Korkein oikeus on vetänyt herneen nenukkiin Jussi Halla-ahon lievästi sanoen yliolkaisiin kommentteihin tuomiostaan ja sen lainvoimasta. Halla-ahon mukaan KKO:n päätös oli "muutaman ihmisen henkilökohtainen tulkinta", josta oikeusoppineet ovat lievästi sanoen närkästyneitä - heidän mukaansa kyseessä on maan korkeimman tuomioistuimen tekemä lainvoimainen ratkaisu, jota täytyy kunnioittaa.
Miten ruukinmatruunalle jotenkin tulee mieleen South Park, Eric Cartman ja hänen toteamuksensa Respect mah authoritah!
Nyt on niin, että demokraattisessa oikeusvaltiossa oikeuden on itse ansaittava auktoriteettinsa sekä kunnioituksensa oikeamielisillä päätöksillä, ts. sellaisilla, jotka ovat ns. yleisen oikeustajun mukaisia. Ei sellaisilla, jotka ovat muodollisen juristerian sekä lakipykälien mukaisia. Erilaiset keskustelufoorumit ovat täynnänsä Halla-aho -kirjoittelua. Ja lähes poikkeuksetta Halla-ahoa tukevia.
Suomessa on kuitenkin niin, että oikeuslaitos on väkivaltakoneisto. Oikeuslaitoksen tehtävä on legitimoida vallanpitäjien valta ja asema ja rangaista niitä, jotka uhmaavat valtaa. Ainoastaan toissijaisena asemana on yhteisten pelisääntöjen linjaaminen sekä riitojen ratkaiseminen. Suomessa oikeuslaitos on valtio valtiossa, autonominen ja sisäänpäinlämpiävä organisaatio, joka on kaikkien demokraattisten valvontaelimien ulottumattomissa ja joka ei ole vastuussa kenellekään eikä millekään instanssille, ja jota estabilissementti käyttää ensisijaisesti toisinajattelijoiden rankaisemiseen.
Halla-ahon rikos ei ollut rasistinen kirjoittelu. Hänen rikoksensa oli se, että hän talloi vallan varpaille. Hän kritisoi valtionsyyttäjä Mika Illmania ja tämän toimintaa.
Ja Illman myöntää HBL:n haastattelussa tämän itsekin. Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva, säger Illman. On hyvä, että nyt saadaan ennakkotapaus sille, kuinka paljon hallintoalamainen saa kritisoida vallanpitäjän toimintaa. Madelkaa, madot! Herrat käskee ja Suomi ryömii, ryömikää, ryömikää!
Mutta KKO elää siellä norsunluutornissaan ja katselee meitä maan matosia alentuvasti alaspäin. Ja ihmettelee, kun Halla-aho ja hänen hengenheimolaisensa eivät kunnioita oikeusoppineiden jumalallista viisautta. Ja kuitenkaan Halla-ahon argumenteissa ei ollut mitään materiaalisesti väärää tai valheellista. Jos Suomessa on islamofobiaa, se on muslimien itsensä syy. Oheinen törkyvideo ei sovellu kaikkein herkimpien katsottavaksi.
Solzhenitšynin kirja panee väkisinkin mietityttämään. Suomen oikeuslaitos ja virkamieskoneisto on tšaarinvallan henkinen perillinen. Jos muudan venäläiskenraali kuvittelee, että Suomessa oletetaan että Suomella on yhä Neuvostoliitto naapurinaan, niin se johtuu vain siitä, että me elämme yhä henkisesti suomettumisen aikaa. Solzhenitšyn ei kunnioita auktoriteetteja. Hän repii niin lain, oikeuslaitoksen kuin tuomiolaitoksenkin kappaleiksi Gulag: Vankileirien saaristossaan. Eikä aiheetta.
Oma lukunsa on nyt oma eduskuntamme, joka lammaslauman tavoin määkii, että mitättömän sakkotuomion saanut Halla-aho pitää kammeta pois hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Hyvähän se on pahoinpitelijöiden, kavaltajien, rattijuoppojen ja muiden rikollisten määkiä. Eihän korppi korpin silmää noki. Sitten ihmetellään, miksi hallintoalamaiset eivät kunnioita eduskunnan eivätkä oikeuslaitoksen auktoriteettia. Ovathan he yhtä erehtymättömiä kuin Newtonin lait ja mitäpä maallikko lainluennasta ymmärtäisikään. On erehtymättömyyttä meillä melko valikoima! On KKO, IVY sekä Teollisuuden voima!
Yksi asia on varma: Jussi Halla-aho varmisti juuri uudelleenvalintansa 2015.
Wednesday, June 13, 2012
Subscribe to:
Post Comments (Atom)


37 comments:
Sanot Halla-ahon mukaan KKO:n päätös oli "muutaman huru-ukon henkilökohtainen ratkaisu", josta oikeusoppineet ovat lievästi sanoen närkästyneitä
Minusta olisi syytäkin olla närkästyneitä jos Halla-aho nimittelisi tuolla tavoin KKO:n jäseniä "huru-ukoiksi". Mutta eihän Halla-aho ole käyttänyt tuollaisia nimityksiä.
Korjaa nyt ettei lukijoillesi jää väärää käsitystä.
Huru-ukko- nimitys tuli jostain muualta. Se Halla-aho ei käyttänyt noita sanoja, vaan sanoi että se on muutaman henkilön mielipide tms.
Olennaista ei ole kuitenkaan se, nimittelikö Halla-aho vai ei. Minä, RM, Igor, kuka tahansa bloggaaja, joka ei ole politiikassa, me voimme sanoa että korkeimman oikeuden päätös on vain muutaman henkilön mielipide, eikä mikään korkein totuus.
Mutta lainsäädäntöelimen korkea-arvoinen jäsen, kuten hallintovaliokunnan puheenjohtaja, ei voi sanoa tällaista julkisesti ja olettaa että se sivuutetaan. Se ei ole sellaista arvokasta käytöstä jota tällaisessa asemassa olevalta edellytetään. Luulin, että Halla-aho olisi tajunnut tämän jo aikanaan kun häntä näpäytettiin "Panssarit Kreikkaan"-sotkussa (joka oli naurettava farssi, kuten tämäkin). Hallintovaliokunnan puheenjohtaja ei voi käyttäytyä kuin joku tavallinen pena tai masa, vaan hänen on toimittava asemansa vaatimalla tavalla.
Halla-aho pelasi tämän jälkimmäisen siirtonsa huonosti. Suomessa on paljon ihmisiä, joiden mielestä Halla-ahon tuomio oli väärä. Hän olisi voinut omassa lausunnossaan todeta, että tässä koettelimme sananvapauden rajoja siten kuin laki sen määrittelee, ja että korkein oikeus on nyt todennut, että laki on tässä epätarkoituksenmukainen. Ja todeta, että ongelmana on siis laki, joka ohjaa oikeuden toimimaan näin.
Lainsäätäjänä Halla-ahon pitäisi kommentoida nimenomaan lakia, ja hän olisi voinut kääntää tämän voitoksi. Hänhän olisi ollut aivan loistava henkilö ajamaan lain muuttamista, jos hän nöyrästi hyväksyisi tuomion lainmukaisena.
Sananvapaudella on paljon kannattajia Suomessa, ja korostamalla sitä tosiasiaa, että koska satiirinen paralleeli suomalaisten ja somalien välillä on kielletty, hänellä olisi ollut paljon enemmän goodwilliä puoluerajojen yli.
Peliliike oli paha virhe. Jos se oli harkittu, niin Halla-ahon strategia on mitä ilmeisimmin syventää yhteiskunnassa vallitsevaa epäluuloa, ja silloin hän on minusta pelkkä narsistinen riidankylväjä. Jos se oli harkitsematon, niin se on sääli. Halla-aho, vaikka poliittisesti lukeutuu niihin joita vastustan, on kuitenkin mielenkiintoinen lisä nykypolitiikassa.
Olen TM:n kanssa samaa mieltä.
Nousihan siitäkin kohu, kun tilanne oli toisinpäin. Eli silloin, kun Pauline Koskelo, korkeimman oikeuden presidentti, haukkui perustuslakivaliokunnan tämän linjauksesta yksityisten parkkifirmojen tapauksessa.
Eli ei Halla-aho ole erityisasemassa.
Tiedemies esittää hyvin argumentoituja mielipiteitä ja analysoi Halla-ahon toimia terävästi. Osaan on pakko jopa yhtyä vaikka kyse onkin jälkiviisaudesta.
Mutta yhden asian Tiedemies unohtaa tai jättää huomiotta. Halla-aho on lausunut näkemyksensä omassa asiassaan. Kun siihen lisää aggressiiviset ja valtavat mittasuhteet saaneet täysin kohtuuttomat median hyökkäykset häntä vastaan niin sellainen ainakin minun puntaroinnissani lisää ymmärrystäni. Omaan asiaan on vaikea ellei mahdotonta suhtautua viileän älyllisesti. Siinä on mukana myös voimakkaat tunteet.
Päätekstiä korjattu tuoltaosin.
Tuli mieleen, nythän perussuomalaisetkin pääsevät kunniotettavien puolueiden joukkoon, kun riittävän monella on tuomio takanaan. Muutenhan ps olisi ollut aivan liian puhtoinen puolue. :)
http://www.youtube.com/watch?v=Txn0BfPKogM
Joku suhteellisen ahkera kaveri on copy-pastennut jokaisen aihetta kasittelevan nettiartikkelin kommenttiosastolle listan muista poliitikoista jotka ovat kritisoineet KHO:n toimintaa.
Karjessa vaittama siita etta Tuija Brax olisi osallistunut oikeusministerina KHO:n paatosta vastustavaan mielenosoitukseen. Itse en tapausta muista eli tietaako joku jonkun varmemman lahteen talle? Googlettaminen on vaikeaa koska osumina tulee vain tuon kaverin postauksia.
Poliitikkona Halla-ahon ei olisi kannattanut sanoa rehellistä mielipidettään tuomiosta, vaikka kannanotto oli inhimilliseltä kannalta ymmärrettävä ja vastaa täysin omaakin käsitystäni.
RM sanoi hyvin sen, että kunnioitus on ansaittava eikä KO tässä tuomiossa ansaitse kunnioitusta, vaikka se pykälien mukaan mielestään toimi oikein.
"Hallintovaliokunnan puheenjohtaja ei voi käyttäytyä kuin joku tavallinen pena tai masa, vaan hänen on toimittava asemansa vaatimalla tavalla."
Itse olen osin eri mieltä. Minusta poliitikkojen tärkeilystä pitäisi päästä eroon. Tämä ei tarkoita mitään kaljabaaritarinoita vaan selkeää ja ymmärrettävää puhetta, jossa myös sanotaan jotakin.
Tärkeily ja hurskastelu eivät nimittäin kasvata "eduskunnan arvovaltaa" vaan vähentävät sitä.
Tomi! Erosiko Pauline Koskelo Korkeimman oikeuden presidentin tehtävistä tuon johdosta vai vaatiko kukaan edes? Jos oikein muistan niin kyllä poliittisesti samanhenkisissä juristipiireissä oli ymmärtäjiä. Nyt ei tunnu olevan yhtään.
Ainakin Kemppinen vaati Koskelon eroa ja käsittääkseni Sasi myös.
Tiedemiehen kommentti on harvinaisen hyvä ja selväjärkinen.
Korkeassa asemassa olevien henkilöiden tuomioistuinten yksittäisiin ratkaisuihin kohdistama arvostelu ei ole niin harvinaista. Jyrki Virolainen on kirjoittanut blogissaan siitä, miten Johannes Koskinen oikeusministerinä jatkuvasti kritisoi yksittäisiä tuomioita. Hän sai tästä lopulta lievät moitteet oikeuskanslerilta. KHO:n presidentti Pekka Hallberg puolestaan käskytti poliisia olemaan noudattamatta KHO:n päätöstä, joka oli vastoin Hallbergin näkemystä. Hän sai pikku moitteet oikeusasiamieheltä. Monia muitakin tapauksia on. Erotettu tuollaisesta ei kuitenkaan ole ketään.
Halla-ahon kohdalla asiaa mutkistaa tietenkin se, että hän puhuu omassa asiassaan. Lisäksi mies on varsinainen loose cannon, joka aina kuoppaan jouduttuaan vain jatkaa kaivamista. Nyt hän ilmeisesti saa potkut hallintovaliokunnan pj:n paikalta, mitä ei ehkä olisi tapahtunut ilman KKO:n ratkaisun vähättelyä. Halla-aho antaa jatkuvasti lisää aseita vihamiestensä käsiin heitoillaan. Toisaalta hän on onnistunut niin hyvin monissa tavoitteissaan, että ehkä hänen usein älyttömältä vaikuttava käytöksensä on harkittu strategia.
Hallis on kettu. Hän vie eduskuntaa kuin litran mittaa.
Eikös vain hän nyt omasta aloitteestaan eronnut hallintovaliokunnan puhiksen paikalle - ja uudeksi tulee Juho Eerola - yksi nuivan manifestin allekirjoittajista, ja koko juttu jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Oletteko sattumoisin lukeneet tekstin "Muutama täky Illmanin Mikalle" nykyversion?
Puolimieli, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden tuomareita ei voida tuollaisessa tilanteessa erottaa.
Heidän olisi erottava itse.
Oletteko sattumoisin lukeneet tekstin "Muutama täky Illmanin Mikalle" nykyversion?
Kuten todettua, Halla-ahon vakioreaktio sietämättömäksi kuumenneeseen tilanteeseen on heittää lisää löylyä...
Tietyllä tavalla Tiedemies on tosiaan oikeassa, mutta mielestäni kohtuuton. Pitää ottaa huomioon mistä tuomio tuli ja se, että eroa oli ehditty vaatia ja lausuntoja pommittaa jo ennen tiedotteen julkaisemista.
En usko, että Suomessa saadaan minkäänlaista laajempaa, sananvapautta puolustavaa ryhmittymää aikaiseksi, jos noin nopeasti olemme aina valmiita tuomitsemaan kaikki alalla toimivat poliittisesti.
Halla-ahon uusi tiedote oli vielä edellistä parempi. Mutta olen aika varma, että kyllä siitäkin jonkun kohun saa aikaiseksi.
Korostaisin sitä, että Juho Eerola on kyllä täysin itsenäinen toimija hänkin.
Kenelle Halla-aho on enemmän vastuussa, äänestäjilleen vai eduskunnan "arvokkuudelle"?
Itse epäröimättä valitsisin ensimmäisen vaihtoehdon. Hän on esiintynyt äänestäjilleen tietyn vaihtoehdon miehenä ja häneltä odotetaan roolinsa mukaista käytöstä.
Luin KL:n jostain ketjusta Napoleonin kommentin politiikan sisällä esiintyvistä kaunopuhujista, joille hän ei puhetaidon keinoin pärjännyt. Hän valitsi keinokseen suorapuheisuudena ja faktat. Kaksi plus kaksi oli eittämättä neläj eikä mitään muuta. Tosiasioihin ei kaunopuheisuus tehoa, se on siihen tarkoitukseen liian epämääräistä.
Minusta hiiteen kaunis käytös ja arvokkuus, onko kellään mitään sanottavaa, ratkaisee oman kantani.
PM, Jussi Halla-aho on hardball player. Hän pelaa todella kovilla ja kovaa.
Löylyä lissää, ei tunnu missää, olisi kapteeni Pirk todennut tähän.
Suomessa oikeuslaitos on valtio valtiossa, autonominen ja sisäänpäinlämpiävä organisaatio, joka on kaikkien demokraattisten valvontaelimien ulottumattomissa"
Ei oikeuslaitos ole Suomessa valtio valtiossa vaan osa "valtiota". Suomessa vallan kolmijako oppi ei ole koskaan toteutunut siinä merkityksessä mitä sillä länsimaissa yleensä tarkoitetaan. Eivätkä suomalaiset edes ymmärrä mitä koko käsite edes tarkoittaa.
1
Tiedemiehen kommentti on erinomainen.
....
Halla-aholle ja Ironmistressille voi vain sanoa, että politiikassa on tietyt pelisäännöt, joiden puitteissa noita sääntöjä voi 'rikkoa', joten politiikkaa pitää osata myös pelata [jos ette muka ennen tienneet]. Halla-aho ei näytä edes haluavan osata vaan pelailee omaa peliään vieden itseään kohti eroamista kansanedustajuudesta.
Entä mitenkähän Ironmistressin sosiaalipornoilu soveltuisi eduskuntaan?
2
Yksi on kuitenkin varmaa - nyt taisi katketa meikäläisen viimeinenkin kytkös nationalistiseen äärioikeistoon.
Halla-ahon kaltaisia tyyppejä pitää vastustaa. Ei siksi, etteikö Halla-aho olisi sananvapauden nimissä tuonut julkisen keskustelun piiriin tarpeellisia näköaloja ja -kantoja vaan siksi, että hänelle myös [monen muun pahan asian ohella] Euroopan pankki- ja luottokriisi näyttäisi viime kädessä johtuvan väärien uskonnollisten arvojen uhkasta eikä olevan tosiasiallisesti finanssi-kapitalismin itsensä massiivinen käenpoika, jonka syöttämiseen on puututtava globaalein antikapitalistisin [tai vähintäinkin globaali-keynesläisin] keinoin eikä ulkoistamalla kaikki pankkeihin[kin] liittyvä paha johonkin vieraaseen kulttuuriin tai väestönosaan.
Nationalistinen äärikonservatismi ei ole ratkaisu uusliberalismiin, koska se ei kovasta kritiikistään huolimatta puutu kapitalismin rakenteelliseen ristiriitaan [= tosiasia] vaan säilyttää systeemin entisellään, kunhan vain yhteiskunta pysyy kulttuurisesti hierarkisena ja eettisesti puhtaana [= arvo] - - [mutta juuri näinhän ääri-islamissakin ajattellaan; - tavat siellä vain ovat hiukan 'konkreettisemmat' kuin pelkästään fantasioissaan inhokkejaan tappavilla 'ironmistresseillä']. - Ks. PS.
Halla-aho siis ajaa EU-vastaisuutta vääristä syistä. Hän kritisoi kapitalismia vastustamalla maahanmuuttoa. Kuten tekee tämän blogin mekanistista teekkarilogiikkaansa suoltava paranoidis-hysteerinen kirjoittajakin, jonka 'moraalinen inhorefleksi' näyttää muuttuneen nautintoa lisääväksi 'reseptoriksi', koskapa hän jatkuvasti katselee verta ja teloituksia.
Sekä Nappisilmä että Fantasia-Fanny valitsevat mieluummin 'demokraattisen' fasismin kuin demokraattisen sosialismin. Itse sen sijaan pysyn taatusti toisella puolella poliittista rintamaa [joskin sitoutumattomana erakkona ideologia-kriittisen tarkk'ampujan ominaisuudessa].
PS.
Kyseessä on joko tietoinen argumentatiivinen erottelu [darwinistit] tai karkea sekaannus, jota etenkin natsit käyttivät, mutta jollaiseen myös tieteelliset darwinistit helposti lankeavat. Tosiasiat ja arvot nimittäin sekoitetaan toisiinsa ei ainoastaan sen vuoksi, että niiden ajatellaan olevan erottamattomia [natsit] vaan myös siksi, koska niiden oletaan olevan ontologisesti täysin eri asioita [darwinistit].
Näin ollen kummassakaan tapauksessa ei edes ole muuta mahdollisuutta kuin korvata 'huono ~ paha' tosiasia 'oikealla' arvolla, jolloin omaksuttu 'oikea' moraalinen arvo muuttuu simbsalabim ei-moraaliseksi eli tosiasiapremisseihin perustuvaksi tosiasia-arvoksi.
Sekä konservatiivis-nationalistinen filosofi Heidegger modernismin vastaisuuksineen että biologi Garret Hardin ja kiista yhteismaista (Yhteislaidunten tragedia) ovat mielenkiintoisia esimerkkejä tästä ongelmasta.
Kärjistäen sanottuna Heideggerille [Daseinin tavoittama olemisen] arvo [kollektiivinen joskin ei-universaali tosiasia] on ensisijainen. Darwinistille biologinen tosiasia [luonnon sääntelemättömyys] sen sijaan jyrää ihmisten asettamat arvot [luonnon sääntelyn], mistä seuraa Garretin mukaan ekologinen tuho, ellei ihminen osaa arvoineen säädellä 'laiduntamistaan' [jolloin arvosta tulee tosiasia eli eloonjäämisen ehto].
Mielestäni ongelma arvojen ja tosiasioiden suhteesta on Heideggerilla ja Hardinilla samankaltainen, kun kysytyään miten, miksi ja milloin arvo saa tosiasian luonteen ja päinvastoin.
Onko kansanedustajien arvokkuusvaatimus lopultakaan kovin tärkeää? Mielestäni olisi tärkeämpää, että poliitikoilla (kuten myös kansalla) olisi täysi ja rajoittamaton sananvapaus (poikkeuksina ehkä rikoksen suunnittelu ja salaisten tietojen kailottelu, esim. jotkin puolustukseen liittyvät tiedot). Näin poliitikot voisivat puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja edustaa äänestäjiään, kuten heidän tehtävänsä on.
"Halla-aholle ja Ironmistressille voi vain sanoa, että politiikassa on tietyt pelisäännöt, joiden puitteissa noita sääntöjä voi 'rikkoa', joten politiikkaa pitää osata myös pelata [jos ette muka ennen tienneet]. Halla-aho ei näytä edes haluavan osata vaan pelailee omaa peliään vieden itseään kohti eroamista kansanedustajuudesta."
Sulle voi sanoa, että tapasi lähteä taisteluun poliittisia vastustajiasi vastustajiasi joidenkin oikeudenkäyntien kautta ja niitä suosimalla on tietenkin täysin fasismia itseään ja osoittaa, että luulet itsestäsi liikoja. Sinulle ei riitä haastaminen mielipiteiden tasolla, vaan myös tuomiovallan pitäisi olla sinulla.
Halla-aho ei muuten taida olla kommentoinut tätä blogia koskaan. On täysin epätietoista lukeeko hän tätä. Sinulla on vain pääsi sisällä joku musta, äärioikeiston möykky, jota yksinkertaisesti vihaat ja halveksit. Nuo tunteet sitten oikeutat uskomattomalla filosofisella vääntelyllä ilmeisesti itsellesi.
Rauhaa vaan :)
Päin persettä muuten käänsit tuon Illmanin sitaatin. Et osaa tai tarkoitusta palvelemaan. Rautamisutkin ovat näet loppupeleissä ellei aivan tavan takaa aivan tavallisia misuleita...
Ano, se ei ollut käännös vaan sarkasmi, jollet sattunut huomaamaan.
Tiedemiehellä oli paljon juuri samanlaisia ajatuksia aiheesta, mitä itsekin olen miettinyt Halla-ahon poliittisen näkyvyyden aikana. Muutama kommentti niistä vielä.
Se ei ole sellaista arvokasta käytöstä jota tällaisessa asemassa olevalta edellytetään. Luulin, että Halla-aho olisi tajunnut tämän jo aikanaan kun häntä näpäytettiin "Panssarit Kreikkaan"-sotkussa (joka oli naurettava farssi, kuten tämäkin). Hallintovaliokunnan puheenjohtaja[n]... on toimittava asemansa vaatimalla tavalla.
Asia on tässä tismalleen minunkin nähdäkseni näin, mutta se, mitä pidän varsin valitettavana, on se että itse kritiikki tai asia hukkuu nyt täysin siihen, kuka sen esittää. Henkilö ja asema menee itse asian yli - ilmiö, josta H-a on kärsinyt merkittävästi koko poliittisen näkyvilläolonsa aikana.
On jopa ironistakin, että itse kritiikki voisi tulla paremmin esiin, jos sen esittäisi maallikko. Eli joku, kellä on vähemmän vaikutusmahkuja. Mutta silloin, valitettavasti, niitä tupataan väheksymään juuri sen takia, että asian esittäjä on "vain" maallikko.
Hän olisi voinut omassa lausunnossaan todeta, että tässä koettelimme sananvapauden rajoja siten kuin laki sen määrittelee, ja että korkein oikeus on nyt todennut, että laki on tässä epätarkoituksenmukainen. Ja todeta, että ongelmana on siis laki, joka ohjaa oikeuden toimimaan näin.
Niin, joskin lain tulkittavuushan oli lavea, minkä osoittaa kahden alemman tuomioasteen poikkeavat tuomiot, sekä lisäksi mielestäni se, että lopullisessa tuomiossa puhutaan termistä, joka kirjoitetaan: "niin sanottu vihapuhe":
III.3. Syyttäjä on katsonut väitteen niin sanotuksi vihapuheeksi, joka ei nauti sananvapauden suojaa.
Moinen sumuinen terminologia on omiaan lisäämään hämmennystä ja vesittämään tuomion rationaalista pohjaa entisestään.
Kaikkein käsittämättömintä tässä on se, että yksityishenkilön blogissaan esittämät mielipiteet tulkitaan niin uhkaavina väitteinä, että niistä napsahtaa KKO:ssa rapsut. Kyseinen toiminta vaikuttaa sensuuntaiselta, että ilmeisesti vastuu kuulijoiden mielentilasta ja sen mahdollisesta emotionaalisesta haavoittuvuudesta nähdään juridiikan perspektiivistä asialliseksi delegoida puhujalle.
Minun on tunnustettava sinulle jotain IDA. - - Minä vihaan syvästi ja puhtaasti jotain. En tiedä, mitä se on, mutta sen tiedän varmasti, että se on. Tämän takia suorastaan kadehdin joskus Halla-ahoa ja Ironmistressiä siitä, että he niin varmasti tietävät, ketä/mitä he vihaavat. Näin heillä on sentään jokin kohde ahdistukselleen. Kun tietää, mitä/ketä vihaa, ei elä sisäisessä epävarmuudessa arvaamattoman tulevaisuuden suhteen. - - Nietzsche kirjoitti jotenkin niin, että rauhallisissa olosuhteissa sotaisa sielu saattaa alkaa taistella verisesti itsensä kanssa. Niinpä juuri. Tunnen kyllä tapauksen. Onneksi? olosuhteet eivät kuitenkaan ole kovin rauhaisia - - .
Onneksi demarius ja demlalaisuus molemmat ovat sellaisia mielisairauksia, jotka paranevat konekiväärillä.
Näin se vaan on. Kuvottavaa, mutta totta ja tuo Rikollisten "kansan"edustajien lista selittääkin jo aika läjän. Meillä on periaatteessa siis De Facto rikollisista koostuva Herraimisto. Ylhäisö. Alfat. Johtajat. Illuminati tai miten vaan.
Voihan tässä nähdä myös trade-offin: jha voi joko maksimoida goodwillin ja käyttää sen epäkohtien korjaamiseen tai maksimoida statustaan räyhähenkenä, jota ns suvaitsevaiset yrittävät vimmatusti manata.
Peliliikkeiden perusteella hän on enemmälti jälkimmäisen taktiikan kannalla. Se on sääli, koska ainakin sananvapauden osalta olisi ollut mukava nähdä että jotain kehitystä olisi edes tavoiteltu. Nythän jälkimmäinen lausuntokin kaikessa nerokkuudessaan menetti vähän teräänsä. Mutta ihailla täytyy, viilto oli terävä.
Uskookohan jha että Eurokriisin endgame alkaa kohta, ja tulee uudet vaalit? Vai onko kunnallisvaalit mielessä? Toista jytkyä petaamassa? No, ainakin politiikassa on säpinää.
RR, ruukinmatruuna ei vihaa ketään.
Sensijaan hänellä on oma viholliskuvansa, joka perustuu sille, ketkä tekevät ja mitä hänen uskonveljilleen ja -sisarilleen ympäri maailmaa.
Vihollisiinsa hän suhtautuu kylmän rationaalisesti. Ei vihaten.
Tässä on ero.
Esimerkkejä joissa poliittiset päättäjämme ovat kritisoineet poliittisesti nimitettyjä tuomareitamme on runsaasti.
Jos joku vain viitsisi vähän kaivella.
Jussi Halla-ahon etikettivirhe: Arvosteli KKO:ta saamastaan rikostuomiosta. Halla-ahon käytös on silti vähäistä verrattuna oikeusministeri Johannes Koskisen menettelyyn
http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2012/06/609.html
Halonen: Isoäitien käännytyspäätökset vastoin oikeustajua
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010031911328378_uu.shtml
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) pitää tervetulleena tasavallan presidentti Tarja Halosen ulostuloa niin kutsutussa isoäitipäätöksessä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010031911328627_uu.shtml
"Vihollisiinsa hän suhtautuu kylmän rationaalisesti. Ei vihaten."
Itse suhtaudun tällä tavoin porvaristoon yleensä ja kapitalistisiin kerrostumiin erityisesti :)
"Minun on tunnustettava sinulle jotain IDA. - - Minä vihaan syvästi ja puhtaasti jotain.
Ihan inhimillistä. Itsekin varmasti vihaan, enkä ole ollenkaan sataprosenttisen varma ettenkö vain olisi ulkoistanut vihani kohdetta ikiaikaisiin demoneihin ;)
Minusta sinä tässä kuitenkin sotket Ironmistressin ja Halla-ahon toisiinsa, missä oikeastaan pitäisi ehkä olla varovainen. Halla-ahon asema on siinä mielessä huono, että hänen sananvapauttaan rajoitetaan oikeudessa asti. Muuten en itse pitäisi kovaa ja ylimalkaistakaan kritiikkiä pahana. Nyt kun meillä on tällainen oikeudessa tuomittu tapa ajatella ja esittää asiat sitä voidaan käyttää leimaamiseen.
TM:
Uskookohan jha että Eurokriisin endgame alkaa kohta, ja tulee uudet vaalit? Vai onko kunnallisvaalit mielessä? Toista jytkyä petaamassa? No, ainakin politiikassa on säpinää.
Tämä on politiikan likainen puoli :D
Käsittääkseni kuitenkin aloitteet lakien muuttamiseksi sananvapauden turvaamisen osalta on tehty tai ne tehdään varmasti vielä otollisemmallakin hetkellä.
En usko sanaakaan siitä, mitä kirjoitit vihaamisestasi Ironmistress.
Ei sinun tarvitsekaan. Viha ei ole konstruktiivinen voima. Ei sotilaskaan vihaa vihollistaan, jonka hän surmaa. Hän tietää, että se on joko hän tai minä.
Sensijaan viholliskuvat on syytä tehdä selviksi siinä vaiheessa kun aggressiot alkavat. Ettei tule tuhotuksi hame nilkoissa. Itsepetoksessa eläminen - se, ettei se vastapuoli kuitenkaan ole tosissaan vaan leikkii ja uhittelee vain - on toki suloista ja ah niin inhimillistä, mutta tuhoisaa.
Ei sinun tarvitsekaan. Viha ei ole konstruktiivinen voima. Ei sotilaskaan vihaa vihollistaan, jonka hän surmaa. Hän tietää, että se on joko hän tai minä.
Kyllä sotilaskin voi vihata vihollistaan ja varmasti moni vihaakin. Viha edistää tappamisenhalua. Toisinaan tulee mediassa esille tapauksia, joissa vihollisen kaatuneita on häpäisty. Tyynenmeren sodassa Japanin ja liittoutuneiden välillä vihollisen ruumiiden häpäiseminen oli eräiden aiheesta kirjoittaneiden muistelmien mukaan aivan arkipäiväistä. Molemmat osapuolet alkoivat pitää vihollisia jonkinlaisina olioina, jotka haluttiin ilman muuta tappaa, eikä minään kunnianarvoisina vastustajina, ja joiden kanssa jopa saatettiin sadistisesti leikkiä. Eipä suomalaistenkaan propagandassa Puna-armeijankaan sotilaita paljon arvostettu vaan heidät kuvattiin inhon- ja halveksunnansekaisesti jonkinlaisina ali-ihmisinä. Hitlerin rotupolitiikat tunnetaan ja saksalaisviha oli Neuvostoliitossa äärimmäisen voimakasta.
Post a Comment