeetonta rahaa, onnenonkijoiden virrat suuntautuvat muualle.
Koskee myös toivottua, osaamisperäistä maahanmuuttoa.
http://www.youtube.com/watch?v=YfpTLQTXTw4
Eeko, tuo on yleinen, mutta aina yhtä virheellinen käsitys.
Uskot siis, että kun ulkomaalainen työtä hakeva koulutettu huippuosaaja hakee Suomesta työtä, ja kuulee, että täällä ei jaeta onnenonkijoille ilmaista rahaa, hän keskimäärin päättää, että tämä paikka ei tämän vuoksi ole häntä varten?
Kun puhutaa oikeasti työperäisestä maahanmuutosta, niin puhutaa keskimäärin fiksuista ja käytännöllisistä ihmisistä. Ei työperäiselle maahanmuuttajalle esim. löysä sosiaaliturva ole vetotekijä. Hän ymmärtää, että se tarkoittaa korkeaa verotusta, jossa hän työtä tekevän. On maksajapuolella.
Suomalaisilla tiedostajilla on usein varsin ylimielinen taipumus niputtaa kaikki maahanmuuttajat tai ulkomaalaiset jotenkin yhdeksi ryhmäksi. Suomeen tuleva intialainen insinööri ei tosiasiassa laske millään tavalla kuuluvansa samaan viiteryhmään romanikerjäläisen kanssa vaikka tiedostajan näkökulmasta molemmat ovatkin "ulkomaalaisia". Työperäinen maahanmuuttaja todennäköisesti tuntee paljon suurempaa yhteenkuuluvuutta tavallisen Suomalaisen työssäkäyvän kanssa, kuin kerjäävän romanin kanssa eikä varmasti vedä kovin suuria yhtäläisyysmerkkejä oman asemansa ja kerjäläisten kohtelun välille.
No, Suomessa sentään joku antaa jotain kerjäläiselle, vaikka ilmeisesti aivan liian vähän ja väärällälailla kun haisevatkin pahalle ja ovat rumia...
Itse täällä Aasiassa oleilevana mietin, kuinka mahtaisi käydä kun ja jos joutuisin mieron tielle. Anteliaisuus ei ole mikään hyve aasialaisille ainakaan. Temppelissä tosin saattaisin saada ruokaa ja jonkinlaisen makuusijan. Tai sitten kerjätä vaikka Bangkokin kadulla. Tälläisiäkin tapauksia on joskus nähty ja laupiaat samarialaiset ovat heitä toisinaan toimittaneet kotimaahansa hoitoon. Yleinen asenne lähestystöissä tuntuu olevan hälläväliä -asennoituminen OMIEN maiden asukkaisiin.
Huvittavana pidän moista ruikutusta. Jos täällä menisin paikallisille viranomaisille kerjäämään lippua kotiin tai muuten vaatimaan jotain ilmaiseksi niin todennäköisesti minut naurettaisiin kadulle takaisin, jos ei sitten heitettäisi selliin epämääräiseksi ajaksi. Moni on sellissä sen verran kirkastanut ajatuksiaan, että rahat ovatkin löytyneet joltain sukulaiselta.
Maailma on kova paikka ja jostain syystä en oikein osaa ajatella kuin, että jos he keskittyisivät parantamaan oman maansa tilannetta niin kenties jotain hyvää tapahtuisi.
Tai sitten menee hierojaksi sille vanhalle tädille, vaikka ruma onkin... ;D
Slummien miljonääri-elokuvan lasten sokaisemista kerjäämisen tehostamiseksi saattoi olla vaikea uskoa sellaiselle, joka ei ole itse nähnyt jo lapsena raajarikoiksi murjottuja aikuisia kerjäämässä intialaisten kaupunkien kaduilla. Ihminen on ainoa eläin, joka kykenee sellaiseen raakuuteen.
Ei kai nyt kukaan oikeasti usko, että Romanian romanit tulisivat tänne asti kerjäämään jos tienaisivat vain 10 euroa päivässä.
Ja uskooko joku että he kertoisivat paljonko mahdollisesti varastamalla, huijaamalla tai prostituutiolla tienaa? Tuskin sitä jollekin reportterille tai tutkijaa leikkivälle kerrotaan. Pitäähän medialle osata kertoa joku sopiva anteliaisuutta kirvoittava nyyhkytarina.
Vastikäänhän paljastui tuollainen paritustapaus.
Toista vuotta sitten esitetyssä BBC:n hyvää tutkivaa journalismia edustavassa ohjelmassa kerrottiin pikkulastenkin päiväansioiden liikkuneen 500-1000 euron suurusluokassa. Mafiapomot ja parittajat ottavat varmaan suurimman osan päältä pois järjestely- ja matkakuluina ja suojeluprovisioina.
Mutta jos joku tutkija antaa itseään höynäyttää ja uskoo tuollaisia 10 euroa päivässä satuja niin pitää todeta että nuo romanikerjäläiset ovat paljon tuollaista akateemisen koulutuksen saanutta hyväuskoista tutkijaa älykkäämpiä.
Uskot siis, että kun ulkomaalainen työtä hakeva koulutettu huippuosaaja hakee Suomesta työtä, ja kuulee, että täällä ei jaeta onnenonkijoille ilmaista rahaa, hän keskimäärin päättää, että tämä paikka ei tämän vuoksi ole häntä varten?
Ulkomaalainen osaaja joka voi valita työ- ja asuinpaikkansa ei välttämättä kuule sitä pitkää selitystä. "Kovasydämisiä ihmisiä ja pahaa ruokaa" jää mieleen paljon helpommin.
Ja vaikka epäilisikin, miksi riskeerata? Maailma on maita pullollaan.
En nyt sanoisi Suomea erityisen rasistiseksi maaksi Euroopan mittakaavalla, mutta kyllä täälläkin on ihan käsittämättömästi järjestelmällisiä typeryyksiä tekemässä maasta vähemmän houkuttelevan vieraskulttuuriselle. Keskiverron valkoihoisen sinisilmäisen mielessä tumma iho yhdistyy somalistereotypiaan, kaakkoiseurooppalainen ulkoasu romaneihin, ryssävihasta ei pääse vaikka voissa paistaisi...
Tuo ruokajuttukin pitäisi ottaa tosissaan. Tunnen muutamia osaavia aasialaisia kavereita, joiden yhtenä pääsyynä paluumuuttoon pois keski-euroopasta on ollut maito- ja viljajalostepohjaisen ruokavalion huono sopivuus omiin makutottumuksiin. Se ei muuten ole pelkkä markkinatalous, minkä takia nimenomaan ravintolakulttuuri on usein ensimmäisiä elinkeinoja merkittävien maahanmuuttopopulaatioiden myötä... Esim. Otaniemessä tiettävästi vieläkin toimii tiettyjen maahanmuuttajayhteisöjen piirissä "tofurinki", joka järkkää konttikaupalla "markettitavaraa parempaa" ruokaa opiskelijoille.
Myös kasvissyöjillä on jokseenkin vaikeaa monissa maissa, tosin ei niinkään Pohjois-Euroopassa (enää). Kulttuurisesti tosin poikkeavuus HK-blå, sauna ja keskikaljoittelusta tuottaa vieläkin vaikeuksia. Vaikket edes maahanmuuttaja olisikaan.
Edelliseen lisäten, vääräleuka voi tietenkin kysyä, miksei romanit ole tuoneet omaa ravintolakulttuuriaan minnekkään mihin ovat matkanneet, toisin kuin järjestään kaikki muut maahanmuuttajaryhmät...
Enpä olisi uskonut, mutta olen kurjempi kuin romanikerjäläinen!
Olen nimittäin suostunut opiskeluaikanani ottamaan vastaan ruoka-apua. Siis sitä apua, jota romanikerjäläiset eivät huoli.
Satuin tänään käymään lähimmässä kaupungissa (huom, en kaasuvoimalla, viittaus dinosaurusjutun kommenttiin) ja eikös torin poikki tallustaessani sinnekin ollut rantautunut pari Uuden Uljaan Euroopan romanialaista työvoimareserviläistä kerjuumuki kourassa. Ensimmäinen ojenteli mukiaan ohikulkijoille, mutta näki ilmeisesti naamatauluni ja jätti edes yrittämättä, vaikka lähellä ei juuri ohitushetkellä ollut muita uhreja. Toinen yritti, mutta kuljin ohi kuin en olisi edes huomannut. Jälkikäteen tuli mieleen, että pitäisi opetella pari haistattelua romaniaksi, jotta menisi viesti perille. Sattuuko kukaan tietämään hyviä ehdotuksia?
Ei oikein kuulosta minkäänlaiselta "huippuosaajalta" , jos mielikuva maasta muodostetaan muutaman lehtiotsikon perusteella.
Kyllä sitä suomalainenkin joutuu mietimään, mistä se ruisleipä hankitaan kun ulkomaille lähtee.
Lipun hinta oli 1005 euroa, joten hän ei voinut maksaa sitä Visa-kortillaan, jonka luottoraja on 1000 euroa.
Eiköhän luottokorteissa ole järjestään debit-ominaisuus, jota ei luottorajat estä. Sitä voi käyttää myös online-maksuissa, kun antaa sitä vastaavan kortin numeron. Inhottava tapaus muuten.
Ekku:
Ei oikein kuulosta minkäänlaiselta "huippuosaajalta" , jos mielikuva maasta muodostetaan muutaman lehtiotsikon perusteella.
Ei se kuva vaan se erottuminen. Ihmiset yleensä valitsevat vain yhden asuinpaikan kerrallaan. Huippuosaaja ei jaa lohdutuspalkintoa toiseksi houkuttelevimmalle maalle.
Pohjoismailla on tällä hetkellä todella paljon vetovoimaa myös osaavien maahanmuuttajien kahmimiseksi. Vakaat yhteiskunnat, kohtuullinen taloustilanne, hyvin kansainvälinen väestö hyvällä englanninkielen taidolla, uniikki toteutus sosiaalidemokratiasta, ilmainen koulutus, terveydenhuolto jne.
Mutta kun pitäisi voittaa vetovoimassa Norja (korkea palkkataso, rakenteellinen vauraus...), Ruotsi (absoluuttisesti suurempi teollisuus, avoin maine, "swedish blondes" -brändi...) ja Tanska (ei niin syrjässä muusta "Euroopasta"). Yleensä myös Alankomaat, Saksa, Sveitsi ja kumppanit.
Tällä hetkellä Suomi on kilpailukykyinen lähinnä lapsiperheille (loistava peruskoulutus) ja työnvieroksujille (antelias sosiaaliturva).
Pari lehtiotsikkoa on riittävästi muodostamaan sen hiuksenhienon eron muutoin tasaväkisten kilpailijoiden välille.
Juuri nyt muuten olisi tuhannen taalan paikka kaapata työttömät kreikkalaiset, italialaiset, espanjalaiset ja portugalilaiset osaajat vaurastuttamaan täkäläisiä yhteiskuntia. Paha vain, ettei työpaikkoja tunnu olevan paikallisillekaan ja muutenkin mentaliteettina on enemmän sylkeä köyhien naamalle.
Jos hinta niiden vähien huippuosaajien saamiseksi tänne on se, että otetaan kaikki mahdolliset onnenonkijat samaan syssyyn, on hinta liian suuri.
Muutaman kreikkalaisen voisi ottaa ihan sen vuoksi, että opettaisivat meidät suht rehelliset pienyrittäjät kusettamaan valtiota verotuksessa oikein kunnolla. Ne kun sen osaavat.
Aina välillä kun tulee mietittyä, minkä hyödyttömän instanssin pyörittämiseen se raha menee, mitä meiltä veroina kerätään.
Tuossa jokin aika sitten tuli tehtyä melko mittava hammasremontti, joka piti tietenkin tehdä yksityisellä, kun julkiseen ei pääse ilman helvetin pitkää jonotusaikaa.
Näytti muuten samassa hammaslääkärissä käyvän iso joukko tummahipiäisiä miehiä, joilla oli tulkki tai pari mukana, että saadaan homma sujumaan.
Kukakohan maksoi heidän laskunsa?
Rahan antamisen vähentäminen kerjäläisille ei siis ole parantanut kerjäläisten asemaa eikä vähentänyt kerjäläisten lukumäärää. Voidaan ajatella, että se toimii myös toisinpäin, jos rahaa tuleekin runsaasti kerjäläisiä ei tule sen enempää. Miksi kerjäläiset tiedottaisivat muille kerjäläisille, että täällä on hyvä apaja.
Minun mielestäni osaavaakaan työperäistä maahanmuuttajaa ei erityisesti tule houkutella. Osaamispotentiaalia Suomella nimittäin on jo ennestään. Työperäinen maahanmuuttaja ei todellisuudessa ole intialainen insinööri, vaan siivoaja, joka suostuu tekemään homman pimeästi surkealla palkalla. Näin vapaa liikkuvuus -verkostojen kaltaiset vasemmistolaiset viritelmät toimivat käytännössä työolojen kurjistamisen ja suomalaisten suuremman työttömyyden hyväksi.
Post a Comment