Pamplonassa on juostu taas perinteinen härkäjuoksu - ikävin tuloksin. Neljä osanottajaa on vammautunut.
Härkäjuoksu, encierro, liittyy P. Ferminin festivaaliin. Se alkaa 6. heinäkuuta kello 12:00 ja loppuu keskiyöllä 24.00 14. heinäkuuta. P. Fermínin tunnetuin tapahtuma on härkäjuoksu, mutta sen aikana kaupungissa on sen aikana useita perinnetapahtumia. Festivaali järjestetään Navarran suojelupyhimyksen Ferminin muistoksi.
Festivaalin juuret ulottuvat keskiajalle saakka. Se voidaan yhdistää kolmeen erilliseen juhlaan: 1100-luvulta lähtien kasvaneelle uskonnolliselle Ferminin muistojuhlaan, markkinoihin ja härkätaisteluihin. Festivaalin suosio kasvoi huippuunsa 1900-luvulla. Ernest Hemingwayn vuonna 1926 julkaisema romaani Ja aurinko nousee houkutteli ihmisiä ympäri maailmaa osallistumaan festivaalille. Hemingway osallistui San Fermínille ensimmäisen kerran vuonna 1923, ja hän sijoitti romaaninsa festivaalille. Hemingwayn ansiosta San Fermín sai kansainvälistä mainetta, ja siitä kasvoi laajalti tunnettu festivaali. Aikaisemmin se oli tunnettu lähinnä paikallisesti.
Härkäjuoksuun siis ottavat osaa koiraat - eli nuoret miehet sekä härät. He juoksevat yhdessä noin 800 m matkan ja juoksu päättyy areenalle. Mikäpä siinä, testosteroni tuoksuụ ja monelle espanjalaisnuorukaiselle tämä härkäjuoksu on tapa ottaa itsestä mittaa, kokea poikienkeskeistä yhteenkuuluvuutta sekä tehdä vaikutus señoritoihin. Ja ottaa oikein kunnon adrenaliinikänni. Ehkäpä hindu voisi sanoa myös jotain lehmien ja ihmisten yhteenkuuluvuudesta.
Härkäjuoksu tunnetaan 1600-luvulta alkaen. Alunperin härkäjuoksun tarkoituksena oli kuljettaa härät corraleista areenalle härkätaistelua varten, ja nuoret miehet kokeilivat urheuttaan juoksemalla taisteluhärkien kanssa, mutta myöhemmin itse härkätaistelu on hiipunut ja juoksusta on tullut pääasiallinen tapahtuma.
Asiassa on vain yksi mutta. Ne toiset pojat - siis härät - eivät ole siellä vapaaehtoisesti, ja ongelmana asiassa on, että nautaeläimet vauhkoontuvat kovin helposti. Ihmiset tietävät kyllä riskin, mutta härät eivät. Härille juoksu on pelottava ja kammottava kokemus, ja härät saattavat pelosta hurjistua. Toki mukana saattaa olla nuorukaisia, jotka ovat maalla kasvaneet ja osaavat rauhoittaa härkiä, mutta silti...
Asiassa ei olisi ongelmaa, jos riskinä ei olisi härkien vauhkoontuminen tai että härät satuttaisivat itsensä. Kilpailuun osaa ottavat ihmiset ovat vapaaehtoisia ja tietävät riskit, ja onnettomuuksia tapahtuu. Ongelmana on, että Pamplonan kadut ovat varsin kapeita ja mutkaisia. Tuo kapea kanava tekee juoksemisesta vaarallista.
Onko kyseessä eläinrääkkäys, ihmisrääkkäys vai jokin muu? Kas siinäpä pulma.
Monday, July 9, 2012
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
8 comments:
Eläinten mielenjuoksua olisi kyllä hieno pystyä seuraamaan luotettavammin. Härkärodeota seuratessa varsin usein saa vaikutelman, että härkä, joka on siis samassa tilanteessa ollut jo kymmeniä kertoja, odottaa rauhallisesti aivan kuin lähtötelineissä oleva sprintteri. Jahka portti aukeaa niin sitten mennään täysillä.Mitä sitten oikeasti mielessä liikkuu voi olla aivan toista.
"Onko kyseessä eläinrääkkäys, ihmisrääkkäys vai jokin muu? Kas siinäpä pulma."
Vaikea pulma, jota ainakaan minä en osaa ratkaista.
Varmuudella voimme kuitenkin todeta, että kysymyksessä on syvästi taantumuksellinen perinne, jonka sietäisi jo kadota historian romukoppaan.
Olen melkein varma, että tuolla juoksivat sonnit eikä härät. Härkä on urospuolinen nauta, jolta sonnius on leikattu pois. Junttia aina huvittaa kun ruokalistalla ja lihatiskissä on tarjolla ns. kolmatta sukupuolta edustavia ammuvainaita. Suomen kieleen on (kelvottomien kaupunkilais-) toimittajien käytäntönä vakiintunut suomentaa englannin "bull" häräksi.
Kenenkään ei käsittääkseni ole pakko mennä juoksemaan sinne.
Olisi myös vähintäänkin oikeudenmukaista, että loukkaantuneet juoksijat maksaisivat hoitokulunsa 100-prosenttisesti omasta pussistaan.
Wikipedian mukaan eläimiä pistellään ennen juoksua ja sen jälkeen ne tapetaan. Eli siis selkeää eläinrääkkäystä. Itse juoksu tuskin sinänsä niitä paljoakaan haittaisi.
Turhaa kouhkausta tällä kertaa.
Joka viikonloppu sadat tuhannet suomalaiset vaarantavat omaa terveyttään huomattavasti suuremmalla riskillä kuin härkäjuoksijat.
Mutta sehän ei juuri ketään kiinnosta. Ehkä joku espanjalainen TV-kanava saisi yhtä dramaattista uutiskuvaa aikaan kuvaamalla suomalaisten joukkioiden kännäystä ja tappeluita ja joukkoraiskauksia tavallisilla festareilla..
Olen melko varma, että tuolla juoksivat mullit eikä sonnit. Mulli on urosnauta, joka ei vielä ole päässyt ns. kastamaan.
Ruukinmatruuna kirjoitti muutama aika sitten ansiokkaasti siitä, miten englannin kielessä ruoaksi valmistetut eläimet tunnetaan eri nimellä kuin ruoaksi valmistamaton. Cow/bull -> beef, sheep -> mutton jne.
Se, että suomessa ravintoloissa tarjotaan härkää, liittyy hieman samaan asiaan. Ruotsiksi syötävä nauta on aina ox, joten ruotsin ollessa aikaisemmin ainoa sivistyskieli Suomessa, myös ravintoloissa tarjottiin aina oxia kun oli naudan lihasta kyse (vrt. englannin ja ranskan b-sana). Henkinen velttous esti sittemmin, kun suomesta tuli myös ravintoloiden valtakieli, enää korjaamasta sanan ox käännöstä härkä joksikin sopivammaksi. Onhan ox toki härkä, mutta lähinnä veto-sellainen.
Suomen kielessä on edelleen käytössä sanoja eri ikäisille kotieläimille, ne on vain unohdettu arkikielestä kun erityistä käyttöä niille ei post-agraarisessa yhteiskunnassa ole.
- Where you from, boy?
- Oklahoma City, Oklahoma, sir.
- Only two things come out of Oklahoma. Steers and queers.
- Which one are you, boy?
- I don't see no horns. You must be a queer.
"Joka viikonloppu sadat tuhannet suomalaiset vaarantavat omaa terveyttään huomattavasti suuremmalla riskillä kuin härkäjuoksijat."
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa bibedaalimusten kohtalo Espanjassa tai Suomessa jos itseään tuleen työntävät, mutta tuo Epsanjan mullikoiden kohtelu toki harmittaa.
Mitäs jos etsisivät vielä jyrkemmän mäkirännin ja korvaisivat sarvipäät sopivan muhkeilla kivipalloilla Indiana Jonesin malliin? Alkuun vapautettaisiin vaikka pienenpieniä vauhdittamaan menoa ja sitten perään satojen kilojen jötkäleitä.
- j
Post a Comment