Tuu tuu tupakkarulla

Tuu tuu tupakkarulla
mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin pitkin Turuntietä,
hämäläisten Härkätietä

Mistäs tunsit meidän portin
siitä tunsin teidän portin
Haka alla, pyörä päällä
karhuntalja portin päällä

Varmaan jokainen suomalainen äiti tuntee tuon lorun, jolla lapset tuuditetaan uneen. Ruukinmatruuna itsekin on nukuttanut pienokaisiaan tuon laulun sävelin, ja äippä nukutti pikku ruukkilaisen uneen silloin kun blogiemäntänne oli itse pienokainen.

Mutta jos tuota laulua aletaan analysoimaan... herranen aika, ei kai kukaan tee laulua tupakasta? "Nuu nuu nuuskapurkki" - ja sosiaalitäti ottaakin lapset huostaan nopeammin kuin kukaan ehtii sanoa "nortti". Mitä laulun sanat siis tarkoittavat? Mikä on tuo hämäläisten härkätie?

Hämeen härkätie on olemassaoleva tie. Se on tarkalleen sanottuna Turku-Hämeenlinna -tie, joka keskiajalla oli yksi Suomen pääväylistä. Nykypäivän valtatie 10 - siis Turku-Hämeenlinna-Lahti -tie seuraa Hämeen härkätien linjausta. Ohessa lisää Hämeen härkätiestä. Se oli pitkään vesireittien ohella tärkein väylä Sisä-Suomeen.

Mutta tuo tupakkarulla? Mitä se sitten on?

Tupakkarulla on toinen nimi pikanellille eli purutupakalle. Sitä oli kahta lajia, makea ja suolainen. Makean pikanellin mausteeksi kaadettiin ja puristettiin tupakkaan liemi, joka oli valmistettu sekä lakritsista että kuivatuista luumuista eli väskynöistä. Makeutusaineena käytettiin fariinisokeria. Sen mainittiin olleen myös hyvää yskänlääkettä.

Makea liemi puristettiin mällitupakkavyyhteihin prässihuoneessa. Prässiin asetettiin vuoron perään harvahko laudoitus ja pikanellivyyhtejä, joiden päälle kaadettiin kerros makeaa lientä, taas kerros lautoja jne. Kaikkein ylimpänä oli paksut tukit, joiden avulla saatiin huoneen kattoon saakka ulottunut makeutuserä voimakkaaseen puristukseen, jolloin ylimääräinen liemi valui lautojen välistä pois. Valmis pikanelli kehrättiin rulliksi. Jokaiseen kerään tai vyyhteen kiinnitettiin kolme pinniä koossapysymisen varmistamiseksi. Pikanelli oli pikkusormen vahvuista.

Lienee tarpeetonta mainita, että tupakkarulla - siis pikanelli - kuuluu niihin nautintoaineisiin, jotka EU-säädökset kieltävät. Se on hyvin tujua tavaraa, paljon vahvempaa kuin poltettava tupakka, ja hyvin kallista.

Eikä ole ihmekään, jos pikku vauvaa on kutsuttu sitten tupakkarullaksi - kallisarvoiseksi ja suloiseksi. Ja addiktoivaksi.

Kyllä, laulu on todellakin tehty tupakasta. Mutta myös kapaloitu pieni vauva muistuttaa kääröä, kuin sikaria, ja alluusio on selkeä.

Mutta laulu jatkuu:

Uni kysyi uunin päältä,
unen poika porstuasta:
Onko lasta kätkyeessä,
pientä peitteiden sisässä?

Tuoppa unta tuokkosessa,
kanna vaski vakkasessa,
sillä silmät sivele,
näkymiset näppäele.

Nuku nuku nurmilintu,
väsy väsy västäräkki,
nuku kun minä nukutan,
väsy kun minä väsytän.

Eli kauniita unia kaikille Suomen pienokaisille.